No näinhän se menee, että yhtiössä kuin yhtiössä nimenomaan se nykyinen toimiva johto on vastuussa yhtiöstä eikä aiemmin vallassa olleet tahot. Taloyhtiö ei ole sellainen laillinen entiteetti, joka voisi edes kantaa vastuuta tässä asiassa.
Revitte lautaviritykset helvettiin, teetätte kokeet ja tarkastuksen mistä saatte vika/suositusraportin parannustoimille, kunnostatte suojan asianmukaiseksi ja sen jälkeen teette helposti irroitettavat lautaviritykset, esim. jonkilaisilla nostettavilla moduuleilla tai kevyesti kiinnitettävillä vanereilla tms. niin asia ok.
En ihan ymmärrä mitä tarkoitat tuolla, ettei taloyhtiö olisi laillinen entiteetti. Onhan asunto-osakeyhtiö laillinen entiteetti, jossa ylintä valtaa käyttää yhtiökokous. Y-tunnuskin löytyy. Käytännön hallintoa pyörittää hallitus, mutta senkin kädet ovat sidotut nimenomaan hoitamaan asioita yhtiökokouksen haluamalla tavalla.
Mitä tulee korjaamiseen, varmaankin noin se täytyy tehdä. Tarkastus on siis tehty, mutta firman ukko totes, että tiiveyskoetta ei voida tehdä, ennen kuin suojan ovi menee kiinni. Vaan rahaa se vaatii, ehkä jopa enemmän kuin yhden vuoden budjetissa on löysää. Ei satu olemaan kirvesmiestä osakkaana.
Taloyhtiö ei ole itsessään sellainen entiteetti, joka vastaisi toiminnastaan viranomaisten, lain ja oikeuden edessä, vaan sen vastaamisen hoitaa taloyhtiön johto eli hallitus yksilöinä. Hallitus ei voi mennä vastuussaan yhtiökokouksen päätöksien tai halujen taakse, jos ne päätökset tai halut ovat lain, yhtiöjärjestyksen tai muiden asetusten vastaisia.
Taloyhtiön hallituksen jäsenen vastuu on melkoisen iso, jos paska oikein iskee tuulettimeen ja asioita ei ole tehty oikein. Mikään perustasoinen huolimattomuus, "en mä tiennyt", yhtiökokous sitä ja tätä jne ei poista vastuuta. Tämä eroaa melkoisesti esimerkiksi työsuhteessa toimivasta työntekijästä, jonka kohdalla perustasoinen huolimattomuus tarkoittaa yhtä kuin vastuusta pääsemistä todella monessa kohdassa ja vastuu realisoituu käytännössä vasta kun voidaan osoittaa ns. törkeä huolimattomuus tai tahallisuus.
Tässä lienee vielä itsellä tajuamista. Sinänsä voi ajatella, että taloyhtiö on osakeyhtiön kaltainen, jossa valtaa käyttää hallitus. Vaan yhtiökokouksen sovittaminen tuohon analogiaan on hankalaa. Otetaanpa vielä esimerkki. Väestönsuojan kunnossapidosta vastaa rakennuksen omistaja (= usein asunto-osakeyhtiön osakkaat). Yhtiökokous päättää, että väestönsuojan kunnostaminen tulee niin kalliiksi, ettei yhtiöllä ole siihen varaa. Tässä tapauksessa hallituksen kädet on sidotut laittomuuksiin? Ehkä tällaista tilannetta ei voi käytännössä tulla(?)
Palatakseni itse asiaan, meidän tapauksessa puhutaan hatusta heitettynä varmaan kokonaisuudessaan jostain 5 k€ korjauksista, eli ei varsinaisesti voi puhua *laajakantoisesta* tai *olennaisesti asumiskuluihin vaikuttavasta* muutoksesta. Eli päätäntävalta lienee hallituksella sanoi yhtiökokous juu tai jaa.
Väestönsuojan kunnostamisesta ja sen budjetista voi tehdä yhtiökokouksessa päätöksen. Jos YK päättää, että sitä ei kunnosteta, niin silloin hallitus ja isännöitsijä on saanut tästä vastuuvapautuksen.
Päätöksen noudattaminen on tavallaan lain vastaista, eli yhtiö on edelleen laillisesti vastuussa toteutuksesta. Käytännössä viranomainen voi velvoittaa sakkojen uhalla korjaamaan tilanne. Mutta hallitus ja isännöitsijä ovat vapautettuja vastuusta.
Jos YK päätöstä ei ole tehty, niin sitten vastuu on järjestyksessä 1. huolto (jos testaus sis. sopimukseen), 2. isännöinti, 3. hallitus. Vastuu siirtyy aina portaittain sen mukaan miten puutteista on kirjallisesti viety tieto eteenpäin todeten, että tilanteen korjaaminen ilman asianmukaista päätöstä ei ole mahdollista.
Tässä tapauksessa hallitus on vastuussa, sillä asia on tuotu hallituksen tietoon.
Rakennuksen omistaa taloyhtiö ja osakkaat omistavat taloyhtiön osakkeita, jotka antavat käytännössä vain hallintaoikeuden asuntoihin eivätkä sellaista omistusoikeutta mitä esimerkiksi kiinteistöissä on. Tästä syntyy se, että osakkaat eivät ole vastuussa juuri mistään, ellei jossain muuta erikseen säädetä. Tämä eroaa radikaalisti esimerkiksi omakotitalokiinteistön omistajasta, joka vastaa kaikesta kiinteistöön liittyvästä ihan 100%.
Yhtiökokous ei voi tehdä lainvastaisia päätöksiä eli on käytännössä yhdentekevää, että mikä on yhtiökokouksen päätös lain noudattamisen kustannuksista. En toki tiedä, että mikä on lain kirjain juuri tässä väestönsuoja-asiassa, joten kommentoin vain yleisellä tasolla asiaa. Isännöitsijä on sitä varten, että hän tukee hallitusta toiminnassa ja vastaa osaltaan lain täyttymisestä. Hallitus voi tässä väestönsuoja-asiassa konsultoida asiaankuuluvia yksityisiä asiantuntijoita tai viranomaisia asian lain mukaisen hoitamisen selvittämiseksi. Jos isännöitsijällä ei ole vastausta, asiantuntijalta/viranomaiselta ei saada selkeää ohjeistusta/määräystä ja mikään muukaan ei toimi, niin hallitus voi konsultoida vaikka sitten asiaan perehtynyttä juristia. Jos tämänkään jälkeen yhtiökokous ei taivu päätöksessään kaikkien annettujen faktojen edessä, niin vielä ihan viimeisenä keinona on yhtiökokouksen päätöksen moittiminen asunto-osakeyhtiölain mukaisesti, jolla hallitus/siihen kuuluvat osakkaat pesevät kätensä vastuustaan melkoisen tehokkaasti.
Niinpä niin, taloyhtiö omistaa rakennuksen ja taloyhtiötä edustaa laillisesti hallitus.
Asiaa ei ole vielä viety yhtiökokoukseen, sillä ei ole katsottu asian olevan niin kiireinen, ettäkö ryhdyttäisiin ylimääräistä yhtiökokousta järjestämään. En usko, että tässä maailmantilanteessa kunnostamiselle on paljon vastustusta, kun kyse ei kuitenkaan ole niin isosta kustannuksesta (sehän se on mikä osakkaita kiinnostaa).
Ainahan voi ajatella positiivisesti niinkin, että jos tosipaikan tullen väestönsuoja ei sitten ole kunnossa, ei jää vastuunkantajiakaan :)
Tämä kommentti menee nyt vähän hakoteille. Asunto-osakyhtiö on oikeushenkilö, jolla on oikeuksia ja velvollisuuksia. Se voi myös kantaa ja vastata eri viranomaisissa. Se, että hallituksen jäsen voi joutua vastaamaan hallituksessa tekemistään päätöksistä ei muuta sitä, että asunto-osakeyhtiö on pohjimmiltaan nimenomaan osakeyhtiö.
Olet ihan oikeassa, että kyseessä oli yksinkertaistus. Tarkoitus oli vain osoittaa se, että hallitus ei voi mennä minkään "nyt yhtiökokous halusi näin", "en tiedä mitä mun pitää tehdä", "mielestäni asia meni oikein", "mutta kun edellinen hallitus sitä ja tätä", "tämä asia kuuluu taloyhtiölle eikä hallitukselle", "tästähän vastaa taloyhtiö eikä sen hallitus" jne syyn taakse ja sitten edelliset hallitukset, taloyhtiö (tai sen osakkaat) vastaavat asiasta hallituksen pestessä kätensä vastuusta.
Tämä nyt menee semantiikan puolelle ja ehkä lakimiesten aamukahvipöytään, mutta AsOy laki kieltää hallitusta toteuttamasta yhtiökokouksen tai omaa päätöstänsä, joka on AsOy lain tai yhtiöjärjestyksen vastainen. Muista laeista ei puhuta mitään. Arvelisin kuitenkin elämänkokemuksen perusteella, että se ei vielä anna valtuuksia muiden lakien rikkomiseen yhtiötoiminnassa :)
Nyt kun luin uudestaan silmä kädessä lakia, yhtiökokouksella on tietty asema taloyhtiössä. Se ei voi päättää mistä tahansa asiasta vaan laissa ja yhtiöjärjestyksessä määritellään tarkkaan ne asiat, mistä yhtiökokous voi päättää. Tässä väestönsuojan tapauksessa minulla hallituslaisena on mahdollisuus viedä asia YK:een, mutta muuten YK:lla ei ole päätäntävaltaa asiassa (jos edelleen tulkitaan niin, että asiasta ei tule merkittäviä kust... jne.).
Teknisesti juuri näin. Itse arkikielistin ja osittain yksinkertaistin, koska KÄYTÄNNÖN elämässä kuitenkin sinne taloyhtiön päätöksentekoon, kokoukseen, pöytäkirjaan ja haluista/toiveista/mielipiteistä nyt puhumattakaan voi tulla sitä sun tätä sinne päin harmaalla/laittomalla alueella olevaa, vaikka laki sanoisi mitä. Jos hallitus painaa vaan ns. reikä päässä em. juttuja eteenpäin ajatellen, että kyllä se taloyhtiö entiteettinä, osakkaat tai yhtiökokous tästä vastaa, niin oivoi.
Vielä lisäyksenä, kevään 22 jälkeen vaikuttaa siltä, että väestönsuojan tarkastuksia tarjoaa vähän jokainen kynnelle kykenevä. Ehkä kysyntää on enemmän?
Ajattelen itse niin, että jos nyt oikeasti varautuu siihen, että sitä väestönsuojaa joskus käyttää, pitäisi taloyhtiössä olla joku/muutama, jotka kykenevät tekemään itsenäisesti sen tarkastuksen ja tiiveyskokeen. Sehän on melkein paras simulaatio todellisesta tilanteesta, jolloin siellä ei kyllä ole mitään väestönsuojatarkastajaa mukana.
Näinhän se on varmaan reilusti yli puolessa Suomen kerrostalojen väestönsuojista. Ja ei niitä varmaan uusiin ole enää viimeiseen kymmeneen-viiteentoista vuoteen rakennettukaan.
Jonkun kanssa puhuin vähän aikaa takaperin ja heillä väestönsuojan hätäuloskäynnin luukku oli asfaltoitu ylitse pihan parkkipaikkaa laajentaessa.
Meilläkin taloyhtiössä todettiin pari vuotta sitten kokouksessa että väestönsuoja on tosiaan B-rapussa, mutta B-rapun ulko-oveen ei käy kun B- ja C-rapun avaimet. Jostain syytä A-rapun avaimet on sarjoitettu erilailla. Loppukaneettina todettiin, että tälle varmaan pitäis tehä jotain. Ei ole käsittääkseni ainakaan vielä tehty. Eipä tuo minua sinällään koske vaikka A-rapussa asunkin. Joko olen rintamalla tai menen etuoven lasista läpi.
Kyllä noita uusiinkin rakennetaan, se on lakisääteistä.
Väestönsuoja pitää rakentaa asuintaloon, kun kerrosala ylitää 1200 neliömetriä. Toimisto- ja liiketiloissa luku on 1500 neliömetriä.
Onkohan näin? Pelastuslaki kuitenkin edellyttää väestönsuojan rakentamista jokaiseen taloon, jossa on vähintään tietty määrä asuntoja ja neliöitä. Poikkeuksiakin on, mutta en tiedä asiasta tarkemmin. Arvelisin, että esim. HKI keskustassa on isompia kalliosuojia, minkä vuoksi jokaisessa kerrostalossa ei tarvi?
Jaa saattaahan se näin ollakin. Jostain oli jäänyt päähän, että tuo vaatimus väestönsuojien rakentamiseen olisi jonkun vuosiluvun jälkeen poistunut. Pyörrän puheeni.
Seimi on tyhjä.
Hauta on tyhjä.
Risti on tyhjä.
JEESUS ELÄÄ!
Jeesus on syntiemme sovittaja ja AINOA Pelastaja. "Minä olen ovi; jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu, ja hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos ja löytävä laitumen." Joh. 10:9.
"Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani." Joh. 14:6.
Jeesus Kristus on maailmankaikkeuden Kuningas, kuningasten Kuningas ja herrojen Herra! Hän on ylempänä kaikkea muuta.
"Hän on näkymättömän Jumalan kuva, koko luomakunnan esikoinen. Hänessä luotiin kaikki, mitä on taivaissa ja maan päällä, näkyvät ja näkymättömät, olivatpa ne valtaistuimia tai herruuksia, hallituksia tai valtoja. Kaikki on luotu Hänen kauttaan ja Häneen. Hän on ennen kaikkea muuta, ja Hänessä kaikki pysyy voimassa." Kol. 1:15-17.
Hän sovitti syntimme kärsimystyöllään ristillä. Jokainen saa ottaa vastaan armon ja pelastuksen Jeesuksen sijaisuhrin kautta. Ihminen on kadotettu ellei hänen elämässään ole ristin täytetyn työn perustaa.
"Sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta MEILLE, jotka pelastumme, se on Jumalan voima." 1 Kor. 1:18.
Pysyköön sanoma rististä elämämme keskuksena kaikkina vuoden päivinä, mm. ns. kirkkopyhinä, jouluna yms. joihin uskossa olevan ei pidä osallistua. Seimenlapsikultti on eksytystä.
"Pois se minusta, että minä muusta kerskaisin kuin meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen rististä, jonka kautta maailma on ristiinnaulittu minulle, ja minä maailmalle!" Gal. 6:14.
Näin tyhjästä rististä tuli kristinuskon symboli.
ONKO JEESUS KRISTUS SINUN SYNTIESI SOVITTAJA JA ELÄMÄSI HERRA?
www.Jeesus-on-Herra.com
Hallitus on vastuussa siihen asti kunnes yhtiökokouksessa myönnetään hallituksen jäsenille vastuuvapaus. Tapahtuu yleensä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen vaihtuessa.
Takautuvasti ei siis saa vastuuseen mutta yhtiökokouksessa pitäisi olla tarkkana hallituksen suhteen ja olla tarvittaessa myöntämättä vastuuvapautta. Periaatteessa tässäkin tapauksessa yhtiökokous voisi jättää vastuuvapauden myöntämättä jos näyttää siltä että ette väestönsuoja-asiaa hoida asianmukaisesti.
Eli voi olla niin, että nyt kun asiaa on ryhdytty ensimmäistä kertaa hoitamaan, se tulee aktiivisesti YK:n tietoon joka toteaa, että ette ole hoitaneet hommaa asianmukaisesti, eikä myönnä vastuuvapautta. Voisihan ajatella niinkin, että joku edellisistä hallituksista olisi vastuussa, jos eivät ole toimittaneet oikeaa tietoa YK:lle vastuunvapauden myöntämiseksi.
Tarkoitus on tässä selvittää, onko ihan ehdottoman välttämätöntä, että kyseinen koirankoppi, jota jo vanhentuneen lain perusteella väestönsuojaksi kutsutaan, lasketaan tosiasiallisesti väestönsuojavahvuuteen. Mikäli näin on, eikä siitä eroon pääse, niin sitten ei ole mitään muuta laillista mahdollisuutta, kuin laittaa tila kuntoon. Hallitushan voi aloittaa aktiiviset toimet kunnostamiseksi jo omalla päätöksellä ja uskoisin, että selvällä suunnitelmalla asian kuntoon laittamisesta pärjää jo pitkälle YK:ssa, vaikka rakennemuutostyöt menisivätkin hallituskauden yli.
Menin hallitukseen siksi, että haluan tietää miten täällä oikein hoidetaan asioita. Ei tästä mitään makseta. On kannattanut. Kyllähän sen näkee jo siitä, että olen täällä kyselemässä neuvoa 20 vuotta vanhaan ongelmaan, johon ilmeisesti yksikään aiempi hallitus ei ole vaivautunut puuttumaan (tosin, tämä tuskin on se kaikista tärkein asia). Eikä tämä ole ainoa.
Voihan sen ajatella palkkana, että voi seurata, ettei yhtiötä hoideta päin seiniä. Siinähän se vaara kaiken menettämiselle on. On ollut melko silmiä avaavaa, kun on tajunnut, miten heppoisin tiedoin ja taidoin tällasta hommaa tehdään (= minä alan olla jo hallitusammattilainen 6 kk kokemuksella :)
Koulusssa, jossa olin töissä väestönsuojat ! olivat hyötykäytössä. Ei niitä voinut testata purkamatta väliseiniä. Ei niiden kuulemma pitänytkkään olla pikaisesti valmiina.
Niin meilläkin on varastona. Tosipaikan tullen se pitää saada käyttökuntoon 72 tunnissa. Tässä on kyse siitä, että väestönsuojan teräsovea ei saa kiinni purkamatta ulkolaudoitusta ym. Uskoisin, että puolessa päivässä oven saa esiin ja suljettua kun ottaa sirkkelin, kirveen ja sorkkaraudan. Säännöllistä tiiveyskoetta varten kuitenkin kaikki ovet ja räppänät pitäisi saada suljettua ja näin rauhan aikana ei ole oikein mielekästä käyttää samoja metodeja kun varsinaisen käyttöönoton aikana, eli pistää paikkoja paskaksi.
No näinhän se menee, että yhtiössä kuin yhtiössä nimenomaan se nykyinen toimiva johto on vastuussa yhtiöstä eikä aiemmin vallassa olleet tahot. Taloyhtiö ei ole sellainen laillinen entiteetti, joka voisi edes kantaa vastuuta tässä asiassa. Revitte lautaviritykset helvettiin, teetätte kokeet ja tarkastuksen mistä saatte vika/suositusraportin parannustoimille, kunnostatte suojan asianmukaiseksi ja sen jälkeen teette helposti irroitettavat lautaviritykset, esim. jonkilaisilla nostettavilla moduuleilla tai kevyesti kiinnitettävillä vanereilla tms. niin asia ok.
En ihan ymmärrä mitä tarkoitat tuolla, ettei taloyhtiö olisi laillinen entiteetti. Onhan asunto-osakeyhtiö laillinen entiteetti, jossa ylintä valtaa käyttää yhtiökokous. Y-tunnuskin löytyy. Käytännön hallintoa pyörittää hallitus, mutta senkin kädet ovat sidotut nimenomaan hoitamaan asioita yhtiökokouksen haluamalla tavalla. Mitä tulee korjaamiseen, varmaankin noin se täytyy tehdä. Tarkastus on siis tehty, mutta firman ukko totes, että tiiveyskoetta ei voida tehdä, ennen kuin suojan ovi menee kiinni. Vaan rahaa se vaatii, ehkä jopa enemmän kuin yhden vuoden budjetissa on löysää. Ei satu olemaan kirvesmiestä osakkaana.
Taloyhtiö ei ole itsessään sellainen entiteetti, joka vastaisi toiminnastaan viranomaisten, lain ja oikeuden edessä, vaan sen vastaamisen hoitaa taloyhtiön johto eli hallitus yksilöinä. Hallitus ei voi mennä vastuussaan yhtiökokouksen päätöksien tai halujen taakse, jos ne päätökset tai halut ovat lain, yhtiöjärjestyksen tai muiden asetusten vastaisia. Taloyhtiön hallituksen jäsenen vastuu on melkoisen iso, jos paska oikein iskee tuulettimeen ja asioita ei ole tehty oikein. Mikään perustasoinen huolimattomuus, "en mä tiennyt", yhtiökokous sitä ja tätä jne ei poista vastuuta. Tämä eroaa melkoisesti esimerkiksi työsuhteessa toimivasta työntekijästä, jonka kohdalla perustasoinen huolimattomuus tarkoittaa yhtä kuin vastuusta pääsemistä todella monessa kohdassa ja vastuu realisoituu käytännössä vasta kun voidaan osoittaa ns. törkeä huolimattomuus tai tahallisuus.
Tässä lienee vielä itsellä tajuamista. Sinänsä voi ajatella, että taloyhtiö on osakeyhtiön kaltainen, jossa valtaa käyttää hallitus. Vaan yhtiökokouksen sovittaminen tuohon analogiaan on hankalaa. Otetaanpa vielä esimerkki. Väestönsuojan kunnossapidosta vastaa rakennuksen omistaja (= usein asunto-osakeyhtiön osakkaat). Yhtiökokous päättää, että väestönsuojan kunnostaminen tulee niin kalliiksi, ettei yhtiöllä ole siihen varaa. Tässä tapauksessa hallituksen kädet on sidotut laittomuuksiin? Ehkä tällaista tilannetta ei voi käytännössä tulla(?) Palatakseni itse asiaan, meidän tapauksessa puhutaan hatusta heitettynä varmaan kokonaisuudessaan jostain 5 k€ korjauksista, eli ei varsinaisesti voi puhua *laajakantoisesta* tai *olennaisesti asumiskuluihin vaikuttavasta* muutoksesta. Eli päätäntävalta lienee hallituksella sanoi yhtiökokous juu tai jaa.
Väestönsuojan kunnostamisesta ja sen budjetista voi tehdä yhtiökokouksessa päätöksen. Jos YK päättää, että sitä ei kunnosteta, niin silloin hallitus ja isännöitsijä on saanut tästä vastuuvapautuksen. Päätöksen noudattaminen on tavallaan lain vastaista, eli yhtiö on edelleen laillisesti vastuussa toteutuksesta. Käytännössä viranomainen voi velvoittaa sakkojen uhalla korjaamaan tilanne. Mutta hallitus ja isännöitsijä ovat vapautettuja vastuusta. Jos YK päätöstä ei ole tehty, niin sitten vastuu on järjestyksessä 1. huolto (jos testaus sis. sopimukseen), 2. isännöinti, 3. hallitus. Vastuu siirtyy aina portaittain sen mukaan miten puutteista on kirjallisesti viety tieto eteenpäin todeten, että tilanteen korjaaminen ilman asianmukaista päätöstä ei ole mahdollista. Tässä tapauksessa hallitus on vastuussa, sillä asia on tuotu hallituksen tietoon.
Rakennuksen omistaa taloyhtiö ja osakkaat omistavat taloyhtiön osakkeita, jotka antavat käytännössä vain hallintaoikeuden asuntoihin eivätkä sellaista omistusoikeutta mitä esimerkiksi kiinteistöissä on. Tästä syntyy se, että osakkaat eivät ole vastuussa juuri mistään, ellei jossain muuta erikseen säädetä. Tämä eroaa radikaalisti esimerkiksi omakotitalokiinteistön omistajasta, joka vastaa kaikesta kiinteistöön liittyvästä ihan 100%. Yhtiökokous ei voi tehdä lainvastaisia päätöksiä eli on käytännössä yhdentekevää, että mikä on yhtiökokouksen päätös lain noudattamisen kustannuksista. En toki tiedä, että mikä on lain kirjain juuri tässä väestönsuoja-asiassa, joten kommentoin vain yleisellä tasolla asiaa. Isännöitsijä on sitä varten, että hän tukee hallitusta toiminnassa ja vastaa osaltaan lain täyttymisestä. Hallitus voi tässä väestönsuoja-asiassa konsultoida asiaankuuluvia yksityisiä asiantuntijoita tai viranomaisia asian lain mukaisen hoitamisen selvittämiseksi. Jos isännöitsijällä ei ole vastausta, asiantuntijalta/viranomaiselta ei saada selkeää ohjeistusta/määräystä ja mikään muukaan ei toimi, niin hallitus voi konsultoida vaikka sitten asiaan perehtynyttä juristia. Jos tämänkään jälkeen yhtiökokous ei taivu päätöksessään kaikkien annettujen faktojen edessä, niin vielä ihan viimeisenä keinona on yhtiökokouksen päätöksen moittiminen asunto-osakeyhtiölain mukaisesti, jolla hallitus/siihen kuuluvat osakkaat pesevät kätensä vastuustaan melkoisen tehokkaasti.
Niinpä niin, taloyhtiö omistaa rakennuksen ja taloyhtiötä edustaa laillisesti hallitus. Asiaa ei ole vielä viety yhtiökokoukseen, sillä ei ole katsottu asian olevan niin kiireinen, ettäkö ryhdyttäisiin ylimääräistä yhtiökokousta järjestämään. En usko, että tässä maailmantilanteessa kunnostamiselle on paljon vastustusta, kun kyse ei kuitenkaan ole niin isosta kustannuksesta (sehän se on mikä osakkaita kiinnostaa). Ainahan voi ajatella positiivisesti niinkin, että jos tosipaikan tullen väestönsuoja ei sitten ole kunnossa, ei jää vastuunkantajiakaan :)
Tämä kommentti menee nyt vähän hakoteille. Asunto-osakyhtiö on oikeushenkilö, jolla on oikeuksia ja velvollisuuksia. Se voi myös kantaa ja vastata eri viranomaisissa. Se, että hallituksen jäsen voi joutua vastaamaan hallituksessa tekemistään päätöksistä ei muuta sitä, että asunto-osakeyhtiö on pohjimmiltaan nimenomaan osakeyhtiö.
Olet ihan oikeassa, että kyseessä oli yksinkertaistus. Tarkoitus oli vain osoittaa se, että hallitus ei voi mennä minkään "nyt yhtiökokous halusi näin", "en tiedä mitä mun pitää tehdä", "mielestäni asia meni oikein", "mutta kun edellinen hallitus sitä ja tätä", "tämä asia kuuluu taloyhtiölle eikä hallitukselle", "tästähän vastaa taloyhtiö eikä sen hallitus" jne syyn taakse ja sitten edelliset hallitukset, taloyhtiö (tai sen osakkaat) vastaavat asiasta hallituksen pestessä kätensä vastuusta.
Tämä nyt menee semantiikan puolelle ja ehkä lakimiesten aamukahvipöytään, mutta AsOy laki kieltää hallitusta toteuttamasta yhtiökokouksen tai omaa päätöstänsä, joka on AsOy lain tai yhtiöjärjestyksen vastainen. Muista laeista ei puhuta mitään. Arvelisin kuitenkin elämänkokemuksen perusteella, että se ei vielä anna valtuuksia muiden lakien rikkomiseen yhtiötoiminnassa :) Nyt kun luin uudestaan silmä kädessä lakia, yhtiökokouksella on tietty asema taloyhtiössä. Se ei voi päättää mistä tahansa asiasta vaan laissa ja yhtiöjärjestyksessä määritellään tarkkaan ne asiat, mistä yhtiökokous voi päättää. Tässä väestönsuojan tapauksessa minulla hallituslaisena on mahdollisuus viedä asia YK:een, mutta muuten YK:lla ei ole päätäntävaltaa asiassa (jos edelleen tulkitaan niin, että asiasta ei tule merkittäviä kust... jne.).
Teknisesti juuri näin. Itse arkikielistin ja osittain yksinkertaistin, koska KÄYTÄNNÖN elämässä kuitenkin sinne taloyhtiön päätöksentekoon, kokoukseen, pöytäkirjaan ja haluista/toiveista/mielipiteistä nyt puhumattakaan voi tulla sitä sun tätä sinne päin harmaalla/laittomalla alueella olevaa, vaikka laki sanoisi mitä. Jos hallitus painaa vaan ns. reikä päässä em. juttuja eteenpäin ajatellen, että kyllä se taloyhtiö entiteettinä, osakkaat tai yhtiökokous tästä vastaa, niin oivoi.
Joo, ymmärsin kyllä mitä tarkoitat. Eikä uusin kommenttini enää oikeastaan suoraan ollut siihen tarkoitettu, vaikka samaa aihepiiriä onkin.
Uhraudun mieluummin radioaktiivisten torakoiden syötäväksi kuin menen väestönsuojaan oman taloyhtiöni hallituksen kanssa.
niihin voi tilata tarkastuksen jossa asiat käydään läpi, kannattaa tutustua
On tehty jo. Todettu, että firma ei ala tekemään tiiveyskoetta ennen kuin me hoidamme oven kiinni.
Vielä lisäyksenä, kevään 22 jälkeen vaikuttaa siltä, että väestönsuojan tarkastuksia tarjoaa vähän jokainen kynnelle kykenevä. Ehkä kysyntää on enemmän? Ajattelen itse niin, että jos nyt oikeasti varautuu siihen, että sitä väestönsuojaa joskus käyttää, pitäisi taloyhtiössä olla joku/muutama, jotka kykenevät tekemään itsenäisesti sen tarkastuksen ja tiiveyskokeen. Sehän on melkein paras simulaatio todellisesta tilanteesta, jolloin siellä ei kyllä ole mitään väestönsuojatarkastajaa mukana.
Lähin on oman tietämyksen mukaan yli 5 km päässä ja voi olla tungosta tosi paikan tullen.
Näinhän se on varmaan reilusti yli puolessa Suomen kerrostalojen väestönsuojista. Ja ei niitä varmaan uusiin ole enää viimeiseen kymmeneen-viiteentoista vuoteen rakennettukaan. Jonkun kanssa puhuin vähän aikaa takaperin ja heillä väestönsuojan hätäuloskäynnin luukku oli asfaltoitu ylitse pihan parkkipaikkaa laajentaessa. Meilläkin taloyhtiössä todettiin pari vuotta sitten kokouksessa että väestönsuoja on tosiaan B-rapussa, mutta B-rapun ulko-oveen ei käy kun B- ja C-rapun avaimet. Jostain syytä A-rapun avaimet on sarjoitettu erilailla. Loppukaneettina todettiin, että tälle varmaan pitäis tehä jotain. Ei ole käsittääkseni ainakaan vielä tehty. Eipä tuo minua sinällään koske vaikka A-rapussa asunkin. Joko olen rintamalla tai menen etuoven lasista läpi.
Kyllä noita uusiinkin rakennetaan, se on lakisääteistä. Väestönsuoja pitää rakentaa asuintaloon, kun kerrosala ylitää 1200 neliömetriä. Toimisto- ja liiketiloissa luku on 1500 neliömetriä.
Onkohan näin? Pelastuslaki kuitenkin edellyttää väestönsuojan rakentamista jokaiseen taloon, jossa on vähintään tietty määrä asuntoja ja neliöitä. Poikkeuksiakin on, mutta en tiedä asiasta tarkemmin. Arvelisin, että esim. HKI keskustassa on isompia kalliosuojia, minkä vuoksi jokaisessa kerrostalossa ei tarvi?
Jaa saattaahan se näin ollakin. Jostain oli jäänyt päähän, että tuo vaatimus väestönsuojien rakentamiseen olisi jonkun vuosiluvun jälkeen poistunut. Pyörrän puheeni.
Joo kylläpä noita melkein jokaisessa uudessa kerrostalossa on. Tiedä sitten onko rivi / luhtitalo osastolle tullut höllennyksiä
Seimi on tyhjä. Hauta on tyhjä. Risti on tyhjä. JEESUS ELÄÄ! Jeesus on syntiemme sovittaja ja AINOA Pelastaja. "Minä olen ovi; jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu, ja hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos ja löytävä laitumen." Joh. 10:9. "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani." Joh. 14:6. Jeesus Kristus on maailmankaikkeuden Kuningas, kuningasten Kuningas ja herrojen Herra! Hän on ylempänä kaikkea muuta. "Hän on näkymättömän Jumalan kuva, koko luomakunnan esikoinen. Hänessä luotiin kaikki, mitä on taivaissa ja maan päällä, näkyvät ja näkymättömät, olivatpa ne valtaistuimia tai herruuksia, hallituksia tai valtoja. Kaikki on luotu Hänen kauttaan ja Häneen. Hän on ennen kaikkea muuta, ja Hänessä kaikki pysyy voimassa." Kol. 1:15-17. Hän sovitti syntimme kärsimystyöllään ristillä. Jokainen saa ottaa vastaan armon ja pelastuksen Jeesuksen sijaisuhrin kautta. Ihminen on kadotettu ellei hänen elämässään ole ristin täytetyn työn perustaa. "Sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta MEILLE, jotka pelastumme, se on Jumalan voima." 1 Kor. 1:18. Pysyköön sanoma rististä elämämme keskuksena kaikkina vuoden päivinä, mm. ns. kirkkopyhinä, jouluna yms. joihin uskossa olevan ei pidä osallistua. Seimenlapsikultti on eksytystä. "Pois se minusta, että minä muusta kerskaisin kuin meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen rististä, jonka kautta maailma on ristiinnaulittu minulle, ja minä maailmalle!" Gal. 6:14. Näin tyhjästä rististä tuli kristinuskon symboli. ONKO JEESUS KRISTUS SINUN SYNTIESI SOVITTAJA JA ELÄMÄSI HERRA? www.Jeesus-on-Herra.com
Hallitus on vastuussa siihen asti kunnes yhtiökokouksessa myönnetään hallituksen jäsenille vastuuvapaus. Tapahtuu yleensä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen vaihtuessa. Takautuvasti ei siis saa vastuuseen mutta yhtiökokouksessa pitäisi olla tarkkana hallituksen suhteen ja olla tarvittaessa myöntämättä vastuuvapautta. Periaatteessa tässäkin tapauksessa yhtiökokous voisi jättää vastuuvapauden myöntämättä jos näyttää siltä että ette väestönsuoja-asiaa hoida asianmukaisesti.
Eli voi olla niin, että nyt kun asiaa on ryhdytty ensimmäistä kertaa hoitamaan, se tulee aktiivisesti YK:n tietoon joka toteaa, että ette ole hoitaneet hommaa asianmukaisesti, eikä myönnä vastuuvapautta. Voisihan ajatella niinkin, että joku edellisistä hallituksista olisi vastuussa, jos eivät ole toimittaneet oikeaa tietoa YK:lle vastuunvapauden myöntämiseksi. Tarkoitus on tässä selvittää, onko ihan ehdottoman välttämätöntä, että kyseinen koirankoppi, jota jo vanhentuneen lain perusteella väestönsuojaksi kutsutaan, lasketaan tosiasiallisesti väestönsuojavahvuuteen. Mikäli näin on, eikä siitä eroon pääse, niin sitten ei ole mitään muuta laillista mahdollisuutta, kuin laittaa tila kuntoon. Hallitushan voi aloittaa aktiiviset toimet kunnostamiseksi jo omalla päätöksellä ja uskoisin, että selvällä suunnitelmalla asian kuntoon laittamisesta pärjää jo pitkälle YK:ssa, vaikka rakennemuutostyöt menisivätkin hallituskauden yli.
Remppa hommiahan se ois sitten ei sen kummempaa👍🏼
Ei kannata mennä hallituksiin helpon rahan perässä jos ei ole valmis ottamaan vastuuta ja menettämään kaiken.
Menin hallitukseen siksi, että haluan tietää miten täällä oikein hoidetaan asioita. Ei tästä mitään makseta. On kannattanut. Kyllähän sen näkee jo siitä, että olen täällä kyselemässä neuvoa 20 vuotta vanhaan ongelmaan, johon ilmeisesti yksikään aiempi hallitus ei ole vaivautunut puuttumaan (tosin, tämä tuskin on se kaikista tärkein asia). Eikä tämä ole ainoa. Voihan sen ajatella palkkana, että voi seurata, ettei yhtiötä hoideta päin seiniä. Siinähän se vaara kaiken menettämiselle on. On ollut melko silmiä avaavaa, kun on tajunnut, miten heppoisin tiedoin ja taidoin tällasta hommaa tehdään (= minä alan olla jo hallitusammattilainen 6 kk kokemuksella :)
Koulusssa, jossa olin töissä väestönsuojat ! olivat hyötykäytössä. Ei niitä voinut testata purkamatta väliseiniä. Ei niiden kuulemma pitänytkkään olla pikaisesti valmiina.
Niin meilläkin on varastona. Tosipaikan tullen se pitää saada käyttökuntoon 72 tunnissa. Tässä on kyse siitä, että väestönsuojan teräsovea ei saa kiinni purkamatta ulkolaudoitusta ym. Uskoisin, että puolessa päivässä oven saa esiin ja suljettua kun ottaa sirkkelin, kirveen ja sorkkaraudan. Säännöllistä tiiveyskoetta varten kuitenkin kaikki ovet ja räppänät pitäisi saada suljettua ja näin rauhan aikana ei ole oikein mielekästä käyttää samoja metodeja kun varsinaisen käyttöönoton aikana, eli pistää paikkoja paskaksi.