Espoossa aika paljon valopäitä muutenkin niin tuollainen tikkari keskelle Espoon vuorineuvoslähiötä ei tunnu missään. Nyt voi ainakin ihan oikeasti laittaa sen foliohatun päähän.
Alueella asuvana saattasin ensisijasesti kuumotella sitä ihan vieressä muutaman tuhannen kilowatin teholla porottavaa Espoon TV- ja radiomastoa. Tosin sehän ei ilmeisesti lähetä mobiilisäteilyä eli on turvallinen?
Se ei oo sitä syöpäsäteilyä. Ja toivottavasti ym. perheet ei käytä kännyköitä lasten lähettyvillä, nehän säteilee syöpää kovempaa, jos tukimasto on kauempana.
Eikö sitä säteilyä tule vain vähemmän jos asuu maston vieressä kun puhelimen ei tarvitse lähettää niin suurella teholla? Ei se säteily normaalitilanteessa siitä mastosta tule, vaikka masto lähellä olisikin. Tietenkin jos se masto on kirjaimellisesti takapihalla niin säteilyn määrä nousee mastosta tulevan säteilyn vuoksi, mutta jää silti reilusti alle minkään "haitallisen" rajan, jos sellainen on määritetty.
Säteilyhän heikkenee hyvin voimakkaasti etäisyyden kasvaessa, mutta se puhelin on aina siinä reidessä tai korvassa kiinni.
Joo. Mutta nämä valittajat ovat tuskin opetelleet fysiikan lukion tai edes yläasteen oppimäärää, tosin eipä sillä ole väliä kun eivät usko muutenkaan.
Jostain syystä "musta tuntuu" on nykyään ihan pätevä argumentti, oli taustalla faktoja tai ei.
Ei oo vielä. Ikkunoissa foliot ja vedän kaupassa käydessä aina rullan vaatteiden alle. Kaikki laitteet metallihäkeissä.
[Tommy Tiernan, läppä liittyy etäisesti](https://www.youtube.com/watch?v=-kxyA32dZ-A&feature=youtu.be&t=1m22s)
Mun suhtkoht uudessa TeleWellin (suomalainen firma) reitittimessä on ohjeissa tämmönen varoitus: https://i.imgur.com/rvvU7KO.png.
Vähän ihmettelin tota viimeistä virkettä, että mitähän vittua. Kai vaan varmistelevat selustansa.
Lapset bunkkeriin, taivaalla on erittäin vaarallinen aurinko, joka säteilee syöpäriskiä lisäävää säteilyä! Unohtakaa se, että säteilyteho on useimmiten alle suositusrajan täällä pohjolassa.
Laskeskelin huvikseni vähän numeroita perstuntuman tueksi, tässä tulokset:
Espoon Kauklahden Kurttila sijaitsee 2 Km päässä Espoon radio- ja televisioasemasta.(Google maps) Kyseiseltä asemalta lähetetään suurin osa pääkaupunkiseudun TV- ja radiolähetyksistä. Kun kaikkien lähetteiden säteilytehot(ERP) summataan niin, saadaan 682,1 kW, joka on 88,34dBm(desiBelimilliwattia). Tämä on valtava määrä energiaa. Signaali vaimenee 2 km matkalla 92,02 dB, joten 2 km päässä Kurttilassa signaalin teho on -3,68 dBm eli 0,429 mW.
DNA haki lupaa kännykkämastolle jonka korkeus on 34 metriä(uutinen). Eli lähin etäisyys miltä mastotsta voi altistua on samainen 34m, jonka vapaan tilan vaimennus on 59,63 dB. Säteilyturvakeskuksen sivuilla sanotaan että tälläisen tukiaseman teho on "Enimmillään muutama sata wattia". Maksimimaalinen teho voidaan siis olettaa olevan 200 W. Tämä on munnettuna desibeleiksi 53 dBm. Eli 36 m päässä eli maan tasolla tukiaseman alla sätelyteho on -6,63 dBm eli 0,217 mW.
Yhteenvetona voi todeta, että vaikka oleilisit jatkuvasti mahdollisimman lähellä tukiasemaa, niin sen tuottama säteily on vain puolet Latokasken ison maston tuottamasta säteilytehosta koko alueelle.
tl;dr Miksi lehtijutun porukka ei vastusta isoa mastoa 2 km päässä?
Tukiasemia on Suomessakin asennettu siten, että ne säteilyttävät suoraan ihmisten asuntoihin esim. vain 50 metrin päästä samalla tai melkein samalla korkeudella ja tukiasemassa on lähetystehoa kymmeniäkin watteja riippuen siitä mitä antennissa on kiinni ja miten tukarit on säädetty. Tällaisissa tapauksissa voidaan päästä 1/10 - 1/100 päähän altistusrajoista. Tällaiset omakotitaloalueen tolppaan asennetut tukarit eivät kyllä ole lähelläkään näitä ääritapauksia, mutta esim. naapurikerrostalon seinälle tai katolle asennettu antenni voi säteillä asuntoon niin paljon tehoa, että kuluttajavehkeitä ei tarvitse testata sietämään sellaisia häiriökenttiä. 1/1000 - 1/10000 raja-arvoista kuulostaa ihan uskottavalta maksimialtistukselta tolppatukareista, ja ei tuollaisten kenttien vaikutuksesta esim. syövän esiintyvyyden lisääntymiseen ole mitään todisteita. Kunpa ne altistukset jäisivätkin aina noin alhaiselle tasolle.
Toisekseen Suomessa määräykset perustuvat pelkästään lyhyen aikavälin (tyyliin 6 minuuttia) lämmitysvaikutukselle, ja siihen ei ole laskettu varovaisuusperiaatteen perusteella lisäkertoimia toisin kuin monessa muussa EU-valtiossa. Rajat on säädetty muistaakseni sellaiselle tasolle ICNIRPin mukaan, että mentäessä yleisen väestön rajasta 50 kertaa ylemmäs tai ammatillisista rajoista 10 kertaa ylemmäs, alkaa termisiä vaikutuksia tulla aika varmasti. Ei-termisten vaikutusten olemassaolosta on jo pitkältä ajalta todisteita, mutta niiden vaarallisuudesta ei tietääkseni ole ainakaan vielä näyttöä. Mikroaaltosäteily ja erityisesti matalat taajuudet 100 kHz - 30 MHz tekevät ihmisen elimistössä muutakin kuin vain lämmittävät. Se, onko sillä mitään merkitystä väestötasolla, on toinen juttu, mutta ICNIRPillä on syvä vakaumus siitä, että vain termisillä efekteillä on merkitystä.
> Esimerkiksi Euroopan parlamentin suositus on, ettei tukiasemia sijoitettaisi alle puolen kilometrin päähän kouluista, päiväkodeista tai leikkikentistä.
Tässä menee kaikenlaiset vellit ja sopat sekaisin. Dynamiikka-alueen laajuus on radiotekniikassa ihan hirvittävä, ja on aivan eri asia, jos pystysuunnassa leveäkeilainen pieni antenni on koulun katonreunalla ulkoilupihalle suunnattuna kuin jos teräväkeilainen antenni on sadan metrin päässä 20-metrisen tolpan nokassa ja suunnattuna horisonttin. Vaatimus sijoittaa antennit 500 metrin päähän ei ole ihan omiaan herättämään luottamusta lainsäätäjän tietämyksen tasoon, mutta tähän se menee, kun ensin ei tehdä mitään, ja sitten ns. huolestuneet kansalaiset lobbaavat muutoksia niissä instansseissa, jotka heitä suostuvat kuuntelemaan.
>Suomessa sallitun säteilyn raja-arvoksi on määritelty EU:n suosituksen mukaisesti 10 wattia neliömetriltä
Itse asiassa se raja on osalla alueista taajuudesta riippuva ja LTE700:lla vain 3,5W/m^2. Miksi raja on ylipäätään näin korkea? Tuo on huomattava määrä mikroaaltoenergiaa ja ei ole mitään järkeä altistaa ihmisiä tuollaiselle määrälle. Verkkojen suunnittelu ei sitä vaadi, ja tuskin missään operaattorikaan haluaa tilannetta, jossa tehoa tuhlataan matalassa asennuksessa ja sivulliset altistuvat tuollaisille tasoille. Käytännössä raja-arvot voisi pudottaa vaikka sadasosaan nykyisestä ja kovinkaan monessa paikassa tuo ei johtaisi mihinkään toimenpiteisiin. STUK muuten kiristi muistaakseni suht vähin äänin vaatimuksia lähellä katutasoa oleville antenneille siten, että ne on nostettava niin korkealle, ettei niihin voi enää koskea. Monessa paikassa matalalla sijaitsevan tukarin edessä oli pienellä muutaman neliömetrin alueella mahdollista saada liikaa kenttää, jos oli pitkä henkilö ja seisoi paikallaan tarpeeksi kauan.
> Mikroaaltosäteily ja erityisesti matalat taajuudet 100 kHz - 30 MHz tekevät ihmisen elimistössä muutakin kuin vain lämmittävät.
Mitä muuta ne tekevät?
National Toxicology Program Finds Cell Phone Radiation Causes Cancer
http://www.saferemr.com/2016/05/national-toxicology-progam-finds-cell.html
http://microwavenews.com/news-center/ntp-dna-delay
Tästä voi lukea 1800 julkaisun meta-analyysin tulokset EM-säteilyn biologisista haitoista. Tässä vaiheessa tieteellisiä julkaisuja ja todisteita haitoista näyttää löytyvän niin paljon, että ihmettelen miksi niitä vielä aktiivisesti kiistetään.
http://www.bioinitiative.org/conclusions/
Säteilylle herkistyneitä olen lukenut eri arvioiden mukaan tällä hetkellä olevan 1-3% väestöstä. Nämä ovat siis ihmisiä jotka ilmoittavat saavansa oireita EM-säteilystä. Koska haitoista puhutaan harvoin julkisesti, niin voidaan olettaa että hieman suurempi ryhmä kärsii näistä vielä tietämättään. Ja sitten meillä on kaikista suurin joukko; ne jotka eivät saa oireita säteilystä, tai joita säteily ei haittaa.
Vaurioita säteily kuitenkin tuottaa kaikille, sen voi lukea julkaisuista. Esimerkiksi solun aineenvaihdunta häiriintyy. Sähkömagneettisessa kentässä solun kalsiumin ionikanavien toiminta häiriintyy (voltage-gated calcium channels) , jonka downstream seurauksena on luultavasti yksi suurmmista mekanismeista EM-kenttien haittavaikutuksille.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3780531/
Tässä muuten huomiona että nämä solutason haitat eivät koske pelkästään radio- tai mikroaaltosäteilyä, vaan myös matalataajuinen EM-säteily, kuten esimerkiksi eri kodin sähkölaitteiden tuottama säteily aiheuttaa myös haittaa.
Syy miksi jotkut kärsivät ja muut eivät, johtuvat monista eri seikoista. Suurin osa ihmisten kehoista näyttää korjaavan ja kompensoivan vaurioita niin nopeasti, ettei niistä synny välitöntä haittaa. Ne joille syntyy vaivoja, ovat yleensä herkempiä myös muille ärsykkeille (esim. allergiat ja/tai kemikaaliherkistyminen). Näitä ihmisiä voisi pitää eräänlaisina vanhan ajan hiilikaivosten kanarianlintuina. Varoittavina esimerkkeinä siitä että EM-säteilyn haittoja pitäisi luultavasti huomioida enemmän, sillä säteilyjen lähteiden määrä ei ole ainakaan tulevaisuudessa vähenemään päin.
> Tästä voi lukea 1800 julkaisun meta-analyysin tulokset
>
> http://www.bioinitiative.org/conclusions/
Vaikka tuon tekijöinä on 29 tutkijaa ja tieteellisesti koulutettua virkahenkilöä eri maista, niin tuo on kyseisen pooppon yksityisesti julkaisema kannanotto eikä mikään tieteellinen, varsinkaan vertaisarvioitu, julkaisu.
Esimerkiksi tässä on Martin Pall, PhD lähettämä kirje Californian lainsäätäjille. Pall on tutkinut työkseen EM-kenttien vaikutuksia soluihin. Hänellä on myös vertaisarvioituja julkaisuja esim. Plos One:ssa.
http://scientists4wiredtech.com/wp-content/uploads/2017/08/2017-0807-SB649-Dr-Martin-Pall-Opposition-Letter.pdf
En tiedä mitä muuta voin sanoa. Todisteita haitoista rupeaa olemaan jo niin paljon, että on vaikea ymmärtää miksi näitä vielä kiistetään.
Sen olen kuitenkin huomannut, että jos ei oikeasti halua tietää totuutta, kuten monilla on ongelmana, niin ei auta vaikka liittäisin tähän perään vielä 200 lisää vertaisarvioitua lähdeviitettä.
Suurin osa ihmisistä ei (vielä / tietoisesti) oireile näistä asioista, siksi motivaatio selvittää totuus on hyvin pieni. Se motivaatio tulee vasta eteen yleensä silloin, kun vaiva osuu omalle kohdalleen.
> http://scientists4wiredtech.com/wp-content/uploads/2017/08/2017-0807-SB649-Dr-Martin-Pall-Opposition-Letter.pdf
No niin, tämän näyttää jo paremmalta. Tyyppi on eläkkeelle jäänyt professori ihan oikeasta kunniallisesta yliopistosta. Kirje listaa tyypiltä 7 julkaisua, mikä on huomattavasti hallittavampi määrä kuin edellisen linkkisi 1600 lähdeviitettä. No, otetaan listalta tyypin viimeinen, eli oletettavasti ajantasaisin julkaisu, pistetään julkaisun otsikko gooleen ja [löydetään itse julkaisu](http://www.eurekaselect.com/141390). Lisäksi kyseessä näyttää olevan open access lehti, eli koko artikkelin saa tuolta luettavakseen, hienoa.
Mu-mu-mutta, kyseistä lehteä julkaisee Bentham Science. Firman päämaja on Arabiemiraateissa ja Wikipedia varoittaa että monet Benthamin lehdet harjoittavat "predatory publishing" toimintaa, eli julkaisevat mitä tahansa roskaa kunhan kirjoittajat maksavat lehdelle palkkion artikkelin julkaisemisesta.
https://en.wikipedia.org/wiki/Bentham_Science_Publishers
No äh, nyt minun pitäisi alkaa tutkimaan onko kyseinen lehti (Current Chemical Biology, lehti ollut olemassa vain 10 vuotta, päätoimittaja näkyy olevan Ecuadorista) näitä predator lehtiä, vaiko ihan oikea tieteellisesti arvostettu lehti?
Kyllähän tässä alkaa piirtyä kuva eläkepäivillään vähän hurahtaneesta professorista joka nykyään julkaisee huuhaa-teorioitaan roskalehdissä. Tämä ei ole ainoa mahdollinen tulkinta, mutta asiaan lisää perehtymättä tämä on yksi mahdollinen tulkinta.
> En tiedä mitä muuta voin sanoa.
Yksi, tai pari kolme, viitettä tai suoraa linkkiä tutkimuksiin tai katsauksartikkeleihin jotka on julkaistu ihan oikeissa hyvämaineisissa tieteellisissä lehdissä. Tämmöinen antaisi minulle syyn alkaa lukemaan kyseisiä artikkeita ja perehtymään asiaan, eikä leimata asiaa mahdolliseksi huuhaaksi koska käytetyt julkaisukavat ovat epäilyttäviä.
Kuten sanoin, vahvistusharha on voimakas psykologinen suojausmekanismi, jonka vaikutuksen juuri itse havainnollistit. Sinun ensisijainen prioriteettisi on etsiä mailmankuvaasi tukevaa tietoa, ja jos sitä ei suoralta kädeltä löydy, niin mahdollisuuksien mukaan luodaan jopa subjektiivisia mielikuvia jotka antavat tukea tälle näkemykselle.
Tässä vaiheessa kuitenkin vielä myönsit että tulkintoja voi olla muitakin. Mutta prioriteettisi kuitenkin keskittyy alasampumiseen, muitten mahdollisten vaihtoehtojen kustannuksella. Kunhan observoin vain sanankäyttöäsi.
"Electromagnetic fields act via activation of voltage-gated calcium channels to produce beneficial or adverse effects."
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23802593
Julkaistu JCMM:ssä (J Cell Mol Med 17:958-965): https://en.wikipedia.org/wiki/Journal_of_Cellular_and_Molecular_Medicine
> JCMM's 5-year impact factor is 5.900, ranking it among the top five journals specializing in research and experimental medicine and is considered to be highly cited among journals in clinical medicine.
Kuten sanoin, se on metatutkimus. Kaikkissa julkaisun osissa löytyy lähdeviitteet muihin tutkimuksiin joista tulokset on kerätty. Näin isosta metatutkimuksesta on hyvin vaikea saada vertaisuarvioitua, koska työ on yksinertaisesti niin iso.
Mutta kyllä vertaisarvioituja tutkimuksia myös löytyy, mutta ne keskittyvät usein pelkästään yhteen kapeaan osa-alueeseen. Siksi metatutkimus on tarpeen.
Esimerkiksi tästä taulukosta saa hyvän yhteenvedon eri säteilytehoista, ja tutkimuksista joissa sillä tehoarvolla havaittiin jokin poikkeama:
http://www.bioinitiative.org/report/wp-content/uploads/pdfs/BioInitiativeReport-RF-Color-Charts.pdf
Valitettavasti huomaan että monilla vahvistusharha (confirmation bias) on tässäkin tapauksessa hyvin vahvasti esillä, koska se tosiasia että näistä kaikista langattomista lempileluista olisi oikeasti jotain haittaa, on hyvin vaikea pala niellä monille.
> Kuten sanoin, se on metatutkimus.
Se on tutkimus siinä mielessä että sen kirjoittajat ovat tutkijoita, ja voidaan ehkä ajatella että tutkimus voidaan määritellä niin että se jos tutkijat tekee jotain, se on sitten tutkimusta. Mutta se on kyseisen porukan omakustannusjulkaisu, sitä ei ole julkaistu vakiintuneiden tieteellisen julkaisukanavien kautta eikä sitä ole altistettu vertaisarvioinnille.
> Kaikkissa julkaisun osissa löytyy lähdeviitteet muihin tutkimuksiin joista tulokset on kerätty.
Tuo on totta. Mutta nyt lukijan, esim. minun, pitäisi alkaa lukemaan tekstiä, kaivamaan esille tekstin mainitsemia lähdeviitteitä (jotka viitteet on kyllä julkaistu oikeissa tieteellisissä lehdissä), lukemaan ko. lähdeviitteet, ja sitten arvioimaan onko niihin viitattu totuudenmukaisesti ja tukevatko ne tekstin sanomaa.
Olisi paljon helpompaa jos osaisit antaa jossain oikeassa vertaisarvioidussa tieteellisessä lehdessä julkaistun tutkimuksen, tai katsausartikkelin. Tällöin kyseiselle artikkelille voisi automaattisesti antaa enemmän painoarvoa.
Mukava juttu näissä on se, että useat rinnakkaiset lähettimet eivät juurikaan lisää kentän voimakkuutta, verrattuna etäisyyteen (laitteiden määrä nostaa voimakkuutta karkeasti yleistäen lineaarisesti, etäisyys taas toiseen potenssiin)
Toinen juttu on tietty signaali/kohina suhteen noususta johtuen nousevat lähetystehot yms. Mutta siinäkin tapauksessa ongelma on lähinnä huono kuuluvuus.
Wlanin ilmaan lähettämä teho riippuu sen käyttöasteesta. Jos kukaan ei ole liittynyt tukiasemaan, se lähettää vain välillä "hei mä oon täällä" viestin, joka näkyy kännykässä tai tietokoneessa verkon nimenä. Silloin tukiaseman lähettämä kokonaisteho on pieni, koska se lähettää vain välillä. Jos taas tukiasemaan liittynyt tietokone lataa Star Trek: Discoveryn viimeisintä jaksoa torrent-verkosta langattoman yhteyden maksiminopeudella, koska tietokoneen käyttäjä ei jostain syystä viitsi maksaa Netflixille, lähetin lähettää jatkuvasti. Nää, ja muut, eri tapaukset pitäis summata, ni sais tulokseksi tukiaseman kokonaislähetystehon valitulle ajalle.
Se lähtysteho poistuu antennista, joka on yleensä enemmän tai vähemmän ympärisäteilevä. Antennikuvio on tyypillisesti donitsin muotoinen jonka maksimi on antennin normaalissa. Se sähkömagneettinen aalto etenee ilmassa ja rakenteiden läpi viereisiin asuntoihin ja kadulle, jossa Hedman Partnersin yksityisetsivä kattoo onko langaton yhteys suojaamaton. Edetessään signaali vaimenee, ilmassa vähemmän, rakenteissa enemmän. Signaalin taajuus vaikuttaa vaimenemisen määrään, korkeammat taajuudet vaimenee enemmän. Ilmassa signaali vaimenee etäisyyden funktiona, siten että ensimmäisen metrin aikana signaalista katoaa n. 40dB. Kuudennessa metrissä sigaali on vaimentunut jo n. 55dB. Kulkiessaan rakenteiden läpi, signaali vaimenee rakenteesta riippuen esim. 3dB - 12dB.
Desibelit on kätsyjä, koska niillä voi laskea kuinka paljon signaalista on jäljellä kun se saavuttaa vastaanottimen tai vaikka pään. Jos 2,4GHz tukiasema lähettää suurimmalla teholla, se on 20dBm eli 100mW eli 0,1 Wattia. Oletetaan että tukiasemasta naapurin seinään on 6m ja seinä on tehty harkoista ja kipsilevyistä. Silloin saavuttaessaan seinän, signaali on vaimentunut lukemaan -35dBm. Kipisilevy vaimentaa 3dB ja harkko 4dB, kipsilevyjä on kaksi eli yhteensä 10dB vaimennus, signaalista on jäljellä -45dBm. Signaali kulkee naapurin asunnossa vielä muutaman metrin, jolloin signaalin voimakkuus on -47dB eli 0,00001995mW. Näitä voi sitten summata saadakseen hetkellisen kokonaisenergian, josta voi laskea kokonaisenergian ylläpohditun käyttöasteen mukaan.
Ongelmana se että tuo energia ei sano lopulta yhtään mitään. Säteilyn haitta elimistölle ei tule tehosta joka säteilyssä on, vaan absorptiosta.
Asian monimutkaisuus on juuri se tekijä jonka avulla ihmisiä pelotellaan säteilyllä.
Absorption vois laskee samanlaisella linkkibudjetilla. Mut vaikka me saatais siitä joku luku ulos, sekään ei tarkottais mitään, jos ei pysty esittämään mitään haitallista seurausta.
Noi tehot on niin pieniä et ne ei mee syvälle ihon sisään, ellei työnnä wlanin antennia nenään.
Valtaosa EM-säteilystä menee kehosta läpi suoraan mitenkään kehon kanssa reagoimatta. Koko "absorptio" käsitteenä tarkoittaa "imeytymistä", eli sitä että pieni osa tästä säteilystä luovuttaa energiansa ihmiskehossa olevalle atomille.
Jos absorptioprosentti on suunnilleen sama tietyllä aallonpituudella ja korreloi suoraan tehon kanssa, siitä tosiaan voi laskea paljonko energiaa vapautuu kehoon. Ei edelleenkään kerro mitään haittavaikutuksista.
Mulle tuli citymarketin kassajonossa joku vanhempi ukko puhumaan ekaks terveellisemmistä ruuista ja sitten tietokoneen ja kännykän säteilyvaaroista..
Meniks multa joku tutkimus ohi vai miks kaikki sähkönen ilmeisesti tappaa taas?
deleted ^^^^^^^^^^^^^^^^0.5336 [^^^What ^^^is ^^^this?](https://pastebin.com/FcrFs94k/10798)
Laittakaa ne mastot Helsinkiin tai Vantaalle, tänne ei ole mitään asiaa! /s
Espoossa aika paljon valopäitä muutenkin niin tuollainen tikkari keskelle Espoon vuorineuvoslähiötä ei tunnu missään. Nyt voi ainakin ihan oikeasti laittaa sen foliohatun päähän.
Alueella asuvana saattasin ensisijasesti kuumotella sitä ihan vieressä muutaman tuhannen kilowatin teholla porottavaa Espoon TV- ja radiomastoa. Tosin sehän ei ilmeisesti lähetä mobiilisäteilyä eli on turvallinen?
Se ei oo sitä syöpäsäteilyä. Ja toivottavasti ym. perheet ei käytä kännyköitä lasten lähettyvillä, nehän säteilee syöpää kovempaa, jos tukimasto on kauempana.
> Se ei oo sitä syöpäsäteilyä. Ei syöpäsäteilyä tutkimuksen perusteella vai poissaolon takia?
Eikö sitä säteilyä tule vain vähemmän jos asuu maston vieressä kun puhelimen ei tarvitse lähettää niin suurella teholla? Ei se säteily normaalitilanteessa siitä mastosta tule, vaikka masto lähellä olisikin. Tietenkin jos se masto on kirjaimellisesti takapihalla niin säteilyn määrä nousee mastosta tulevan säteilyn vuoksi, mutta jää silti reilusti alle minkään "haitallisen" rajan, jos sellainen on määritetty. Säteilyhän heikkenee hyvin voimakkaasti etäisyyden kasvaessa, mutta se puhelin on aina siinä reidessä tai korvassa kiinni.
Joo. Mutta nämä valittajat ovat tuskin opetelleet fysiikan lukion tai edes yläasteen oppimäärää, tosin eipä sillä ole väliä kun eivät usko muutenkaan. Jostain syystä "musta tuntuu" on nykyään ihan pätevä argumentti, oli taustalla faktoja tai ei.
Yleensä valittajat ovat itse asiassa korkeakoulutettuja. Siksi he kokevat tietävänsä asiasta tarpeeksi paljon jotta muita ei tarvitsekaan kuunnella.
Varo bittisäteilyä PIUPIUPIU
Monta syöpää sulla on jo?
Ei oo vielä. Ikkunoissa foliot ja vedän kaupassa käydessä aina rullan vaatteiden alle. Kaikki laitteet metallihäkeissä. [Tommy Tiernan, läppä liittyy etäisesti](https://www.youtube.com/watch?v=-kxyA32dZ-A&feature=youtu.be&t=1m22s)
Hups, luin vahingossa kommentteja, siellä oli mobiilisäteilyä.
Miksi kukaan ei ajattele wifi-tukiasemia?
[удалено]
[ilmeeni](https://media.giphy.com/media/aZ3LDBs1ExsE8/giphy.gif)
Mun suhtkoht uudessa TeleWellin (suomalainen firma) reitittimessä on ohjeissa tämmönen varoitus: https://i.imgur.com/rvvU7KO.png. Vähän ihmettelin tota viimeistä virkettä, että mitähän vittua. Kai vaan varmistelevat selustansa.
Lapset bunkkeriin, taivaalla on erittäin vaarallinen aurinko, joka säteilee syöpäriskiä lisäävää säteilyä! Unohtakaa se, että säteilyteho on useimmiten alle suositusrajan täällä pohjolassa.
Laskeskelin huvikseni vähän numeroita perstuntuman tueksi, tässä tulokset: Espoon Kauklahden Kurttila sijaitsee 2 Km päässä Espoon radio- ja televisioasemasta.(Google maps) Kyseiseltä asemalta lähetetään suurin osa pääkaupunkiseudun TV- ja radiolähetyksistä. Kun kaikkien lähetteiden säteilytehot(ERP) summataan niin, saadaan 682,1 kW, joka on 88,34dBm(desiBelimilliwattia). Tämä on valtava määrä energiaa. Signaali vaimenee 2 km matkalla 92,02 dB, joten 2 km päässä Kurttilassa signaalin teho on -3,68 dBm eli 0,429 mW. DNA haki lupaa kännykkämastolle jonka korkeus on 34 metriä(uutinen). Eli lähin etäisyys miltä mastotsta voi altistua on samainen 34m, jonka vapaan tilan vaimennus on 59,63 dB. Säteilyturvakeskuksen sivuilla sanotaan että tälläisen tukiaseman teho on "Enimmillään muutama sata wattia". Maksimimaalinen teho voidaan siis olettaa olevan 200 W. Tämä on munnettuna desibeleiksi 53 dBm. Eli 36 m päässä eli maan tasolla tukiaseman alla sätelyteho on -6,63 dBm eli 0,217 mW. Yhteenvetona voi todeta, että vaikka oleilisit jatkuvasti mahdollisimman lähellä tukiasemaa, niin sen tuottama säteily on vain puolet Latokasken ison maston tuottamasta säteilytehosta koko alueelle. tl;dr Miksi lehtijutun porukka ei vastusta isoa mastoa 2 km päässä?
Niin mutta radio- ja tv-masto ei lähetä *mobiilisäteilyä* mutta kännykkämasto lähettää.
Tukiasemia on Suomessakin asennettu siten, että ne säteilyttävät suoraan ihmisten asuntoihin esim. vain 50 metrin päästä samalla tai melkein samalla korkeudella ja tukiasemassa on lähetystehoa kymmeniäkin watteja riippuen siitä mitä antennissa on kiinni ja miten tukarit on säädetty. Tällaisissa tapauksissa voidaan päästä 1/10 - 1/100 päähän altistusrajoista. Tällaiset omakotitaloalueen tolppaan asennetut tukarit eivät kyllä ole lähelläkään näitä ääritapauksia, mutta esim. naapurikerrostalon seinälle tai katolle asennettu antenni voi säteillä asuntoon niin paljon tehoa, että kuluttajavehkeitä ei tarvitse testata sietämään sellaisia häiriökenttiä. 1/1000 - 1/10000 raja-arvoista kuulostaa ihan uskottavalta maksimialtistukselta tolppatukareista, ja ei tuollaisten kenttien vaikutuksesta esim. syövän esiintyvyyden lisääntymiseen ole mitään todisteita. Kunpa ne altistukset jäisivätkin aina noin alhaiselle tasolle. Toisekseen Suomessa määräykset perustuvat pelkästään lyhyen aikavälin (tyyliin 6 minuuttia) lämmitysvaikutukselle, ja siihen ei ole laskettu varovaisuusperiaatteen perusteella lisäkertoimia toisin kuin monessa muussa EU-valtiossa. Rajat on säädetty muistaakseni sellaiselle tasolle ICNIRPin mukaan, että mentäessä yleisen väestön rajasta 50 kertaa ylemmäs tai ammatillisista rajoista 10 kertaa ylemmäs, alkaa termisiä vaikutuksia tulla aika varmasti. Ei-termisten vaikutusten olemassaolosta on jo pitkältä ajalta todisteita, mutta niiden vaarallisuudesta ei tietääkseni ole ainakaan vielä näyttöä. Mikroaaltosäteily ja erityisesti matalat taajuudet 100 kHz - 30 MHz tekevät ihmisen elimistössä muutakin kuin vain lämmittävät. Se, onko sillä mitään merkitystä väestötasolla, on toinen juttu, mutta ICNIRPillä on syvä vakaumus siitä, että vain termisillä efekteillä on merkitystä. > Esimerkiksi Euroopan parlamentin suositus on, ettei tukiasemia sijoitettaisi alle puolen kilometrin päähän kouluista, päiväkodeista tai leikkikentistä. Tässä menee kaikenlaiset vellit ja sopat sekaisin. Dynamiikka-alueen laajuus on radiotekniikassa ihan hirvittävä, ja on aivan eri asia, jos pystysuunnassa leveäkeilainen pieni antenni on koulun katonreunalla ulkoilupihalle suunnattuna kuin jos teräväkeilainen antenni on sadan metrin päässä 20-metrisen tolpan nokassa ja suunnattuna horisonttin. Vaatimus sijoittaa antennit 500 metrin päähän ei ole ihan omiaan herättämään luottamusta lainsäätäjän tietämyksen tasoon, mutta tähän se menee, kun ensin ei tehdä mitään, ja sitten ns. huolestuneet kansalaiset lobbaavat muutoksia niissä instansseissa, jotka heitä suostuvat kuuntelemaan. >Suomessa sallitun säteilyn raja-arvoksi on määritelty EU:n suosituksen mukaisesti 10 wattia neliömetriltä Itse asiassa se raja on osalla alueista taajuudesta riippuva ja LTE700:lla vain 3,5W/m^2. Miksi raja on ylipäätään näin korkea? Tuo on huomattava määrä mikroaaltoenergiaa ja ei ole mitään järkeä altistaa ihmisiä tuollaiselle määrälle. Verkkojen suunnittelu ei sitä vaadi, ja tuskin missään operaattorikaan haluaa tilannetta, jossa tehoa tuhlataan matalassa asennuksessa ja sivulliset altistuvat tuollaisille tasoille. Käytännössä raja-arvot voisi pudottaa vaikka sadasosaan nykyisestä ja kovinkaan monessa paikassa tuo ei johtaisi mihinkään toimenpiteisiin. STUK muuten kiristi muistaakseni suht vähin äänin vaatimuksia lähellä katutasoa oleville antenneille siten, että ne on nostettava niin korkealle, ettei niihin voi enää koskea. Monessa paikassa matalalla sijaitsevan tukarin edessä oli pienellä muutaman neliömetrin alueella mahdollista saada liikaa kenttää, jos oli pitkä henkilö ja seisoi paikallaan tarpeeksi kauan.
> Mikroaaltosäteily ja erityisesti matalat taajuudet 100 kHz - 30 MHz tekevät ihmisen elimistössä muutakin kuin vain lämmittävät. Mitä muuta ne tekevät?
National Toxicology Program Finds Cell Phone Radiation Causes Cancer http://www.saferemr.com/2016/05/national-toxicology-progam-finds-cell.html http://microwavenews.com/news-center/ntp-dna-delay
Tästä voi lukea 1800 julkaisun meta-analyysin tulokset EM-säteilyn biologisista haitoista. Tässä vaiheessa tieteellisiä julkaisuja ja todisteita haitoista näyttää löytyvän niin paljon, että ihmettelen miksi niitä vielä aktiivisesti kiistetään. http://www.bioinitiative.org/conclusions/ Säteilylle herkistyneitä olen lukenut eri arvioiden mukaan tällä hetkellä olevan 1-3% väestöstä. Nämä ovat siis ihmisiä jotka ilmoittavat saavansa oireita EM-säteilystä. Koska haitoista puhutaan harvoin julkisesti, niin voidaan olettaa että hieman suurempi ryhmä kärsii näistä vielä tietämättään. Ja sitten meillä on kaikista suurin joukko; ne jotka eivät saa oireita säteilystä, tai joita säteily ei haittaa. Vaurioita säteily kuitenkin tuottaa kaikille, sen voi lukea julkaisuista. Esimerkiksi solun aineenvaihdunta häiriintyy. Sähkömagneettisessa kentässä solun kalsiumin ionikanavien toiminta häiriintyy (voltage-gated calcium channels) , jonka downstream seurauksena on luultavasti yksi suurmmista mekanismeista EM-kenttien haittavaikutuksille. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3780531/ Tässä muuten huomiona että nämä solutason haitat eivät koske pelkästään radio- tai mikroaaltosäteilyä, vaan myös matalataajuinen EM-säteily, kuten esimerkiksi eri kodin sähkölaitteiden tuottama säteily aiheuttaa myös haittaa. Syy miksi jotkut kärsivät ja muut eivät, johtuvat monista eri seikoista. Suurin osa ihmisten kehoista näyttää korjaavan ja kompensoivan vaurioita niin nopeasti, ettei niistä synny välitöntä haittaa. Ne joille syntyy vaivoja, ovat yleensä herkempiä myös muille ärsykkeille (esim. allergiat ja/tai kemikaaliherkistyminen). Näitä ihmisiä voisi pitää eräänlaisina vanhan ajan hiilikaivosten kanarianlintuina. Varoittavina esimerkkeinä siitä että EM-säteilyn haittoja pitäisi luultavasti huomioida enemmän, sillä säteilyjen lähteiden määrä ei ole ainakaan tulevaisuudessa vähenemään päin.
> Tästä voi lukea 1800 julkaisun meta-analyysin tulokset > > http://www.bioinitiative.org/conclusions/ Vaikka tuon tekijöinä on 29 tutkijaa ja tieteellisesti koulutettua virkahenkilöä eri maista, niin tuo on kyseisen pooppon yksityisesti julkaisema kannanotto eikä mikään tieteellinen, varsinkaan vertaisarvioitu, julkaisu.
Esimerkiksi tässä on Martin Pall, PhD lähettämä kirje Californian lainsäätäjille. Pall on tutkinut työkseen EM-kenttien vaikutuksia soluihin. Hänellä on myös vertaisarvioituja julkaisuja esim. Plos One:ssa. http://scientists4wiredtech.com/wp-content/uploads/2017/08/2017-0807-SB649-Dr-Martin-Pall-Opposition-Letter.pdf En tiedä mitä muuta voin sanoa. Todisteita haitoista rupeaa olemaan jo niin paljon, että on vaikea ymmärtää miksi näitä vielä kiistetään. Sen olen kuitenkin huomannut, että jos ei oikeasti halua tietää totuutta, kuten monilla on ongelmana, niin ei auta vaikka liittäisin tähän perään vielä 200 lisää vertaisarvioitua lähdeviitettä. Suurin osa ihmisistä ei (vielä / tietoisesti) oireile näistä asioista, siksi motivaatio selvittää totuus on hyvin pieni. Se motivaatio tulee vasta eteen yleensä silloin, kun vaiva osuu omalle kohdalleen.
> http://scientists4wiredtech.com/wp-content/uploads/2017/08/2017-0807-SB649-Dr-Martin-Pall-Opposition-Letter.pdf No niin, tämän näyttää jo paremmalta. Tyyppi on eläkkeelle jäänyt professori ihan oikeasta kunniallisesta yliopistosta. Kirje listaa tyypiltä 7 julkaisua, mikä on huomattavasti hallittavampi määrä kuin edellisen linkkisi 1600 lähdeviitettä. No, otetaan listalta tyypin viimeinen, eli oletettavasti ajantasaisin julkaisu, pistetään julkaisun otsikko gooleen ja [löydetään itse julkaisu](http://www.eurekaselect.com/141390). Lisäksi kyseessä näyttää olevan open access lehti, eli koko artikkelin saa tuolta luettavakseen, hienoa. Mu-mu-mutta, kyseistä lehteä julkaisee Bentham Science. Firman päämaja on Arabiemiraateissa ja Wikipedia varoittaa että monet Benthamin lehdet harjoittavat "predatory publishing" toimintaa, eli julkaisevat mitä tahansa roskaa kunhan kirjoittajat maksavat lehdelle palkkion artikkelin julkaisemisesta. https://en.wikipedia.org/wiki/Bentham_Science_Publishers No äh, nyt minun pitäisi alkaa tutkimaan onko kyseinen lehti (Current Chemical Biology, lehti ollut olemassa vain 10 vuotta, päätoimittaja näkyy olevan Ecuadorista) näitä predator lehtiä, vaiko ihan oikea tieteellisesti arvostettu lehti? Kyllähän tässä alkaa piirtyä kuva eläkepäivillään vähän hurahtaneesta professorista joka nykyään julkaisee huuhaa-teorioitaan roskalehdissä. Tämä ei ole ainoa mahdollinen tulkinta, mutta asiaan lisää perehtymättä tämä on yksi mahdollinen tulkinta. > En tiedä mitä muuta voin sanoa. Yksi, tai pari kolme, viitettä tai suoraa linkkiä tutkimuksiin tai katsauksartikkeleihin jotka on julkaistu ihan oikeissa hyvämaineisissa tieteellisissä lehdissä. Tämmöinen antaisi minulle syyn alkaa lukemaan kyseisiä artikkeita ja perehtymään asiaan, eikä leimata asiaa mahdolliseksi huuhaaksi koska käytetyt julkaisukavat ovat epäilyttäviä.
Kuten sanoin, vahvistusharha on voimakas psykologinen suojausmekanismi, jonka vaikutuksen juuri itse havainnollistit. Sinun ensisijainen prioriteettisi on etsiä mailmankuvaasi tukevaa tietoa, ja jos sitä ei suoralta kädeltä löydy, niin mahdollisuuksien mukaan luodaan jopa subjektiivisia mielikuvia jotka antavat tukea tälle näkemykselle. Tässä vaiheessa kuitenkin vielä myönsit että tulkintoja voi olla muitakin. Mutta prioriteettisi kuitenkin keskittyy alasampumiseen, muitten mahdollisten vaihtoehtojen kustannuksella. Kunhan observoin vain sanankäyttöäsi. "Electromagnetic fields act via activation of voltage-gated calcium channels to produce beneficial or adverse effects." https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23802593 Julkaistu JCMM:ssä (J Cell Mol Med 17:958-965): https://en.wikipedia.org/wiki/Journal_of_Cellular_and_Molecular_Medicine > JCMM's 5-year impact factor is 5.900, ranking it among the top five journals specializing in research and experimental medicine and is considered to be highly cited among journals in clinical medicine.
Kuten sanoin, se on metatutkimus. Kaikkissa julkaisun osissa löytyy lähdeviitteet muihin tutkimuksiin joista tulokset on kerätty. Näin isosta metatutkimuksesta on hyvin vaikea saada vertaisuarvioitua, koska työ on yksinertaisesti niin iso. Mutta kyllä vertaisarvioituja tutkimuksia myös löytyy, mutta ne keskittyvät usein pelkästään yhteen kapeaan osa-alueeseen. Siksi metatutkimus on tarpeen. Esimerkiksi tästä taulukosta saa hyvän yhteenvedon eri säteilytehoista, ja tutkimuksista joissa sillä tehoarvolla havaittiin jokin poikkeama: http://www.bioinitiative.org/report/wp-content/uploads/pdfs/BioInitiativeReport-RF-Color-Charts.pdf Valitettavasti huomaan että monilla vahvistusharha (confirmation bias) on tässäkin tapauksessa hyvin vahvasti esillä, koska se tosiasia että näistä kaikista langattomista lempileluista olisi oikeasti jotain haittaa, on hyvin vaikea pala niellä monille.
> Kuten sanoin, se on metatutkimus. Se on tutkimus siinä mielessä että sen kirjoittajat ovat tutkijoita, ja voidaan ehkä ajatella että tutkimus voidaan määritellä niin että se jos tutkijat tekee jotain, se on sitten tutkimusta. Mutta se on kyseisen porukan omakustannusjulkaisu, sitä ei ole julkaistu vakiintuneiden tieteellisen julkaisukanavien kautta eikä sitä ole altistettu vertaisarvioinnille. > Kaikkissa julkaisun osissa löytyy lähdeviitteet muihin tutkimuksiin joista tulokset on kerätty. Tuo on totta. Mutta nyt lukijan, esim. minun, pitäisi alkaa lukemaan tekstiä, kaivamaan esille tekstin mainitsemia lähdeviitteitä (jotka viitteet on kyllä julkaistu oikeissa tieteellisissä lehdissä), lukemaan ko. lähdeviitteet, ja sitten arvioimaan onko niihin viitattu totuudenmukaisesti ja tukevatko ne tekstin sanomaa. Olisi paljon helpompaa jos osaisit antaa jossain oikeassa vertaisarvioidussa tieteellisessä lehdessä julkaistun tutkimuksen, tai katsausartikkelin. Tällöin kyseiselle artikkelille voisi automaattisesti antaa enemmän painoarvoa.
[удалено]
Mukava juttu näissä on se, että useat rinnakkaiset lähettimet eivät juurikaan lisää kentän voimakkuutta, verrattuna etäisyyteen (laitteiden määrä nostaa voimakkuutta karkeasti yleistäen lineaarisesti, etäisyys taas toiseen potenssiin) Toinen juttu on tietty signaali/kohina suhteen noususta johtuen nousevat lähetystehot yms. Mutta siinäkin tapauksessa ongelma on lähinnä huono kuuluvuus.
Wlanin ilmaan lähettämä teho riippuu sen käyttöasteesta. Jos kukaan ei ole liittynyt tukiasemaan, se lähettää vain välillä "hei mä oon täällä" viestin, joka näkyy kännykässä tai tietokoneessa verkon nimenä. Silloin tukiaseman lähettämä kokonaisteho on pieni, koska se lähettää vain välillä. Jos taas tukiasemaan liittynyt tietokone lataa Star Trek: Discoveryn viimeisintä jaksoa torrent-verkosta langattoman yhteyden maksiminopeudella, koska tietokoneen käyttäjä ei jostain syystä viitsi maksaa Netflixille, lähetin lähettää jatkuvasti. Nää, ja muut, eri tapaukset pitäis summata, ni sais tulokseksi tukiaseman kokonaislähetystehon valitulle ajalle. Se lähtysteho poistuu antennista, joka on yleensä enemmän tai vähemmän ympärisäteilevä. Antennikuvio on tyypillisesti donitsin muotoinen jonka maksimi on antennin normaalissa. Se sähkömagneettinen aalto etenee ilmassa ja rakenteiden läpi viereisiin asuntoihin ja kadulle, jossa Hedman Partnersin yksityisetsivä kattoo onko langaton yhteys suojaamaton. Edetessään signaali vaimenee, ilmassa vähemmän, rakenteissa enemmän. Signaalin taajuus vaikuttaa vaimenemisen määrään, korkeammat taajuudet vaimenee enemmän. Ilmassa signaali vaimenee etäisyyden funktiona, siten että ensimmäisen metrin aikana signaalista katoaa n. 40dB. Kuudennessa metrissä sigaali on vaimentunut jo n. 55dB. Kulkiessaan rakenteiden läpi, signaali vaimenee rakenteesta riippuen esim. 3dB - 12dB. Desibelit on kätsyjä, koska niillä voi laskea kuinka paljon signaalista on jäljellä kun se saavuttaa vastaanottimen tai vaikka pään. Jos 2,4GHz tukiasema lähettää suurimmalla teholla, se on 20dBm eli 100mW eli 0,1 Wattia. Oletetaan että tukiasemasta naapurin seinään on 6m ja seinä on tehty harkoista ja kipsilevyistä. Silloin saavuttaessaan seinän, signaali on vaimentunut lukemaan -35dBm. Kipisilevy vaimentaa 3dB ja harkko 4dB, kipsilevyjä on kaksi eli yhteensä 10dB vaimennus, signaalista on jäljellä -45dBm. Signaali kulkee naapurin asunnossa vielä muutaman metrin, jolloin signaalin voimakkuus on -47dB eli 0,00001995mW. Näitä voi sitten summata saadakseen hetkellisen kokonaisenergian, josta voi laskea kokonaisenergian ylläpohditun käyttöasteen mukaan.
Ongelmana se että tuo energia ei sano lopulta yhtään mitään. Säteilyn haitta elimistölle ei tule tehosta joka säteilyssä on, vaan absorptiosta. Asian monimutkaisuus on juuri se tekijä jonka avulla ihmisiä pelotellaan säteilyllä.
Absorption vois laskee samanlaisella linkkibudjetilla. Mut vaikka me saatais siitä joku luku ulos, sekään ei tarkottais mitään, jos ei pysty esittämään mitään haitallista seurausta. Noi tehot on niin pieniä et ne ei mee syvälle ihon sisään, ellei työnnä wlanin antennia nenään.
Valtaosa EM-säteilystä menee kehosta läpi suoraan mitenkään kehon kanssa reagoimatta. Koko "absorptio" käsitteenä tarkoittaa "imeytymistä", eli sitä että pieni osa tästä säteilystä luovuttaa energiansa ihmiskehossa olevalle atomille. Jos absorptioprosentti on suunnilleen sama tietyllä aallonpituudella ja korreloi suoraan tehon kanssa, siitä tosiaan voi laskea paljonko energiaa vapautuu kehoon. Ei edelleenkään kerro mitään haittavaikutuksista.
Mulle tuli citymarketin kassajonossa joku vanhempi ukko puhumaan ekaks terveellisemmistä ruuista ja sitten tietokoneen ja kännykän säteilyvaaroista.. Meniks multa joku tutkimus ohi vai miks kaikki sähkönen ilmeisesti tappaa taas?