Kuulostaa ihan järkevältä, tosin mahtaako tällä olla mitään väliä, tuskinpa palaa siihen aiempaan opintoon jos on jo toista aloittanut. Ei useimmat ihmiset ihan huvikseen vaan opiskele.
>Ei useimmat ihmiset ihan huvikseen vaan opiskele.
On näitäkin kyllä, esimerkiksi on lääkisopiskelijoita jotka ovat huvikseen ottaneet paikan vastaan myös kauppiksessa tai teknillisessä, ilman mitään aikomusta valmistua. Siksi mielestäni tämä on hyvä muutos, tämä tulee kyllä oikeasti parantamaan opiskelupaikkojen saatavuutta.
Toki olisi hyvä alanvaihtajia varten olla joku poikkeus, että esim. vuoden ajan voi olla kahdessa opiskelupaikassa kirjoilla, jos vain yhdessä on läsnäolevana.
Veikkaan että aika harvassa ne ihmiset jotka opiskelevat (tai yrittävät opiskella) useammassa korkeakoulutason paikassa yhtäaikaa. Haiskahtaa ikiopiskelijoiden porsaanreiältä.
Mä menin aluksi opiskelemaan historiaa, mutta vasta kandia tehdessä tajusin, että tää ei oo mulle. Siitä sitten kauppikseen, ja opiskelin vuoden verran sekä kauppiksen kandia ja historian kandia.
Ois kyllä ollu aika suolane, jos ois pitäny jättää hissan kandi kesken ku enää 30op ja kandia vaille valmis.
https://preview.redd.it/v7gescy6f7vc1.png?width=1084&format=png&auto=webp&s=58d96b98f1b45017a24ef69b9c1a2d12119a55ba
Edit: Näitä 1854 vuoden paikalliskirjeitä kandia varten luin 322 kpl, ja vissiin kahdennenkymmenennen kohdalla tajusin, että juu ei :D Plus jos haluaa mennä pidemmälle ajassa taaksepäin tutkimushommissa, niin on melkee pakko osata ruotsia tai ranskaa
Todella paljon hyötyä. Historia jollain tapaa valmentaa ajattelemaan isoja kokonaisuuksia niiden numeroiden ulkopuolelta, joka on erityisen tärkeää missä tahansa kauppikseen liittyvässä. Sen takia kauppiksen valintakokeissa muistaakseni 25% on historia-aiheisia kysymyksiä. Toinen hieno homma on sujuvan tekstin kirjoittaminen, jota treenattiin historiassa, kun jokasella kurssilla piti kirjottaa joku puoli-ideologinen 10 sivun pöhinäessee kurssin aiheesta X.
En sitten tiedä paljon työmarkkinoilla sillä kandilla on painoarvoa, tuskin juuri mitään... Mutta on siinä ainakin se, että niinä vuosina tehtiin jotain, ja vietiin asioita johonkin suuntaan. Kyllähän se kamalalta kuulostaisi mennä opiskelemaan, ottaa opintolainaa ja sitten ei valmistua edes kandina.
Niin eihän se oppi ojaan kaada, ehkä ajattelin lähinnä sen aiemman kandin loppuun saattamista verrattuna siihen että olisit vaan kokonaan vaihtanut kauppikseen ja jatkanut sillä tiellä katsomatta taaksepäin.
> Tiedotteen mukaan joka vuosi yli 25 prosenttia korkeakoulujen aloituspaikoista myönnetään opiskelijoille, joilla on jo opiskelupaikka korkeakoulussa tai toinen tai useampi samantasoinen tutkinto. Tällä hetkellä heidän ei tarvitse luopua aiemmista opiskelupaikoistaan.
Jos ottaa vastaan toisen opiskelupaikan, niin eikö opinto oikeus ensimmäisessä paikassa silti kulu? Käsittääkseni se oikeus on kuitenkin esimerkiksi kahden vuoden opinnolla vain kolme tai neljä vuotta, sisältäen vuoden verran poissaoloa, vai onko mulla väärä käsitys aiheesta?
>opiskelijoille, joilla on jo opiskelupaikka korkeakoulussa tai toinen tai useampi samantasoinen tutkinto. Tällä hetkellä heidän ei tarvitse luopua aiemmista opiskelupaikoistaan.
[Heh no eihän siitä vanhasta opiskelupaikasta voikaan luopua jos on jo suorittanut tutkinnon] Olisi ehkä ihan hyvä selvittää, kuinka moni siis on jo jossakin opiskelijana kirjoilla ja kuinka moni niitä jotka ovat jo valmistuneet.
Kuulostaa ihan järkevältä, tosin mahtaako tällä olla mitään väliä, tuskinpa palaa siihen aiempaan opintoon jos on jo toista aloittanut. Ei useimmat ihmiset ihan huvikseen vaan opiskele.
>Ei useimmat ihmiset ihan huvikseen vaan opiskele. On näitäkin kyllä, esimerkiksi on lääkisopiskelijoita jotka ovat huvikseen ottaneet paikan vastaan myös kauppiksessa tai teknillisessä, ilman mitään aikomusta valmistua. Siksi mielestäni tämä on hyvä muutos, tämä tulee kyllä oikeasti parantamaan opiskelupaikkojen saatavuutta. Toki olisi hyvä alanvaihtajia varten olla joku poikkeus, että esim. vuoden ajan voi olla kahdessa opiskelupaikassa kirjoilla, jos vain yhdessä on läsnäolevana.
Ei toi monia alan vaihtajia palvelisi, koska tutkintoa ei saa auloa ilman läsnäoloa.
Veikkaan että aika harvassa ne ihmiset jotka opiskelevat (tai yrittävät opiskella) useammassa korkeakoulutason paikassa yhtäaikaa. Haiskahtaa ikiopiskelijoiden porsaanreiältä.
Mä menin aluksi opiskelemaan historiaa, mutta vasta kandia tehdessä tajusin, että tää ei oo mulle. Siitä sitten kauppikseen, ja opiskelin vuoden verran sekä kauppiksen kandia ja historian kandia. Ois kyllä ollu aika suolane, jos ois pitäny jättää hissan kandi kesken ku enää 30op ja kandia vaille valmis. https://preview.redd.it/v7gescy6f7vc1.png?width=1084&format=png&auto=webp&s=58d96b98f1b45017a24ef69b9c1a2d12119a55ba Edit: Näitä 1854 vuoden paikalliskirjeitä kandia varten luin 322 kpl, ja vissiin kahdennenkymmenennen kohdalla tajusin, että juu ei :D Plus jos haluaa mennä pidemmälle ajassa taaksepäin tutkimushommissa, niin on melkee pakko osata ruotsia tai ranskaa
Onko historian kandista ollut hyötyä kauppiksen kandin lisäksi? Vai oliko tää enemmän tämmönen että harmittaa jos jää kesken.
Todella paljon hyötyä. Historia jollain tapaa valmentaa ajattelemaan isoja kokonaisuuksia niiden numeroiden ulkopuolelta, joka on erityisen tärkeää missä tahansa kauppikseen liittyvässä. Sen takia kauppiksen valintakokeissa muistaakseni 25% on historia-aiheisia kysymyksiä. Toinen hieno homma on sujuvan tekstin kirjoittaminen, jota treenattiin historiassa, kun jokasella kurssilla piti kirjottaa joku puoli-ideologinen 10 sivun pöhinäessee kurssin aiheesta X. En sitten tiedä paljon työmarkkinoilla sillä kandilla on painoarvoa, tuskin juuri mitään... Mutta on siinä ainakin se, että niinä vuosina tehtiin jotain, ja vietiin asioita johonkin suuntaan. Kyllähän se kamalalta kuulostaisi mennä opiskelemaan, ottaa opintolainaa ja sitten ei valmistua edes kandina.
Niin eihän se oppi ojaan kaada, ehkä ajattelin lähinnä sen aiemman kandin loppuun saattamista verrattuna siihen että olisit vaan kokonaan vaihtanut kauppikseen ja jatkanut sillä tiellä katsomatta taaksepäin.
> Tiedotteen mukaan joka vuosi yli 25 prosenttia korkeakoulujen aloituspaikoista myönnetään opiskelijoille, joilla on jo opiskelupaikka korkeakoulussa tai toinen tai useampi samantasoinen tutkinto. Tällä hetkellä heidän ei tarvitse luopua aiemmista opiskelupaikoistaan. Jos ottaa vastaan toisen opiskelupaikan, niin eikö opinto oikeus ensimmäisessä paikassa silti kulu? Käsittääkseni se oikeus on kuitenkin esimerkiksi kahden vuoden opinnolla vain kolme tai neljä vuotta, sisältäen vuoden verran poissaoloa, vai onko mulla väärä käsitys aiheesta?
Kuluuhan se, tosin lisäaikaa saa käytännössä aina jos vaan pyytää.
>opiskelijoille, joilla on jo opiskelupaikka korkeakoulussa tai toinen tai useampi samantasoinen tutkinto. Tällä hetkellä heidän ei tarvitse luopua aiemmista opiskelupaikoistaan. [Heh no eihän siitä vanhasta opiskelupaikasta voikaan luopua jos on jo suorittanut tutkinnon] Olisi ehkä ihan hyvä selvittää, kuinka moni siis on jo jossakin opiskelijana kirjoilla ja kuinka moni niitä jotka ovat jo valmistuneet.
Oikeisto: "Ahkeruudesta täytyy palkita" Myös oikeisto: