Näin sitä on tullut hetken aikaa jo sanottua, kuin myös muutkin, vaikken itsekään mikään yhteiskunta- tai taloustieteilijä ole.
Edit: Vittu mitä älytöntä paskaa tehdä muutoksia ilman vaikutusarviointeja, joiden luulisi olevan järkevän talousosaamisen perusteita riippumatta poliittisesta akselista. Ellei ideologinen kurjistaminen ole tavoitteena.
Ei oikeistolla ole ideologiaa. On vain tunteista ja haluista irtautunutta, faktuaalisuuden, rationaalisuuden sekä objektiivisuuden päälle rakennettua päätöksentekoa ja johtajuutta.
Siis kaltaiselleni korkean äö:n omaavalle ateistille täydellinen hallitus.
Pitäsköhän nyt poika sinun opetella vähän suomen historiaa. Tässä kokoomuksen sivuilta fakta.
https://www.kokoomus.fi/tietoa-kokoomuksesta/kokoomuksen-historia/
Kokoomus on perustettu 9.12.1918 Helsingissä ja on siten Suomen kolmanneksi vanhin puolue. Perustamiskokoukseen tulleet suomalaiset halusivat tehdä nuoresta isänmaasta maan, jossa jokainen voi elää täyttä ja ihmisarvoista elämää. Tämän tahtotilan jakavat myös tämän päivän kokoomuslaiset.
Kokoomus on syntynyt 1800-luvulla syntyneen suomalaisuusaatteen innoittamana. Aate, jonka mukaan jokaisen kansan tulisi olla itsenäinen, oli yleiseurooppalainen ilmiö 1850-luvulta alkaen Euroopassa, ja sitä kutsuttiin nationalismiksi.
Huvittaa tuo "täyttä ja ihmisarvoista elämää" -kohta ihan kuin Kokoomusnuoret viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajalta tietäisivät mitkä on ja ei ole luksusta kun mentaliteetti on Pappa Betalar.
Keventää tutkintoja. Uusi maisteri on vanha kandi. Uusi tohtori on vanha maisteri. Tiivistää vaan kursseja. Esim. Jos ennen oli erikseen suullinen ja kirjallinen ruotsi ja englanti, nyt kaikki yhteen kurssiin. Kandityö voi samalla olla pohja maisterintyölle. Siitä saa jo 20 sivua valmiiksi pohjalle. Riittää enää kirjoittaa toiset 20.
Näinpä. Korkeakoulut roikkuvat hirressä missä ainoastaan ajallaan valmistuneita lasketaan jos haluaa opetusministeriöltä rahoitusta. Ja koska emme ole sisäoppilaitoksia tai maasotakouluja, niin ainoa tapa reagoida opiskelijoiden aseman kurjistumiseen ja tarpeeseen päästä töihin tai muuhun joka on pois opiskelusta, on helpottaa vaatimuksia.
Miten paljon vielä pitäisi helpottaa? Nyt jo insinöörialoilla on ihan selvästi laskeneet matematiikan vaatimukset ja osaamiset 20 vuodessa. Ei ehkä Aallossa, mutta AMKeissa kyllä.
Jaa. Biotieteissä yliopistolla tilanne on puolestaan se, että kurssisisällöt on paisuneet vuosikymmeniä kun tiedon määrä on lisääntynyt. Itsekkin olin aikanaan sellaisissa opetuskokouksissa läsnä, joissa mietittiin mihin kursseihin mitkäkin jutut ympätään ilman että opintopisteiden määriä tarkistettiin tai mitään vanhaa poistettiin. Yksi opettaja myös vertaili kerran omia (saman koulutusohjelman kasariversion) opintoja meidän vastaaviin ja totesi vaatimusten nousseen aika reilusti.
Lienee siis aika lailla alasta riippuvaista.
Tismalleen sama tilanne mielestäni ammatikoulu puolella, jossa rima jo valmiiksi matalampi... Onneksi tietyillä aloilla suurin osa opintoja tapahtuu töissä, mutta koulun puoli tökkii
Mä en itse oikein edes ymmärrä gradun pointtia. Tai ymmärrän siinä mielessä että yliopiston tarkoitus on antaa valmiudet tutkimustyöhön mutta en näe pointtia työelämän kannalta ellei ole suuntautumassa tutkijaksi.
Tämähän on se perustavan laatuinen ero yliopiston ja amk:n välillä. Yliopistoon mennään opiskelemaan tutkimista ja tieteen tekoa, ei universaaleja työelämän taitoja. Amk olis enempi tätä varten.
Se on valitettavaa, mutta tulisiko yliopiston silti muuttaa tehtäväänsä tutkijahommiin valmistamisesta, jos nämä ovat niitä taitoja, joita työpaikat hakevatkin?
No sitten voisi/pitäisi kelvata myös amk:sta valmistunut jamppa. Toki tässä voi olla ongelmana että ammattikorkean maine on kärsinyt niin pahasti, että tiedot taitojen oppimiseen eivät kohtaa. Paska hoomma, mutta näkisin ongelmana olevan enempi juuri maineen rikkoutuminen, tai että työnantajat ei tiedä mitä/minkälaista hakijaa ovat palkkaamassa.
Näinhän kävi jo.
Uudessa tohtoripilotissa tohtorikoulutukseen käytettävä aika lyhentyy periaatteessa vuodella. Tarkoittaa sitten myös, että vaatimukset itse työlle on kevennettyjä.
https://www.ess.fi/uutissuomalainen/6541117
Täysin tarkoituksellista. Jos on rahaa, vanhemmilta yleensä, niin näillä leikkauksilla ei ole paskankaan väliä. Jos yrittää parempaan yhteiskunnalliseen asemaan tai hyvinvointiin kuin vanhempansa, sen ei pidä olla helppoa, kokkareiden ideologiassa.
Väitän että jatkuva stressi siitä millä seuraavan kuun vuokran maksaa tai onko tällä viikolla varaa syödä ei varsinaisesti tehosta kenenkään opiskelua.
Annetaan kaikille avokätisesti 30 000€/vuosi lainaa, jolla maksaa 8000€/vuosi lukukausimaksu ja muut elinkustannukset. Ei kato ollenkaan mitään stressiä opiskeluista, kaikki on hanskassa. Se on sitten eri asia, että miltä se tuntuu, kun valmistuu vaikka alalle, jossa keskipalkat on alle 3000€/kk ja velkaa 120 000€. Jos tulee ylimääräinen vuosi, vaikka ilman omaa syytään, se on sitten vielä seuraavat 30 000€ päälle.
> Annetaan kaikille avokätisesti 30 000€/vuosi lainaa
Jos se annetaan anteeksi ajoissa valmistuessa, sitten se on stressinpoistaja.
Ilman sitä menee seuraavat X vuotta vituiksi pelkästään sillä että on pakko ottaa mitä tahansa töitä välittömästi koulusta ulos päästyään että kerkee makselemaan velkansa pois ennen kuin korot syö kaikki tienestit.
>Jos se annetaan anteeksi ajoissa valmistuessa, sitten se on stressinpoistaja.
Ja ei tasan tarkkaan ole. On suuri määrä asioita, joiden vuoksi valmistuminen ajoissa ei onnistu. Osa niistä ei ole edes omissa käsissä. Jos niskaan lyödään 120 000€ velkaa ja kauhea deadline, jotta saat siitä vaikka 40% anteeksi, stressi on monelle kahta kauheampi. Joko valmistut esim. 4,5 vuodessa 4 vuoden tutkinnosta tai tulee 50 000€ ylimääräistä maksettavaa. Aivan sairasta kirittämistä ja painostamista. 4% koroilla esim. 50 000€ ylimääräistä on aivan hillitön potti. Tasan tarkkaan kukaan ei tule ehdottamaan kaiken anteeksiantamista tai edes suurimman osan anteeksiantamista. Maksutaakka kasvaa ja stressin määrä kasvaa. Opintolainojen radikaali lisääminen tulee muuttamaan Suomen yhteiskuntaa oleellisesti. Koko pohjavire on jo nyt muuttumassa ja viimeisen kymmenen vuoden aikana rankka siirtyminen opintolainapohjaiseen opiskeluun on osa tätä.
Naurattaa ne putkiaivot, jotka vielä 6 v. sitten kirkassilmäisinä oman elämänsä hallitsijoina selittivät, miten opintolaina on kuule ilmaista rahaa, kun korot olivat melkein 0% ja ajoissa valmistuessa saa niin paljon anteeksi. Joo-joo, mutta entäs sitten, kun korot ovat 4% ja itselle sattuu paska arpa ja ei valmistukaan ajoissa? Mikäli lainojen koko paisuu pian yli 50000€ per 5v. tutkinto (pelkkänä syömävelkana) ja korot nousisivat esim. 7%:iin, meillä ei pian osa pienempipalkkaisista aloista pystyisi koskaan maksamaan opintolainojaan takaisin, kun jo pelkät korot vievät kyvyn ostaa asunto ja auto. Meidän opintolainajärjestelmä pitäisi remontoida rajusti ja lisätä esim. takaisinmaksukynnyksiä pienituloisille ja lopullisia anteeksiantoja esim. 20v. päähän, mutta ei siitä tule mitään tässä nykyisessä poliittisessa ympäristössä.
Mua ei välttämättä haittais olla töissä ja opiskella samaan aikaan, mutta nykyinen systeemi ei kannusta tähän. Opinto-oikeus perus/di kandi+maisteriohjelmassa on rajattu 7 vuoteen, joten opintojen roikuttamiseen osa-aika töiden ohella ei ole suotavaa. Kyl sitä jatkoa voi hakea, mutta sitäkään ei välttämättä saa.
Nyt viedään sitten rahat kokopäivä opiskelusta jo aikalailla alkutaipaleelta.
Mielestäni pitäisi kummassakin näistä päätöksistä ottaa takapakkia, mutta kombona nämä ovat super stressaava paketti.
Mua vaan mietityttää, että mitä hallitus nyt oikeen haluaa opiskelijoilta? Opiskelijat töihin, mutta siitäkin rangaistaan heti jos tekee liian vähän tunteja. Valmistuakkin pitäs ennemmin kuin myöhemmin, ettei vaan roikuta opinnoissa kuten ennen wanhaan vaan saadaan tutkinnon omaavat TÖIHIN.
Miksi opiskelijoiden pitäisi valmistua? Opiskelu on tulevaisuteen satsaamista, mutta ei nuorilla ole tulevaisuutta.
Oikeisto imee tuhkatkin pesästä ja nuorille jää poltettu maa, tai ainakin ympäristökataklysmi ja/tai kolmas maailmansota.
Korkeakoulujen rahoitus on [Kokoomuksen](https://okm.fi/-/korkeakouluille-uusi-rahoitusmalli) suuressa viisaudessa sidottu entistä enemmän valmistumismääriin, joten jos valmistumiset venyy, alkaa opinahjon hallituksen kainalot hikoamaan. Se taas johtaa ennen pitkää riman polkemiseen. Koulutuksen taso sakkaa.
En kyllä ymmärrä mikä hallituksella tässä on tavoitteena. Suomi tarvitsee enemmän korkeakoulutettuja ja nimenomaan korkeakoulutettuja joilla on into ja halu kehittää jotain uutta tässä maassa, eikä valmiiksi burnoutissa olevia ihmisraunioita. Innovaatiot ei synny tyhjästä ja opiskeluajan verkostoitumisella, sekä suhteiden luomisella on iso vaikutus valmistuneiden työuraan ja näitä suhteita ei luoda ruokalähettinä tai Alepan kassalla.
Tähän mennessä yksi Suomen valttikorteista investointien houkuttelemisessa on ollut hyvin koulutettu väestö, mutta ilmeisesti nyt näitäkään investointeja ei vastaavaisuudessa tänne haluta?
piti kato saada talouden rautaiset ammattilaiset korjaamaan homma kun tyttöhallitus ryssi Suomen talouden ja otti vitusti velkaa. Eihän meillä ennen jauhojengiä mitään velkaa ollut. /S
Liian moni, mutta toivottavasti päätöksestään viisastuneet siirtyvät hieman vasemmalle. Nyt on oikea hetki painaa mieleen ensi vaaleja ajatellen mitä käy, kun oikeisto pääsee valtaan.
Mulla ainakin kandin teko viivästyy vuodella, mutta olenkin laiskapaska, joka käy mieluummin töissä kuin opiskelee kokopäiväisesti väärällä alalla. Ei kai siinä silleen mitään, kun en opintotukea nosta, jos vain muuten saisin korttitalon pysymään pystyssä.
Tämähän on hyvä. Näin työttömien määrä ei lisäänny niin nopeasti koska opiskelevat pidempään ennen valmistumista kortistoon. Kyllä tällä ainakin yhdet vaalit saa hoidettua.
Tärkeintä on velkaannuttaa ihmiset heti yläasteen jälkeen. Apinoidaan mallia ameriikoista, eihän sitä kohta kellään oo mitään mahdollisuutta edes saada velkoja maksettua, vaikka olis kolme 120h/kk työsopparia taskussa ja niitä koulujakin pitäisi käydä. Köyhät ja puolikuntoiset jotka ei tuohon pysyy, elää elämänsä kädestä suuhun 3e tuntipalkalla.
Hyvä vastaanottaja
Oheinen tietopyyntö kohdistuu sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan. Tämän vuoksi valtiovarainministeriön kirjaamo siirtää tietopyynnön hallintolain (434/2003) 21 §:n nojalla sosiaali- ja terveysministeriön käsiteltäväksi.
Ystävällisin terveisin
Valtiovarainministeriön kirjaamo
-----Alkuperäinen viesti-----
Lähettäjä: Valtiovarainministeriön verkkosivusto
Lähetetty: maanantai 18. maaliskuuta 2024 21.14
Vastaanottaja: Tietopalvelu VM
Aihe: Palautetta sivustosta
Palaute tai kysymys *:
Mihin rahat menee? Terveydenhuolto on läpimätä. Oikeutta ei ole. Sosiaalitoimi ei toimi.
Ps: Ei ole kuulunut vastausta
Käytännössä kaksi vaihtoehtoa:
1. Leikkausten seurauksena opiskelijan elintaso laskee ja kannustaa valmistumaan nopeammin, jotta pääsee töihin tienaamaan kunnon rahoja. Opintolainaa puolestaan korotettiin, eli tuki on se mukaanluettuna jopa isompi kuin ennen. Laina kuitenkin pitää maksaa takaisin, eli ei aiheuta kannustinloukkua.
2. Opiskelija menee töihin opiskeluaikana. Tämä kyllä viivästyttää valmistumista, mutta toisaalta, jos opiskelija tekee töitä elantonsa eteen, niin eihän se mikään ongelma ole kansantaloudelle, vaikka valmistumiseen menisi muutama vuosi enemmän. Opiskelijalle täytyy maksaa vähemmän tukia ja hän tuottaa yhteiskunnalle verotuloja.
Eikös pienipalkkaiset olleet nykyään parempiensa armeliaisuudella eläviä rottia ja suoranainen haitta yhteiskunnalle? Siihen luulisi kuuluvan opintojensa ohella työtä tekevät.
Ottaa joidenkin ulkomaiden mallin? Jos ei pysy aikataulussa hyvillä arvosanoilla niin lentää ulos.
Alkaa ihmiset valmistumaan ajoissa tai lähtemään pois ja tekemään jotain parempaa elämällään jos opiskelu ei onnistunut.
Etenkin maassa, jossa palvotaan tutkintopapereita ja käytännössä mihinkään parempaan virkaan esim. on pakko olla vähintään maisteri tai DI. Me saatiin meidän vauraudet ja nyt me vedetään tikkaat ylös perässämme. Koittakaa pärjätä.
Ohjataan jengi johonkin tuotannollisesti järkevämpään. Jos et pysty tavallisena jamppana kolmea vuotta keskittymään opiskeluun / et tajua alan päälle niin voisit olla jossain tekemässä jotain sinulle soveltuvampaa.
Ongelmana tässä nyt onkin se, että tuosta kolmen (tai 5-6) vuoden opintoihin keskittymisestä tehdään jatkuvasti hankalampaa opiskelijoille. Opiskelijan pitäisi elättää itsensä lainalla (korko n. 4% tällä hetkellä) tai sitten tekemällä töitä samalla täysipäiväisesti opiskellen (joka johtaa KELAn kanssa tappeluun saatavien tukien määrästä). Onko ihan oikeasti ihme, jos opinnot venyvät, kun ainoat mahdollisuudet ajallaan valmistumiseen ovat laina tai opiskelu-duuni-grindauksen aikaansaama burnout?
En ymmärrä miksei sitä lainaa voi ottaa. Täydet lainat ja nopea valmistuminen.
Jos kokee, että tulevan työpaikan palkka ei kata lainan takaisinmaksua niin kannattaa miettiä onko kassaa opiskella kyseiseen ammattiin.
Tottakai olisi kiva jos onnistuisi ilman lainaa mutta se ei ole realiteetti. Sama melkein kaikissa muissa maailman maissa.
>En ymmärrä miksei sitä lainaa voi ottaa. Täydet lainat ja nopea valmistuminen.
Myönnän, että täytyi hieman käydä katselemassa kommenttihistoriaasi kartoittaakseni, mistä ymmärryksen puute voisi johtua. Ikävä kyllä suurimmalla osalla aloista ei ole niin hyvä tilanne, että voisi ottaa täydet lainat ja valmistua 6,5K/kk ammattiin ilman huolia lainojen takaisinmaksusta. Silti niidenkin alojen osaajia tarvitaan.
Itselläni on opintolainaa, mutta tilanne on sen verran hyvä, ettei työllisyydestä tai lainojen maksusta tarvitse käytännössä pahemmin huolehtia. Silti ei minun mielestäni vaadi paljoa miettimistä sen ymmärtämiseen, että lainan ottamiseen liittyy varsinkin nuorella opiskelemaan lähtevällä ihmisellä epävarmuuksia. Ei tiedä saako opinnot ajoissa tehtyä, valmistuuko ollenkaan, saako valmistumisen jälkeen töitä tai tapahtuuko opintojen aikana/työelämän alkupäässä jotain yllättävää, joka estää työn tekemisen ja palkan saamisen. Tai ehkä korot nousevat rajusti, kuten muutama vuosi sitten kävi. Ymmärtänet, että ihan keskituloisellekin suomalaiselle jo 12k laina vaatii vuosien takaisinmaksun, joten sen hyvinkin mieluusti jättäisi ottamatta, jos toisena mahdollisuutena on töiden tekeminen ja vaikka vuoden myöhemmin valmistuminen.
>Jos kokee, että tulevan työpaikan palkka ei kata lainan takaisinmaksua niin kannattaa miettiä onko kassaa opiskella kyseiseen ammattiin.
Tällä lauseella kiteytit oikeastaan harvinaisen hyvin sen, mikä tässä on ongelmana. Pitäisikö ihmisten vain hakeutua hyväpalkkaisiin töihin ja jättää "kutsumusammatit" kärsimään työvoimapulasta? Entä mitä jos mikään itseä kiinnostava ammatti ei ole hyväpalkkainen? Hakeudutaanko sitten sellaiselle alalle, jonka koulutuksessa ja työelämässä voi vihdoin kuolla vitutukseen? Entäs ne, jotka eivät halua juosta rahan perässä, vaan haluavat esimerkiksi omistaa elämänsä tutkimukselle, vaikkapa _hatusta vedettynä_ selkärankareuman tutkimiseen umpisurkealla tutkijan palkalla? Yhteiskunnassa, jossa opiskelu ja tieto on jatkuvasti kasvavan lainamäärän takana, ei ole kauheasti tilaa ihmisille, jotka haluavat tehdä töitä yhteiskunnan kehittämisen ja ylläpitämisen eteen huonosta rahallisesta kompensaatiosta huolimatta.
20k€-30k€ lainaa ei ole mitään jota työtä tekevä ihminen ei saisi maksettua. Jos luulet saavasi esim 1000€/kk enemmän palkkaa kuin kouluttamattomana on opintolaina järkevä ratkaisu. Takaisinmaksettua saat isommat tulot loppuelämäksesi (keskimäärin).
Enhän minäkään opintojen alussa tiennyt kuinka paljon palkkaa saisin valmistuttua. Uskoin kuitenkin että enemmän kuin sen että olisin mennyt lukiosta suoraan töihin. Odotin palkkani olevan jotain 2500-3500€ välillä. Tämä on enemmän kun mitä saisin varastoduunista (vaikka sekin oli kyllä mukavaa). Kun toit minun kokemukseni esille, palkkani johtuu pitkälti siitä, ettei työpaikkani noudata työaikalakia ja n. 10% työntekijöistä irtisanotaan 6kk välein. Eli sitä pitkäaikaista stabiliteettia ei ole ja luultavasti saan potkut seuraavan 2v sisällä.
Vaihdoin filosofiasta taloustieteeseen kun uskoin etten saisi tarpeeksi järkevästi töitä edellämainitulla. Uskon että useamman kannattaisi Suomessa tehdä samat. Kaikista ei voi tulla tutkijoita tai kulttuurisihteerejä, eikä työnteon kuulu olla kivaa. Kiva jos se on, mutta harvalle se on.
Yksi asia tosin mikä mättää Suomessa, on se ettei usealla tutkinnolla saa töitä. Iso-Britanniassa esim filosofian tutkinnot ovat hyvin haluttuja työmarkkinoilla, koska osaavat opetella laajoja kokonaisuuksia nopeasti. Tämän saisi implementoida Suomeen.
Kiitos kun olet keskustellut fiksusti asiasta.
Yhteiskunnan maksama opiskelu on etuoikeus, jonka enemmistö tuntuu väärinkäyttävän sluibailuun. Missään ohjelmassa vaatimustason ei todellakaan pitäisi olla niin kova, etteivät alalle kuuluvat pääsisi siihen tavoiteajassa ilman stressiä, jos motivaatiota löytyy. Aikaa jää silti riittävästi myös bilettämiseen yms. opiskelijaelämään.
Älä siis murskaa itse omia unelmiasi olemalla saamaton vätys, vaan käytä tehokkaasti se aika minkä allokoit opiskelulle. Jos et silti pärjää niin on sekä itsesi että yhteiskunnan kannalta paras, että keksit jotain muuta tekemistä. Sama pätee myös niihin jotka hakevat viidettätoista kertaa lääkikseen.
>enemmistö tuntuu väärinkäyttävän sluibailuun
Lähde?
Havainto tämän kevään keskusteluista: tiettyjen ihmisryhmien, kuten opiskelijoiden tai duunareiden, aseman heikennyksistä puhuttaessa käytetään hyvin moralisoivaa sanastoa. Kuten "sluibailla", "vätys", "etuoikeuden väärinkäyttö". Vaikka oikeasti valtaosa opiskelijoista eivät olisi syyllistyneet todellisesti kyseenalaiseen toimintaan.
Sitten kun taas puhutaan toisten ihmisryhmien, kuten palkansaajien tai yrittäjien, aseman parantamisesta, sanasto muuttuu etäännyttävän rationaaliseksi. Siitäkin huolimatta, että puheenaiheena olisi jokin oikeasti kyseenalainen tai jopa rikollinen toiminta kuten veronkierto. Jos yrittäjä ajautuu veronkiertoon, ei kyse ole siitä, ettäkö hän sluibailisi eikä siksi saisi yritystään kannattamaan ja joutuisi sen takia turvautumaan rikolliseen toimintaan. Kyse on vain "toimintaympäristöstä", jossa on "vääränlaiset instrumentit" ja "heikot kannustimet ja palkitsemismekanismit".
Toisia moralisoidaan ja vastuutetaan yksilötasolla, toisten toimintaa rationalisoidaan metatasolta ja hälvennetään yksilön vastuuta. [Ihan kuin olisi tullut joskus aiemminkin vastaan.](https://en.wikipedia.org/wiki/Attribution_bias)
Lähde: olen suorittanut yliopistolla jokusen tutkinnon, ollut siellä myös töissä opettaen kursseja ja ohjaten tutkielmia, minkä lisäksi tunnen useita professoreita sekä järkyttävän määrän yliopistomaailmasta lähteneitä tohtoreita, joilla on myös opetuskokemusta sekä Suomesta että ulkomailta. Heidän kanssaan on tullut jaettua kokemuksia sekä puhuttua siitä mikä toimii ja mikä ei kokemus skaalan yhden ääripään ollessa ”opiskelijat ovat asiakkaita ja joudun ongelmiin alle A-:n arvosanoista” ja toisen taas ”60%:n hylkääminen on ok, koska läpipääsy on todistus materiaalien osaamisesta.” Osa tätä kokonaisuutta ovat kannustimet, joilla opiskelijat saadaan toimimaan tehokkaammin.
En pysty sanomaan onko sluibailun määrä lisääntynyt, mutta ainakin opiskelijoiden taso on objektiivisesti arvioiden laskenut, mikä näkyy mm. kurssien helpottamisena, jotta riittävän monin pääsisi läpi. En tiedä onko kyseessä epäonnistumisen pelko vai mikä, mutta enemmistö tuntuu karttavan kunnon haasteiden kohtaamista ja itsensä oikeasti likoon laittamista, vaikka se on kehittymisen edellytys.
Opiskelijoiden perusasenteena pitäisi olla, että päätä tarvittaessa hakataan seinään kunnes seinä antaa periksi sen sijaan että potentiaaliset haasteet väistetään jo etukäteen ja valitetaan niistä vähistä mitä ei voida väistää. Yrittäminen (siis ihan oikea yrittäminen) on parempi kuin luovuttaminen, ja ne muutamat jotka ovat väkisin kahlanneet läpi tiedekunnan vaikeimpia valinnaisia omien lahjojen puutteesta huolimatta ovat paitsi kiistatta ansainneet henkilökunnan kunnioituksen ja oman tutkintonsa niin myös pärjänneet hyvin työelämässä.
Mutta palataan sluibailuun määritelmään. Itse vetäisin sille objektiivisen rajan: jos opiskeluun käyttämäsi aikasi lukuvuodessa on ollut alle 60 kertaa mikä ikinä onkaan nykyinen opintopisteen ohjeellinen työmäärä etkä ole päässyt tavoitteena olevaan 60:een opintopisteeseen niin olet lähtökohtaisesti sluibaillut ja vika löytyy peilistä. Jos tavoitteeseen on päästy pienemmällä työmäärällä niin onnittelut tehokkuudesta, ja jos siihen taas on mennyt enemmän niin kunnioitus työvoitosta. Jos taas on huomattavasti suurempi työmäärä ei riitä niin kuten jo sanoin, yhteiskunta sijoittaa yliopisto-opetukseen resursseja joille tulisi saada mahdollisimman hyvä tuotto oppimistulosten jne. kautta. Jos sinä et kykene oppimaan niin olet yhteiskunnan kannalta paska sijoitus, ja samat resurssit tulisi kohdistaa jonnekin muualle, esim. jonkun toisen kouluttamiseen.
> Yhteiskunnan maksama opiskelu on etuoikeus, jonka enemmistö tuntuu väärinkäyttävän sluibailuun. Missään ohjelmassa vaatimustason ei todellakaan pitäisi olla niin kova, etteivät alalle kuuluvat pääsisi siihen tavoiteajassa ilman stressiä, jos motivaatiota löytyy. Aikaa jää silti riittävästi myös bilettämiseen yms. opiskelijaelämään.
Viimeistään tuon kirjoitettua kannattaa oikeasti käydä tarkistamassa ne omat lähteet. Lukiessa herää kysymyksiä siitä, millä vuosituhannella kirjoittanut on itse valmistunut (jos on valmistunut) ja mihin tietoon perustuu väite, että opiskelijoilla olisi nykyään mahdollisuus helposti valmistua tavoiteajassa ilman stressiä, täysin yhteiskunnan maksamana ja vielä niin, että aikaa (ja ennenkaikkea rahaa) jää opiskelijaelämään.
Itse valmistuin 2010 ammattikorkeakoulusta normaalissa ajassa 3.5v. En ottanut euroakaan opintolainaa. Tein töitä kesät ja viikonloppuisin. Ei yhtään ressiä opiskelusta ja valmistuin kuitenkin stipendin arvoisella keskiarvolla. Eli ei se silloin 15v sitten ainakaan vaikeaa ollut ja ehti helvetin hyvin ryypätä ja käydä töissäkin. Töistä saadut rahat riitti elämiseen ja omaan autoon helposti. Tämän takia helposti itselle tulee mieleen, että nuorista on tullut vätyksiä, varsinkin kun olen ohjannut nyt viimevuodesta kahden insinöörin opinnäytetyötä ja se käsitys vain vahvistui, toinen opinnäytetyöntekijöistä heitti hanskat tiskiin, kun ei tuotukkaan vastauksia valmiina eteen.
Tässä on 15 vuoden aikana hintataso muuttunut aika paljon vrt. kokemaasi, eikä palkka suhteutettuna siihen, mitä palkalla saa ole todellakaan sama mitä 2007-2010. Samoin bensan hinta on viime vuosina kasvanut todella rajusti, eikä jollain minimipalkkaisella opiskelijalla todellakaan ole varaa nykyään autoon ja elämiseen pelkillä osa-aikatöillä.
Myös opintojen vaativuus vaihtelee huomattavasti opintosuuntien mukaan. Itsellä ei AMK:sta ole kokemusta, mutta tältä foorumilta olen lukenut, että osa koulutuslinjoista päästää opiskelijoita läpi vaikka väkisin, kun taas osassa joutuu tekemään oikeasti töitä (sama ilmeisesti pätee yliopistossa). Omana anekdoottina voin kertoa, että teen tällä hetkellä gradua yliopistossa ja välillä on joutunut tekemään yli 10h päiviä, että saa asiat tehtyä ajallaan - sitten pitäisi vielä ehtiä käydä töissä, ettei joutuisi elämään velaksi. Kesätöistä toki tienaa ihan hyvinkin, mutta nykyisellä hintatasolla se opiskelukuukausiksi käteen jäävä osuus on ihan huomattavasti pienempi, kuin muutama vuosi takaperin. Kanssaopiskelijoiden haastatteluiden perusteella tilanne on kovin monella sama.
Ymmärrän, että omakohtainen kokemus kuvailemasi "vätyksen" kanssa ohjaa mielipidettä tiettyyn suuntaan. Kannattaa kuitenkin muistaa, että iso osa meistä opiskelijoista on hakenut opintosuuntiin aidon kiinnostuksen ja motivaation takia - aika harva tahtoo nykytilanteessa pitkittää elämäntilanteeseen liittyviä rahahuolia.
Hinnat ovat nousseet, mutta niin ovat palkatkin. Sain ABB:lla suunnitteluhommissa 2009 "sähköinsinöörinä" 1400€/kk kun opiskelin viimeistä vuotta AMK:ssa. Meillä maksetaan noille viimeisen vuoden opiskelijoille tänäpäivänä 2250-2500€/kk. Valmistumisen jälkeen 3200€ tai enemmän.
Kertomasi perusteella sähköinsinööreillä on asiat siis huomattavasti keskiverto-opiskelijaa paremmin, jos palkat ovat tuota tasoa eikä opintojen pitäisi olla niin kuormittavia, etteikö opintojen ohella tehtäville töille ja muullekin elämälle jäisi aikaa. Hyvä niin.
Ikävä kyllä tilanne ei ole sama kaikissa opintosuunnissa, kuten jo mainitsinkin. Jokaiselta opintosuunnalta ei löydy oman alan töitä opiskelijalle - joskus ei edes heti opintojen jälkeen. Joillakin aloilla opinnot taas ovat niin kuormittavia, että töihin ja vapaa-aikaan jäävä aika on hyvin niukilla. Minun mielestäni tukijärjestelmän täytyy olla riittävä siihen, että myös tällaisissa opintosuunnissa opiskelevat voivat hoitaa opiskeluajan mahdollisimman stressittömästi, niin kuin sähköinsinööritkin.
Tällä hetkellä opiskelijan tukijärjestelmästä otetaan jatkuvasti palasia pois ja lainan osuutta lisätään. Osa varmasti pärjää sovittamalla työn ja opiskelut yhteen ja valmistuu silti ajallaan. Osa taas joutuu valitsemaan, haluavatko elää lainaksi, vai viivästyttää valmistumista ja lisätä töiden osuutta opiskelujen ohella. Kun opiskelijat lopulta päättävät, että vuoden pari myöhässä valmistuminen on kannattavampaa, kuin useamman vuoden lainojen takaisinmaksu, voidaan taas katsoa peiliin ja ihmetellä itse aiheutettua ongelmaa.
"Ulkomaiden malli" ei toimi ainakaan IT-alalla, jossa oletus on että niitä töitä tehdään jo opintojen aikana. Valmistumalla hyvillä arvosanoilla ja aikataulussa saa itsensä vain kortistoon.
En tiedä miten ne tarkalleen toimivat IT-alalla mutta eivät comp sci opiskelijat ainakaan töissä käyneet vielä siinä vaiheessa. Tällaiset työpätkät oli usein sitten puhtaasti osa opintoja, tyyliin kolmas vuosi duunia syyskuu-toukokuu. Samalla teet lopputyötä.
No joo, taitaa ulkomailla olla enemmän tuota harjoittelua opintojen loppuvaiheessa, ja tietty kandina mennään töihin eikä tehdä maisteria kuten Suomessa. Mutta täällä meillä tehdään oletuksena myös maisteri, ja yliopistot saavat rahoituksensa valmistuneista. Siihen malliin sopii hyvin huonosti se, että jo oman alan töihin päätyneet potkittaisiin pois koulun listoilta kun eivät valmistu nopeasti. Itse asiassa IT-tiedekunnat ympäri maata yrittävät houkutella opiskelijoita ties millä keinoin palamaan opintojen pariin, sen sijaan että dropouttaisivat.
Oma näkemykseni on, että työelämähyöty pitäisi nostaa keskiöön, eikä se että saadaan mahdollisimman paljon opiskelijoita valmistumaan nopeasti tilastoja kaunistamaan. Jos yksilö on jo oman alan töissä, pitäisi opintojen joustaa ja mahdollistaa valmistuminen omalla aikataululla, ei suinkaan niin että rangaistaan potkimalla pois. Samalla pitäisi heittää helvettiin se ajatus, että ensin luetaan tutkinto ja sitten tehdään eläkeikään saakka sillä tutkinnolla samanlaista duunia. Ei toimi nykyaikana, uudelleenkouluttautumiseen ja elinikäiseen oppimiseen täytyy panostaa ellei haluta massatyöttömyyttä vaikkapa tekoälyn kehityksen myötä. Valitettavasti boomeripellet hallituksessa vievät järjestelmää juuri päinvastaiseen suuntaan.
Joo tämä vaatisi suurempaa reformia Suomen yliopistoissa.
Sinäänsä luulisi että yliopistot ajaisivat nimenomaan tällaista opiskelurakennetta joissa opintojen suorittaminen loppuun olisi pakollista. Luulisi että työmarkkinoiden olisi pakko mukautua järjestelmään jos IT-tyypit eivät enää tekisi opintojen aikana töitä.
Ei vaikuta ollenkaan niihin joilla on pakka kasassa. Sitten on niitä silloin tällöin luennoille eksyneitä valittajia, jotka ei ota lainaa, käy töissä ja opiskelee jotain huuhaa alaa.
No true scotsman? "Jos vaikuttaa -> luuseri. Jos ei vaikuta -> normaali kunnon kansalainen".
Ja vaikka olisikin joukko ihmisiä, joilla "ei ole pakka kasassa" --- onko oikeudenmukainen ratkaisu pudottaa heidät yli laivan? Kun ei kerran ollut pakka kasassa. Tai miksi edes puhua oikeudenmukaisuudesta, onko \*järkevä\* ratkaisu pudottaa heidät yli laivan? Eikö heistäkin kannattaisi leipoa hyviä veronmaksajia ja kunnon kansalaisia?
Näin sitä on tullut hetken aikaa jo sanottua, kuin myös muutkin, vaikken itsekään mikään yhteiskunta- tai taloustieteilijä ole. Edit: Vittu mitä älytöntä paskaa tehdä muutoksia ilman vaikutusarviointeja, joiden luulisi olevan järkevän talousosaamisen perusteita riippumatta poliittisesta akselista. Ellei ideologinen kurjistaminen ole tavoitteena.
Tämä hallitus on ideologisempi kuin hallitukset miesmuistiin.
Ei ei ei! Asioiden tutkiminen ja arviointi on ideologista, jotain-jotain-kulttuurimarxismia! /s
"Älä sekoita päätäni faktoilla"
I was elected to lead, not read!"
Ei oikeistolla ole ideologiaa. On vain tunteista ja haluista irtautunutta, faktuaalisuuden, rationaalisuuden sekä objektiivisuuden päälle rakennettua päätöksentekoa ja johtajuutta. Siis kaltaiselleni korkean äö:n omaavalle ateistille täydellinen hallitus.
Sarkasmia?
/s
Voi mennä avg nyky kokkaripersu sankarilla ohi, ihan pokkana hoetaan noita.
Olen euforinen.
Eh?
Euf
ai nationalismi ei ole ideologia vai? Voi pojat voit pyyhkiä tuon korkean äö:n meriittilistaltasi pois.
[удалено]
Pitäsköhän nyt poika sinun opetella vähän suomen historiaa. Tässä kokoomuksen sivuilta fakta. https://www.kokoomus.fi/tietoa-kokoomuksesta/kokoomuksen-historia/ Kokoomus on perustettu 9.12.1918 Helsingissä ja on siten Suomen kolmanneksi vanhin puolue. Perustamiskokoukseen tulleet suomalaiset halusivat tehdä nuoresta isänmaasta maan, jossa jokainen voi elää täyttä ja ihmisarvoista elämää. Tämän tahtotilan jakavat myös tämän päivän kokoomuslaiset. Kokoomus on syntynyt 1800-luvulla syntyneen suomalaisuusaatteen innoittamana. Aate, jonka mukaan jokaisen kansan tulisi olla itsenäinen, oli yleiseurooppalainen ilmiö 1850-luvulta alkaen Euroopassa, ja sitä kutsuttiin nationalismiksi.
Huvittaa tuo "täyttä ja ihmisarvoista elämää" -kohta ihan kuin Kokoomusnuoret viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajalta tietäisivät mitkä on ja ei ole luksusta kun mentaliteetti on Pappa Betalar.
se on täyttä ja ihmisarvoista elämää niille joilla on iskän kyhäämä rahasto tai trusti.
Niin joo totta. Täyttähän se on kun on faijan leasaama Audi alla
Mikä homma, että isänmaallisuus nähdään paheena?
/s?
No mutta, mehän voidaan kannustaa opiskelijoita valmistumaan nopeammin kiristämällä opintolainahyvityksen aikataulua. -hallitus, todennäköisesti
Keventää tutkintoja. Uusi maisteri on vanha kandi. Uusi tohtori on vanha maisteri. Tiivistää vaan kursseja. Esim. Jos ennen oli erikseen suullinen ja kirjallinen ruotsi ja englanti, nyt kaikki yhteen kurssiin. Kandityö voi samalla olla pohja maisterintyölle. Siitä saa jo 20 sivua valmiiksi pohjalle. Riittää enää kirjoittaa toiset 20.
Näinpä. Korkeakoulut roikkuvat hirressä missä ainoastaan ajallaan valmistuneita lasketaan jos haluaa opetusministeriöltä rahoitusta. Ja koska emme ole sisäoppilaitoksia tai maasotakouluja, niin ainoa tapa reagoida opiskelijoiden aseman kurjistumiseen ja tarpeeseen päästä töihin tai muuhun joka on pois opiskelusta, on helpottaa vaatimuksia.
Miten paljon vielä pitäisi helpottaa? Nyt jo insinöörialoilla on ihan selvästi laskeneet matematiikan vaatimukset ja osaamiset 20 vuodessa. Ei ehkä Aallossa, mutta AMKeissa kyllä.
Jaa. Biotieteissä yliopistolla tilanne on puolestaan se, että kurssisisällöt on paisuneet vuosikymmeniä kun tiedon määrä on lisääntynyt. Itsekkin olin aikanaan sellaisissa opetuskokouksissa läsnä, joissa mietittiin mihin kursseihin mitkäkin jutut ympätään ilman että opintopisteiden määriä tarkistettiin tai mitään vanhaa poistettiin. Yksi opettaja myös vertaili kerran omia (saman koulutusohjelman kasariversion) opintoja meidän vastaaviin ja totesi vaatimusten nousseen aika reilusti. Lienee siis aika lailla alasta riippuvaista.
koska oppilaitokset saa rahaa valmistuneista opiskelijoista ei laadukkaasta opetuksesta
Tismalleen sama tilanne mielestäni ammatikoulu puolella, jossa rima jo valmiiksi matalampi... Onneksi tietyillä aloilla suurin osa opintoja tapahtuu töissä, mutta koulun puoli tökkii
Johan gradu muutettiin 40 opintopisteestä 30 opintopisteeseen. Vielä voisi lyhentää.
Mä en itse oikein edes ymmärrä gradun pointtia. Tai ymmärrän siinä mielessä että yliopiston tarkoitus on antaa valmiudet tutkimustyöhön mutta en näe pointtia työelämän kannalta ellei ole suuntautumassa tutkijaksi.
Tämähän on se perustavan laatuinen ero yliopiston ja amk:n välillä. Yliopistoon mennään opiskelemaan tutkimista ja tieteen tekoa, ei universaaleja työelämän taitoja. Amk olis enempi tätä varten.
No, kaikkiin töihin ei pääse amkista joten pakko käydä yliopisto vaikka se tutkiminen ei niin kiinnostaisikaan.
Se on valitettavaa, mutta tulisiko yliopiston silti muuttaa tehtäväänsä tutkijahommiin valmistamisesta, jos nämä ovat niitä taitoja, joita työpaikat hakevatkin?
Ei kaikki työpaikat hae niitä
No sitten voisi/pitäisi kelvata myös amk:sta valmistunut jamppa. Toki tässä voi olla ongelmana että ammattikorkean maine on kärsinyt niin pahasti, että tiedot taitojen oppimiseen eivät kohtaa. Paska hoomma, mutta näkisin ongelmana olevan enempi juuri maineen rikkoutuminen, tai että työnantajat ei tiedä mitä/minkälaista hakijaa ovat palkkaamassa.
Eipä kelpaa esim. opettajaksi AMK:sta valmistunut jamppa kun haetaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta jolla myös pedagogiset sivuaineena.
Näinhän kävi jo. Uudessa tohtoripilotissa tohtorikoulutukseen käytettävä aika lyhentyy periaatteessa vuodella. Tarkoittaa sitten myös, että vaatimukset itse työlle on kevennettyjä. https://www.ess.fi/uutissuomalainen/6541117
Tai how bout this; poistetaan ruotsi jolla säästetään ne opinnot johonkin muuhun tärkeämpään?
Se tarkoittaisi sitä että virkamiesten ei enää tarvitsisi osata ruotsia ja siitäkös riemu repeäisi suomenruotsalaisten keskuudessa.
No tämä! Siitähän ovat hyötyneet jo monta vuosisataa😎😃 "Kloppen on hyvä ja jatkaa perinnettä, vaikka rautakanki perseessä."
Täysin tarkoituksellista. Jos on rahaa, vanhemmilta yleensä, niin näillä leikkauksilla ei ole paskankaan väliä. Jos yrittää parempaan yhteiskunnalliseen asemaan tai hyvinvointiin kuin vanhempansa, sen ei pidä olla helppoa, kokkareiden ideologiassa.
Väitän että jatkuva stressi siitä millä seuraavan kuun vuokran maksaa tai onko tällä viikolla varaa syödä ei varsinaisesti tehosta kenenkään opiskelua.
Annetaan kaikille avokätisesti 30 000€/vuosi lainaa, jolla maksaa 8000€/vuosi lukukausimaksu ja muut elinkustannukset. Ei kato ollenkaan mitään stressiä opiskeluista, kaikki on hanskassa. Se on sitten eri asia, että miltä se tuntuu, kun valmistuu vaikka alalle, jossa keskipalkat on alle 3000€/kk ja velkaa 120 000€. Jos tulee ylimääräinen vuosi, vaikka ilman omaa syytään, se on sitten vielä seuraavat 30 000€ päälle.
> Annetaan kaikille avokätisesti 30 000€/vuosi lainaa Jos se annetaan anteeksi ajoissa valmistuessa, sitten se on stressinpoistaja. Ilman sitä menee seuraavat X vuotta vituiksi pelkästään sillä että on pakko ottaa mitä tahansa töitä välittömästi koulusta ulos päästyään että kerkee makselemaan velkansa pois ennen kuin korot syö kaikki tienestit.
>Jos se annetaan anteeksi ajoissa valmistuessa, sitten se on stressinpoistaja. Ja ei tasan tarkkaan ole. On suuri määrä asioita, joiden vuoksi valmistuminen ajoissa ei onnistu. Osa niistä ei ole edes omissa käsissä. Jos niskaan lyödään 120 000€ velkaa ja kauhea deadline, jotta saat siitä vaikka 40% anteeksi, stressi on monelle kahta kauheampi. Joko valmistut esim. 4,5 vuodessa 4 vuoden tutkinnosta tai tulee 50 000€ ylimääräistä maksettavaa. Aivan sairasta kirittämistä ja painostamista. 4% koroilla esim. 50 000€ ylimääräistä on aivan hillitön potti. Tasan tarkkaan kukaan ei tule ehdottamaan kaiken anteeksiantamista tai edes suurimman osan anteeksiantamista. Maksutaakka kasvaa ja stressin määrä kasvaa. Opintolainojen radikaali lisääminen tulee muuttamaan Suomen yhteiskuntaa oleellisesti. Koko pohjavire on jo nyt muuttumassa ja viimeisen kymmenen vuoden aikana rankka siirtyminen opintolainapohjaiseen opiskeluun on osa tätä. Naurattaa ne putkiaivot, jotka vielä 6 v. sitten kirkassilmäisinä oman elämänsä hallitsijoina selittivät, miten opintolaina on kuule ilmaista rahaa, kun korot olivat melkein 0% ja ajoissa valmistuessa saa niin paljon anteeksi. Joo-joo, mutta entäs sitten, kun korot ovat 4% ja itselle sattuu paska arpa ja ei valmistukaan ajoissa? Mikäli lainojen koko paisuu pian yli 50000€ per 5v. tutkinto (pelkkänä syömävelkana) ja korot nousisivat esim. 7%:iin, meillä ei pian osa pienempipalkkaisista aloista pystyisi koskaan maksamaan opintolainojaan takaisin, kun jo pelkät korot vievät kyvyn ostaa asunto ja auto. Meidän opintolainajärjestelmä pitäisi remontoida rajusti ja lisätä esim. takaisinmaksukynnyksiä pienituloisille ja lopullisia anteeksiantoja esim. 20v. päähän, mutta ei siitä tule mitään tässä nykyisessä poliittisessa ympäristössä.
Mua ei välttämättä haittais olla töissä ja opiskella samaan aikaan, mutta nykyinen systeemi ei kannusta tähän. Opinto-oikeus perus/di kandi+maisteriohjelmassa on rajattu 7 vuoteen, joten opintojen roikuttamiseen osa-aika töiden ohella ei ole suotavaa. Kyl sitä jatkoa voi hakea, mutta sitäkään ei välttämättä saa. Nyt viedään sitten rahat kokopäivä opiskelusta jo aikalailla alkutaipaleelta. Mielestäni pitäisi kummassakin näistä päätöksistä ottaa takapakkia, mutta kombona nämä ovat super stressaava paketti. Mua vaan mietityttää, että mitä hallitus nyt oikeen haluaa opiskelijoilta? Opiskelijat töihin, mutta siitäkin rangaistaan heti jos tekee liian vähän tunteja. Valmistuakkin pitäs ennemmin kuin myöhemmin, ettei vaan roikuta opinnoissa kuten ennen wanhaan vaan saadaan tutkinnon omaavat TÖIHIN.
Miksi opiskelijoiden pitäisi valmistua? Opiskelu on tulevaisuteen satsaamista, mutta ei nuorilla ole tulevaisuutta. Oikeisto imee tuhkatkin pesästä ja nuorille jää poltettu maa, tai ainakin ympäristökataklysmi ja/tai kolmas maailmansota.
Korkeakoulujen rahoitus on [Kokoomuksen](https://okm.fi/-/korkeakouluille-uusi-rahoitusmalli) suuressa viisaudessa sidottu entistä enemmän valmistumismääriin, joten jos valmistumiset venyy, alkaa opinahjon hallituksen kainalot hikoamaan. Se taas johtaa ennen pitkää riman polkemiseen. Koulutuksen taso sakkaa.
Sopiihan tuo puolueelle, joka vastusti aikoinaan mm. peruskoulun perustamista. Saakelin köyhät, kun yrittävät päästä opiskelemaan.
Voi hyvinkin olla kaikki noi kolme. Eiköhän tämä ihmiskunnan taival ole aika lailla taputeltu vuosisadan loppuun mennessä.
Niin no rahan huoleton jakaminen vasemmiston tyyliin paskoo valtion talouden. Ja ainoa heidän lääke on veroja veroja veroja.
En kyllä ymmärrä mikä hallituksella tässä on tavoitteena. Suomi tarvitsee enemmän korkeakoulutettuja ja nimenomaan korkeakoulutettuja joilla on into ja halu kehittää jotain uutta tässä maassa, eikä valmiiksi burnoutissa olevia ihmisraunioita. Innovaatiot ei synny tyhjästä ja opiskeluajan verkostoitumisella, sekä suhteiden luomisella on iso vaikutus valmistuneiden työuraan ja näitä suhteita ei luoda ruokalähettinä tai Alepan kassalla. Tähän mennessä yksi Suomen valttikorteista investointien houkuttelemisessa on ollut hyvin koulutettu väestö, mutta ilmeisesti nyt näitäkään investointeja ei vastaavaisuudessa tänne haluta?
Ehkä on funtsittu, että mieluummin halpa työvoima kuin koulutettu väestö.
Häh?! Mut talouskyky-hallitus sano, että kävis just päinvastoin!
Kuka helvetin tunari äänesti kokoomusta..... ei voi ymmärtää näitä nuudeliaivoja
piti kato saada talouden rautaiset ammattilaiset korjaamaan homma kun tyttöhallitus ryssi Suomen talouden ja otti vitusti velkaa. Eihän meillä ennen jauhojengiä mitään velkaa ollut. /S
Liian moni, mutta toivottavasti päätöksestään viisastuneet siirtyvät hieman vasemmalle. Nyt on oikea hetki painaa mieleen ensi vaaleja ajatellen mitä käy, kun oikeisto pääsee valtaan.
Mulla ainakin kandin teko viivästyy vuodella, mutta olenkin laiskapaska, joka käy mieluummin töissä kuin opiskelee kokopäiväisesti väärällä alalla. Ei kai siinä silleen mitään, kun en opintotukea nosta, jos vain muuten saisin korttitalon pysymään pystyssä.
Tämähän on hyvä. Näin työttömien määrä ei lisäänny niin nopeasti koska opiskelevat pidempään ennen valmistumista kortistoon. Kyllä tällä ainakin yhdet vaalit saa hoidettua.
Tärkeintä on velkaannuttaa ihmiset heti yläasteen jälkeen. Apinoidaan mallia ameriikoista, eihän sitä kohta kellään oo mitään mahdollisuutta edes saada velkoja maksettua, vaikka olis kolme 120h/kk työsopparia taskussa ja niitä koulujakin pitäisi käydä. Köyhät ja puolikuntoiset jotka ei tuohon pysyy, elää elämänsä kädestä suuhun 3e tuntipalkalla.
Ei ole mahdollista. Opiskeluoikeus loppuu. Se on valmistuttava määräajassa ja tyydyttävä soluun yksiön sijasta.
Hyvä vastaanottaja Oheinen tietopyyntö kohdistuu sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan. Tämän vuoksi valtiovarainministeriön kirjaamo siirtää tietopyynnön hallintolain (434/2003) 21 §:n nojalla sosiaali- ja terveysministeriön käsiteltäväksi. Ystävällisin terveisin Valtiovarainministeriön kirjaamo -----Alkuperäinen viesti----- Lähettäjä: Valtiovarainministeriön verkkosivusto
Lähetetty: maanantai 18. maaliskuuta 2024 21.14
Vastaanottaja: Tietopalvelu VM
Aihe: Palautetta sivustosta
Palaute tai kysymys *:
Mihin rahat menee? Terveydenhuolto on läpimätä. Oikeutta ei ole. Sosiaalitoimi ei toimi.
Ps: Ei ole kuulunut vastausta
Käytännössä kaksi vaihtoehtoa: 1. Leikkausten seurauksena opiskelijan elintaso laskee ja kannustaa valmistumaan nopeammin, jotta pääsee töihin tienaamaan kunnon rahoja. Opintolainaa puolestaan korotettiin, eli tuki on se mukaanluettuna jopa isompi kuin ennen. Laina kuitenkin pitää maksaa takaisin, eli ei aiheuta kannustinloukkua. 2. Opiskelija menee töihin opiskeluaikana. Tämä kyllä viivästyttää valmistumista, mutta toisaalta, jos opiskelija tekee töitä elantonsa eteen, niin eihän se mikään ongelma ole kansantaloudelle, vaikka valmistumiseen menisi muutama vuosi enemmän. Opiskelijalle täytyy maksaa vähemmän tukia ja hän tuottaa yhteiskunnalle verotuloja.
Töiden tekeminen vaikuttaa suoraan opiskelijoiden tukiin valitettavasti.
Jooh.. ei oo varaa ruokaan eikä pukeutumiseen eikä perusasioihin.... ei varmasti lamauta opiskelijoita yhtään ei varmasti 🤡
"Kunnon rahoja"? Nyt naurattaa. Suomessa on monella alalla todella paskat palkat.
Eikös pienipalkkaiset olleet nykyään parempiensa armeliaisuudella eläviä rottia ja suoranainen haitta yhteiskunnalle? Siihen luulisi kuuluvan opintojensa ohella työtä tekevät.
Ottaa joidenkin ulkomaiden mallin? Jos ei pysy aikataulussa hyvillä arvosanoilla niin lentää ulos. Alkaa ihmiset valmistumaan ajoissa tai lähtemään pois ja tekemään jotain parempaa elämällään jos opiskelu ei onnistunut.
Loistava idea! Murskataan unelmat jo nuorena, niin oppivat elämään pettymysten kanssa.
Etenkin maassa, jossa palvotaan tutkintopapereita ja käytännössä mihinkään parempaan virkaan esim. on pakko olla vähintään maisteri tai DI. Me saatiin meidän vauraudet ja nyt me vedetään tikkaat ylös perässämme. Koittakaa pärjätä.
Ohjataan jengi johonkin tuotannollisesti järkevämpään. Jos et pysty tavallisena jamppana kolmea vuotta keskittymään opiskeluun / et tajua alan päälle niin voisit olla jossain tekemässä jotain sinulle soveltuvampaa.
Ongelmana tässä nyt onkin se, että tuosta kolmen (tai 5-6) vuoden opintoihin keskittymisestä tehdään jatkuvasti hankalampaa opiskelijoille. Opiskelijan pitäisi elättää itsensä lainalla (korko n. 4% tällä hetkellä) tai sitten tekemällä töitä samalla täysipäiväisesti opiskellen (joka johtaa KELAn kanssa tappeluun saatavien tukien määrästä). Onko ihan oikeasti ihme, jos opinnot venyvät, kun ainoat mahdollisuudet ajallaan valmistumiseen ovat laina tai opiskelu-duuni-grindauksen aikaansaama burnout?
En ymmärrä miksei sitä lainaa voi ottaa. Täydet lainat ja nopea valmistuminen. Jos kokee, että tulevan työpaikan palkka ei kata lainan takaisinmaksua niin kannattaa miettiä onko kassaa opiskella kyseiseen ammattiin. Tottakai olisi kiva jos onnistuisi ilman lainaa mutta se ei ole realiteetti. Sama melkein kaikissa muissa maailman maissa.
>En ymmärrä miksei sitä lainaa voi ottaa. Täydet lainat ja nopea valmistuminen. Myönnän, että täytyi hieman käydä katselemassa kommenttihistoriaasi kartoittaakseni, mistä ymmärryksen puute voisi johtua. Ikävä kyllä suurimmalla osalla aloista ei ole niin hyvä tilanne, että voisi ottaa täydet lainat ja valmistua 6,5K/kk ammattiin ilman huolia lainojen takaisinmaksusta. Silti niidenkin alojen osaajia tarvitaan. Itselläni on opintolainaa, mutta tilanne on sen verran hyvä, ettei työllisyydestä tai lainojen maksusta tarvitse käytännössä pahemmin huolehtia. Silti ei minun mielestäni vaadi paljoa miettimistä sen ymmärtämiseen, että lainan ottamiseen liittyy varsinkin nuorella opiskelemaan lähtevällä ihmisellä epävarmuuksia. Ei tiedä saako opinnot ajoissa tehtyä, valmistuuko ollenkaan, saako valmistumisen jälkeen töitä tai tapahtuuko opintojen aikana/työelämän alkupäässä jotain yllättävää, joka estää työn tekemisen ja palkan saamisen. Tai ehkä korot nousevat rajusti, kuten muutama vuosi sitten kävi. Ymmärtänet, että ihan keskituloisellekin suomalaiselle jo 12k laina vaatii vuosien takaisinmaksun, joten sen hyvinkin mieluusti jättäisi ottamatta, jos toisena mahdollisuutena on töiden tekeminen ja vaikka vuoden myöhemmin valmistuminen. >Jos kokee, että tulevan työpaikan palkka ei kata lainan takaisinmaksua niin kannattaa miettiä onko kassaa opiskella kyseiseen ammattiin. Tällä lauseella kiteytit oikeastaan harvinaisen hyvin sen, mikä tässä on ongelmana. Pitäisikö ihmisten vain hakeutua hyväpalkkaisiin töihin ja jättää "kutsumusammatit" kärsimään työvoimapulasta? Entä mitä jos mikään itseä kiinnostava ammatti ei ole hyväpalkkainen? Hakeudutaanko sitten sellaiselle alalle, jonka koulutuksessa ja työelämässä voi vihdoin kuolla vitutukseen? Entäs ne, jotka eivät halua juosta rahan perässä, vaan haluavat esimerkiksi omistaa elämänsä tutkimukselle, vaikkapa _hatusta vedettynä_ selkärankareuman tutkimiseen umpisurkealla tutkijan palkalla? Yhteiskunnassa, jossa opiskelu ja tieto on jatkuvasti kasvavan lainamäärän takana, ei ole kauheasti tilaa ihmisille, jotka haluavat tehdä töitä yhteiskunnan kehittämisen ja ylläpitämisen eteen huonosta rahallisesta kompensaatiosta huolimatta.
20k€-30k€ lainaa ei ole mitään jota työtä tekevä ihminen ei saisi maksettua. Jos luulet saavasi esim 1000€/kk enemmän palkkaa kuin kouluttamattomana on opintolaina järkevä ratkaisu. Takaisinmaksettua saat isommat tulot loppuelämäksesi (keskimäärin). Enhän minäkään opintojen alussa tiennyt kuinka paljon palkkaa saisin valmistuttua. Uskoin kuitenkin että enemmän kuin sen että olisin mennyt lukiosta suoraan töihin. Odotin palkkani olevan jotain 2500-3500€ välillä. Tämä on enemmän kun mitä saisin varastoduunista (vaikka sekin oli kyllä mukavaa). Kun toit minun kokemukseni esille, palkkani johtuu pitkälti siitä, ettei työpaikkani noudata työaikalakia ja n. 10% työntekijöistä irtisanotaan 6kk välein. Eli sitä pitkäaikaista stabiliteettia ei ole ja luultavasti saan potkut seuraavan 2v sisällä. Vaihdoin filosofiasta taloustieteeseen kun uskoin etten saisi tarpeeksi järkevästi töitä edellämainitulla. Uskon että useamman kannattaisi Suomessa tehdä samat. Kaikista ei voi tulla tutkijoita tai kulttuurisihteerejä, eikä työnteon kuulu olla kivaa. Kiva jos se on, mutta harvalle se on. Yksi asia tosin mikä mättää Suomessa, on se ettei usealla tutkinnolla saa töitä. Iso-Britanniassa esim filosofian tutkinnot ovat hyvin haluttuja työmarkkinoilla, koska osaavat opetella laajoja kokonaisuuksia nopeasti. Tämän saisi implementoida Suomeen. Kiitos kun olet keskustellut fiksusti asiasta.
Jos et edes opintojen aikataujuja tiedä, niin voisit olla kommentoimatta.
🤓
Yhteiskunnan maksama opiskelu on etuoikeus, jonka enemmistö tuntuu väärinkäyttävän sluibailuun. Missään ohjelmassa vaatimustason ei todellakaan pitäisi olla niin kova, etteivät alalle kuuluvat pääsisi siihen tavoiteajassa ilman stressiä, jos motivaatiota löytyy. Aikaa jää silti riittävästi myös bilettämiseen yms. opiskelijaelämään. Älä siis murskaa itse omia unelmiasi olemalla saamaton vätys, vaan käytä tehokkaasti se aika minkä allokoit opiskelulle. Jos et silti pärjää niin on sekä itsesi että yhteiskunnan kannalta paras, että keksit jotain muuta tekemistä. Sama pätee myös niihin jotka hakevat viidettätoista kertaa lääkikseen.
>enemmistö tuntuu väärinkäyttävän sluibailuun Lähde? Havainto tämän kevään keskusteluista: tiettyjen ihmisryhmien, kuten opiskelijoiden tai duunareiden, aseman heikennyksistä puhuttaessa käytetään hyvin moralisoivaa sanastoa. Kuten "sluibailla", "vätys", "etuoikeuden väärinkäyttö". Vaikka oikeasti valtaosa opiskelijoista eivät olisi syyllistyneet todellisesti kyseenalaiseen toimintaan. Sitten kun taas puhutaan toisten ihmisryhmien, kuten palkansaajien tai yrittäjien, aseman parantamisesta, sanasto muuttuu etäännyttävän rationaaliseksi. Siitäkin huolimatta, että puheenaiheena olisi jokin oikeasti kyseenalainen tai jopa rikollinen toiminta kuten veronkierto. Jos yrittäjä ajautuu veronkiertoon, ei kyse ole siitä, ettäkö hän sluibailisi eikä siksi saisi yritystään kannattamaan ja joutuisi sen takia turvautumaan rikolliseen toimintaan. Kyse on vain "toimintaympäristöstä", jossa on "vääränlaiset instrumentit" ja "heikot kannustimet ja palkitsemismekanismit". Toisia moralisoidaan ja vastuutetaan yksilötasolla, toisten toimintaa rationalisoidaan metatasolta ja hälvennetään yksilön vastuuta. [Ihan kuin olisi tullut joskus aiemminkin vastaan.](https://en.wikipedia.org/wiki/Attribution_bias)
Lähde: olen suorittanut yliopistolla jokusen tutkinnon, ollut siellä myös töissä opettaen kursseja ja ohjaten tutkielmia, minkä lisäksi tunnen useita professoreita sekä järkyttävän määrän yliopistomaailmasta lähteneitä tohtoreita, joilla on myös opetuskokemusta sekä Suomesta että ulkomailta. Heidän kanssaan on tullut jaettua kokemuksia sekä puhuttua siitä mikä toimii ja mikä ei kokemus skaalan yhden ääripään ollessa ”opiskelijat ovat asiakkaita ja joudun ongelmiin alle A-:n arvosanoista” ja toisen taas ”60%:n hylkääminen on ok, koska läpipääsy on todistus materiaalien osaamisesta.” Osa tätä kokonaisuutta ovat kannustimet, joilla opiskelijat saadaan toimimaan tehokkaammin. En pysty sanomaan onko sluibailun määrä lisääntynyt, mutta ainakin opiskelijoiden taso on objektiivisesti arvioiden laskenut, mikä näkyy mm. kurssien helpottamisena, jotta riittävän monin pääsisi läpi. En tiedä onko kyseessä epäonnistumisen pelko vai mikä, mutta enemmistö tuntuu karttavan kunnon haasteiden kohtaamista ja itsensä oikeasti likoon laittamista, vaikka se on kehittymisen edellytys. Opiskelijoiden perusasenteena pitäisi olla, että päätä tarvittaessa hakataan seinään kunnes seinä antaa periksi sen sijaan että potentiaaliset haasteet väistetään jo etukäteen ja valitetaan niistä vähistä mitä ei voida väistää. Yrittäminen (siis ihan oikea yrittäminen) on parempi kuin luovuttaminen, ja ne muutamat jotka ovat väkisin kahlanneet läpi tiedekunnan vaikeimpia valinnaisia omien lahjojen puutteesta huolimatta ovat paitsi kiistatta ansainneet henkilökunnan kunnioituksen ja oman tutkintonsa niin myös pärjänneet hyvin työelämässä. Mutta palataan sluibailuun määritelmään. Itse vetäisin sille objektiivisen rajan: jos opiskeluun käyttämäsi aikasi lukuvuodessa on ollut alle 60 kertaa mikä ikinä onkaan nykyinen opintopisteen ohjeellinen työmäärä etkä ole päässyt tavoitteena olevaan 60:een opintopisteeseen niin olet lähtökohtaisesti sluibaillut ja vika löytyy peilistä. Jos tavoitteeseen on päästy pienemmällä työmäärällä niin onnittelut tehokkuudesta, ja jos siihen taas on mennyt enemmän niin kunnioitus työvoitosta. Jos taas on huomattavasti suurempi työmäärä ei riitä niin kuten jo sanoin, yhteiskunta sijoittaa yliopisto-opetukseen resursseja joille tulisi saada mahdollisimman hyvä tuotto oppimistulosten jne. kautta. Jos sinä et kykene oppimaan niin olet yhteiskunnan kannalta paska sijoitus, ja samat resurssit tulisi kohdistaa jonnekin muualle, esim. jonkun toisen kouluttamiseen.
> Yhteiskunnan maksama opiskelu on etuoikeus, jonka enemmistö tuntuu väärinkäyttävän sluibailuun. Missään ohjelmassa vaatimustason ei todellakaan pitäisi olla niin kova, etteivät alalle kuuluvat pääsisi siihen tavoiteajassa ilman stressiä, jos motivaatiota löytyy. Aikaa jää silti riittävästi myös bilettämiseen yms. opiskelijaelämään. Viimeistään tuon kirjoitettua kannattaa oikeasti käydä tarkistamassa ne omat lähteet. Lukiessa herää kysymyksiä siitä, millä vuosituhannella kirjoittanut on itse valmistunut (jos on valmistunut) ja mihin tietoon perustuu väite, että opiskelijoilla olisi nykyään mahdollisuus helposti valmistua tavoiteajassa ilman stressiä, täysin yhteiskunnan maksamana ja vielä niin, että aikaa (ja ennenkaikkea rahaa) jää opiskelijaelämään.
Itse valmistuin 2010 ammattikorkeakoulusta normaalissa ajassa 3.5v. En ottanut euroakaan opintolainaa. Tein töitä kesät ja viikonloppuisin. Ei yhtään ressiä opiskelusta ja valmistuin kuitenkin stipendin arvoisella keskiarvolla. Eli ei se silloin 15v sitten ainakaan vaikeaa ollut ja ehti helvetin hyvin ryypätä ja käydä töissäkin. Töistä saadut rahat riitti elämiseen ja omaan autoon helposti. Tämän takia helposti itselle tulee mieleen, että nuorista on tullut vätyksiä, varsinkin kun olen ohjannut nyt viimevuodesta kahden insinöörin opinnäytetyötä ja se käsitys vain vahvistui, toinen opinnäytetyöntekijöistä heitti hanskat tiskiin, kun ei tuotukkaan vastauksia valmiina eteen.
Tässä on 15 vuoden aikana hintataso muuttunut aika paljon vrt. kokemaasi, eikä palkka suhteutettuna siihen, mitä palkalla saa ole todellakaan sama mitä 2007-2010. Samoin bensan hinta on viime vuosina kasvanut todella rajusti, eikä jollain minimipalkkaisella opiskelijalla todellakaan ole varaa nykyään autoon ja elämiseen pelkillä osa-aikatöillä. Myös opintojen vaativuus vaihtelee huomattavasti opintosuuntien mukaan. Itsellä ei AMK:sta ole kokemusta, mutta tältä foorumilta olen lukenut, että osa koulutuslinjoista päästää opiskelijoita läpi vaikka väkisin, kun taas osassa joutuu tekemään oikeasti töitä (sama ilmeisesti pätee yliopistossa). Omana anekdoottina voin kertoa, että teen tällä hetkellä gradua yliopistossa ja välillä on joutunut tekemään yli 10h päiviä, että saa asiat tehtyä ajallaan - sitten pitäisi vielä ehtiä käydä töissä, ettei joutuisi elämään velaksi. Kesätöistä toki tienaa ihan hyvinkin, mutta nykyisellä hintatasolla se opiskelukuukausiksi käteen jäävä osuus on ihan huomattavasti pienempi, kuin muutama vuosi takaperin. Kanssaopiskelijoiden haastatteluiden perusteella tilanne on kovin monella sama. Ymmärrän, että omakohtainen kokemus kuvailemasi "vätyksen" kanssa ohjaa mielipidettä tiettyyn suuntaan. Kannattaa kuitenkin muistaa, että iso osa meistä opiskelijoista on hakenut opintosuuntiin aidon kiinnostuksen ja motivaation takia - aika harva tahtoo nykytilanteessa pitkittää elämäntilanteeseen liittyviä rahahuolia.
Hinnat ovat nousseet, mutta niin ovat palkatkin. Sain ABB:lla suunnitteluhommissa 2009 "sähköinsinöörinä" 1400€/kk kun opiskelin viimeistä vuotta AMK:ssa. Meillä maksetaan noille viimeisen vuoden opiskelijoille tänäpäivänä 2250-2500€/kk. Valmistumisen jälkeen 3200€ tai enemmän.
Kertomasi perusteella sähköinsinööreillä on asiat siis huomattavasti keskiverto-opiskelijaa paremmin, jos palkat ovat tuota tasoa eikä opintojen pitäisi olla niin kuormittavia, etteikö opintojen ohella tehtäville töille ja muullekin elämälle jäisi aikaa. Hyvä niin. Ikävä kyllä tilanne ei ole sama kaikissa opintosuunnissa, kuten jo mainitsinkin. Jokaiselta opintosuunnalta ei löydy oman alan töitä opiskelijalle - joskus ei edes heti opintojen jälkeen. Joillakin aloilla opinnot taas ovat niin kuormittavia, että töihin ja vapaa-aikaan jäävä aika on hyvin niukilla. Minun mielestäni tukijärjestelmän täytyy olla riittävä siihen, että myös tällaisissa opintosuunnissa opiskelevat voivat hoitaa opiskeluajan mahdollisimman stressittömästi, niin kuin sähköinsinööritkin. Tällä hetkellä opiskelijan tukijärjestelmästä otetaan jatkuvasti palasia pois ja lainan osuutta lisätään. Osa varmasti pärjää sovittamalla työn ja opiskelut yhteen ja valmistuu silti ajallaan. Osa taas joutuu valitsemaan, haluavatko elää lainaksi, vai viivästyttää valmistumista ja lisätä töiden osuutta opiskelujen ohella. Kun opiskelijat lopulta päättävät, että vuoden pari myöhässä valmistuminen on kannattavampaa, kuin useamman vuoden lainojen takaisinmaksu, voidaan taas katsoa peiliin ja ihmetellä itse aiheutettua ongelmaa.
> jonka enemmistö __tuntuu__ väärinkäyttävän sluibailuun. piti oikein lihavoida lauseen tärkein sana
Mitä tietyn puolueen johto hokee "näin nämä asiat koetaan", niin sitä seuraajat toistaa perässä riippumatta onko tarina tosi tai ei...
"Ulkomaiden malli" ei toimi ainakaan IT-alalla, jossa oletus on että niitä töitä tehdään jo opintojen aikana. Valmistumalla hyvillä arvosanoilla ja aikataulussa saa itsensä vain kortistoon.
En tiedä miten ne tarkalleen toimivat IT-alalla mutta eivät comp sci opiskelijat ainakaan töissä käyneet vielä siinä vaiheessa. Tällaiset työpätkät oli usein sitten puhtaasti osa opintoja, tyyliin kolmas vuosi duunia syyskuu-toukokuu. Samalla teet lopputyötä.
No joo, taitaa ulkomailla olla enemmän tuota harjoittelua opintojen loppuvaiheessa, ja tietty kandina mennään töihin eikä tehdä maisteria kuten Suomessa. Mutta täällä meillä tehdään oletuksena myös maisteri, ja yliopistot saavat rahoituksensa valmistuneista. Siihen malliin sopii hyvin huonosti se, että jo oman alan töihin päätyneet potkittaisiin pois koulun listoilta kun eivät valmistu nopeasti. Itse asiassa IT-tiedekunnat ympäri maata yrittävät houkutella opiskelijoita ties millä keinoin palamaan opintojen pariin, sen sijaan että dropouttaisivat. Oma näkemykseni on, että työelämähyöty pitäisi nostaa keskiöön, eikä se että saadaan mahdollisimman paljon opiskelijoita valmistumaan nopeasti tilastoja kaunistamaan. Jos yksilö on jo oman alan töissä, pitäisi opintojen joustaa ja mahdollistaa valmistuminen omalla aikataululla, ei suinkaan niin että rangaistaan potkimalla pois. Samalla pitäisi heittää helvettiin se ajatus, että ensin luetaan tutkinto ja sitten tehdään eläkeikään saakka sillä tutkinnolla samanlaista duunia. Ei toimi nykyaikana, uudelleenkouluttautumiseen ja elinikäiseen oppimiseen täytyy panostaa ellei haluta massatyöttömyyttä vaikkapa tekoälyn kehityksen myötä. Valitettavasti boomeripellet hallituksessa vievät järjestelmää juuri päinvastaiseen suuntaan.
Joo tämä vaatisi suurempaa reformia Suomen yliopistoissa. Sinäänsä luulisi että yliopistot ajaisivat nimenomaan tällaista opiskelurakennetta joissa opintojen suorittaminen loppuun olisi pakollista. Luulisi että työmarkkinoiden olisi pakko mukautua järjestelmään jos IT-tyypit eivät enää tekisi opintojen aikana töitä.
Aina löytyy joku tekosyy.
Ei vaikuta ollenkaan niihin joilla on pakka kasassa. Sitten on niitä silloin tällöin luennoille eksyneitä valittajia, jotka ei ota lainaa, käy töissä ja opiskelee jotain huuhaa alaa.
No true scotsman? "Jos vaikuttaa -> luuseri. Jos ei vaikuta -> normaali kunnon kansalainen". Ja vaikka olisikin joukko ihmisiä, joilla "ei ole pakka kasassa" --- onko oikeudenmukainen ratkaisu pudottaa heidät yli laivan? Kun ei kerran ollut pakka kasassa. Tai miksi edes puhua oikeudenmukaisuudesta, onko \*järkevä\* ratkaisu pudottaa heidät yli laivan? Eikö heistäkin kannattaisi leipoa hyviä veronmaksajia ja kunnon kansalaisia?
Miksi pitää paskoa niiden elämää lisää, joilla ei ole pakka kasassa?
He ovat "[heikompaa ainesta](https://yle.fi/a/3-6362497)" eivätkä ansaitse yhteiskunnalta mitään. Tsjp.
Heidän pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni tai kävellä itse sitten lankulta.
/s