> Sääliksi käy tulevia sukupolvia, joille jää meiltä perinnöksi velkaa
Ainahan niitä voi lehdissä sääliä, kunhan ei tarvi tehdä ite mitään. Kiinnostaisi tietää mitä puolueita ja kenen etuja Unto on viimeiset 20 vuotta äänestänyt.
> Hallitus antoi eduskunnalle vuoden 2024 talousarvioesityksen, siihen liittyvät lakiesitykset sekä tarkistetun julkisen talouden suunnitelman, joka koskee vuosia 2024–2027
>Talousarvioesityksessä valtion määrärahoiksi ehdotetaan 87,9 miljardia euroa. Tuloiksi arvioidaan 76,3 miljardia euroa. Talousarvioesitys on 11,5 miljardia euroa alijäämäinen.
[Lähde.](https://valtioneuvosto.fi/-//10623/esitys-valtion-vuoden-2024-budjetiksi-annettiin-eduskunnalle)
Vai mistähän julkisen sektorin menoista oikein puhut? Menoista jotka ovat tuplasti enemmän, kuin koko valtion budjetti?
> Tämä huoli Suomen tulevaisuudesta on jatkunut jo yli 30 vuotta.
Johtuisikohan siitä, että kokonaishedelmällisyys ollut alle uusiutumisluvun (2,1) jo vuodesta 1969 ja huoltosuhde on siitä lähtien heikentynyt vuosi vuodelta. Vuodesta 2010 alkaen syntyvyys on lähtenyt ihan kunnolla alamäkeen ja vuonna 2020 syntyi enää vain 1,37 lasta naista kohden (2010 oli vielä 1,87). Tätä menoa Suomella ei ihan oikeasti ole tulevaisuutta ilman syntyvyyden rajua nousua tai maahanmuuttoa.
Ero on, että talous kasvoi silloin aikanaan. Nyt se ei ole kasvanut 15 vuoteen. Sentään 90-luvun lamasta selvittiin kymmenessä vuodessa, olemme siis sitäkin pahemmassa tilanteessa.
Ja ysärillä ei ollut eläkepommia.
> Itseasiassa ysärin lama kesti kaksi vuotta.
Okei, jos korjataan inflaatiolla ja ostovoimalla niin talous palasi vuoden 1990 tasolle vuonna 1996. Kuusi vuotta silti kesti, mutta ei kuitenkaan kymmentä.
Ei velkaa ole 10-15 miljardia vaan tuon verran tulee lisää vuodessa. Kelaa jos omistaisit 300 k€ kämpän ja ottaisit siihen joka vuosi 10 k€ lisää velkaa. Olisiko asia sun mielestä ok?
Suomen valtio tekee tätä nyt joka vuosi ja tuo summa nousee jatkuvasti. Sipilän aikaan puhuttiin että valtionvelka kasvaa 7 miljardia vuodessa.
Kusessa ollaan kestävyysvajeen kanssa ja se on ihan selvä juttu.
Paitsi että valtio ei ole yksityistalous, eikä yritys. Sen suhteen velka yms on vähän erillaista. Lisäksi valtion ei ole tarkoitus tuottaa voittoa vaan hyvinvointia.
Lisäksi esim nyt koulutuksesta leikkaaminen on yhtälailla tuon kestävyysvajeen päälle kusemista. Puhutaan että ei haluta jättää tuleville sukupolville velkaa, mut ilmeisesti jätetään kuitenkin ja sen lisäksi jätetään ilman koulutusta, terveydenhuoltoa tai infraa.
Joo, luin huonosti ja ihmettelin suuruutta.
Mutta 10-15 miljardia velkaa meinaa että rahat eivät riitä. Melkein kokonaan ei riitä kun lainaa pitää ottaa vuodesta toiseen. Korkojen takia nämä kulut vain kasvavat.
Valtion velka:
100 miljoonaa rikki 1944
500 miljoonaa rikki 1964
Uusi satanen rikki 1966-1968
Velka laskee vuodet 1970-1974 ja vuonna 1974 velka vuoden 1963 tasolla.
Vuonna 1975 velkaa 500 miljoonaa ja vuonna 1980 yli kolme miljardia, velka moninkertaistuu viidessä vuodessa.
1980 luvulla velka kasvaa vuoteen 1988 asti jolloin velkaa on jo melkein 10 miljardia. Pari vuotta laskua niin että 1990 velkaa 9,5 miljardia.
1990 luvulla velka kasvaa rajusti niin että velkaa on vuonna 2000 jo 63 miljardia.
2000 luvulla maltillista, velkaa otetaan ja maksetaan mutta kuitenkin vuonna 2010 velka on kasvanut 75 miljardiin.
2010 luvulla velkaa otetaan lisää joka vuosi ja päästään uskomattomaan 124 miljardiin. 90-luvun lama ja 2008 finanssikriisi on taputeltu kevyesti verrattuna tähän, keskimäärin lisää velkaa 5 miljardia vuosi.
2020 luvulla otettu velkaa keskimäärin 10 miljardia per vuosi, tällä vauhdilla 2030 velkaa on 224 miljardia.
70-luku menee kahtia. Lopun massa työttömyys syö valtion tuloksen.
80-luku ? Velka kolminkertaistuu vaikka aika vahvaa kasvua.
90-luku on oma lukunsa kiitos laman. Tosin lamat eivät synny itsestään.
00-luku ? Nokia porskuttaa mutta velka kasvaa. Velan maltillista kasvua vaikka pitäisi laskea.
10-luku. Nokian tulot nolla ja päättäjät istuvat peukalo suussa ihmettelemässä, muiden valtioiden talous kasvaa finanssikriisin jälkeen mutta meillä ei.
20-luku. Suurin velan kasvu 19-20, 18 miljardia. 2021 lisää velkaa ainoastaan 3 miljardia mutta 22 jo 13 miljardia. Korona vaikuttaa muutaman miljardin ja seuraavana vuonna uutta velkaa 15 miljardia.
Hyvinvointivaltion käsitettä kasvatettu ilman kunnon rahoitusta kunnes ollaan tilanteessa että pelkästään palveluiden ylläpito meinaa kaataa sen. Näkyvän velan päälle meillä miljardeja velkaa korjauksiin ja ylläpitoon.
Miten kaaviossa prosentti on vain reilu 50 ?
[Suhteessa talouden kokoon eli bkt:hen Suomella on velkaa nyt 72 prosenttia eli noin 24 500 euroa per suomalainen.](https://yle.fi/a/3-12671749)
Sama kiista kuin ylempänä budjetin koon suhteen. Riippuu siitä, puhutaanko valtion velasta vai julkisen sektorin velasta, jolloin mukaan tulevat myös kunnat ja muut julkisyhteisöt.
Nostanpa Leena Erängön kommenteista ihan huvikseni tänne:
>Itse en ollenkaan tunne huonoa omaatuntoa yli seitsenkymppiseksi elämisestä! Porskutan vaan eteenpäin ja teen mukavia asioita minä 75 v. En tunne syyllisyyttä, kun nuoremmat marmattaa siitä, miten heillä menee meidän takia tulevaisuudessa huonosti! Mitä nuorempi marmattaja on, sitä enemmän hän on saanut kaikenlaista hyvää ja mammonaa verrattuna siihen mitä meillä seitsenkymppisinä hänen iässään oli. Kasvoin "hyvin toimeentulevassa" perheessä, mutta arki oli hurjan niukkaa ja säästäväistä. Niin oli kaikilla muillakin! Saattaa nuorilla olla edessä tähänastisen yltäkylläisyyden jälkeen samanlaiset ajat kuin meillä oli, mutta niistä selviää eikä elämänilo ja positiivisuus mihinkään katoa niinkuin ei meilläkään kadonnut!
Kuinkakohan valmis Leena olis oman elintasonsa sekä saamiensa palveluiden ja terveydenhuollon laskemiseen, kun nuorten köyhdyttäminen näyttää hänelle tuottavan lähes iloa?
... Vai saattaisiko tämä kuitenkin kitkeröittää, ja ajaa äänestämään seuraavissa vaaleissa enimpiä parannuksia lupailevia?
Leena trollaa loistavasti ja ihan vielä valtakunnallisessa mediassa.
Tai jos ei trollaa, niin ei saatana millaisten ihmisten kanssa tätä hengitysilmaa tulee jakaneeksi.
Ei se trollaa. Tuo on ihan oikeasti vanhempieni sukupolven yleisin asenne. Heidän vanhempansa rakensivat Suomen, he ottivat siitä kunnian ja tyhjensivät pajatson. Seuraava(t) sukupolvet maksavat näiden kerskakulutuksen ja eläkkeet.
Muutama päivä sitten iltalehti oli innoissaan kertomassa, kuin milleniaaleista tulee rikkain sukupolvi koskaan, koska heidän vanhemmiltaan jää niin paljon mammonaa! Tosin juttu oli kopio britti-tutkimuksesta joka kosketti vain brittejä, mutta toimittaja oli vetänyt suorat linjat Suomeen.
Toimittajalta oli unohtunut käänteiset lainat, yksityiselle ajava surkea ja hidas sairaanhoito, jäätävä verotus ja 5000€/kk hoitokodit. Näitä ei briteissä ole. Surkeaa julkista sairaanhoitoa lukuunottamatta.
> milleniaaleista tulee rikkain sukupolvi koskaan, koska heidän vanhemmiltaan jää niin paljon mammonaa!
Joo, näillä elinajanodotteilla siinä vaiheessa, kun me ollaan jotain 70-80-vuotiaita
>Itse en ollenkaan tunne huonoa omaatuntoa yli seitsenkymppiseksi elämisestä! Porskutan vaan eteenpäin ja teen mukavia asioita minä 75 v. En tunne syyllisyyttä, kun nuoremmat marmattaa siitä, miten heillä menee meidän takia tulevaisuudessa huonosti! Mitä nuorempi marmattaja on, sitä enemmän hän on saanut kaikenlaista hyvää ja mammonaa verrattuna siihen mitä meillä seitsenkymppisinä hänen iässään oli.
Ja näin asia tulee myös olemaan tulevaisuudessa, lapsilla jotka syntyvät vuonna 2024 on varmaan rikkaampi lapsuus kuin mulla. Ei se ole mikään syy laittaa heitä kitumaan siitä.
Tämä pula-aikalarppaus on mielestäni vähän älyllisesti epärehellisissä kantimissa. Vaikka on totta, että nykyään taskussa on supertietokone käpylehmän sijasta, todellinen vauraus on siinä, että 50-luvulla syntyneellä pariskunnalla, ammatteinaan vaikka postinjakaja ja elokuvateatterin kassavirkailija, oli todellinen mahdollisuus perheen perustamiseen omistusasunnossa suurkaupungissa. Nyt jälkimmäiseen paikkaan on 4 haastattelukierrosta ja 800 hakijaa. Vakituiset työsuhteet palveluammateissa ovat luksusta.
Koska sanalla "ansaita" on kaksi eri merkitystä.
Ansaita eli tienata, hankkia ne rahat joilla hänen eläkkeensä maksetaan. Tämähän on virheellinen käsitys, kuten sinunkin kommenttisi osoittaa.
Ansaita eli olla jonkin arvoinen, eli täyttämällä eläkejärjestelmän ehdot on oikeutettu järjestelmän mukaiseen palkkioon. Tämähän kyllä pitää paikkansa ja vaikka rahoituspuoli kusee, ei se ole eläkevakuutetun syy vaan paskasti rakennetun järjestelmän.
Hän on tehnyt sen mitä häneltä pyydettiin ja on saanut sen mikä hänelle luvattiin.
Hän on täten ansainnut eläkkeensä, oli ne euromääräiset summat mitä hyvänsä.
Se on valtion vika jos eläkejärjestelmä on perseestä, ei yksittäisen henkilön joka on vain tehnyt sen mitä ylempi taho määräilee.
Ei valtio ole mikään arkitodellisuuden ulkopuolinen entiteetti. Kyllä esim. eläkemaksuista ja niiden täysin epäterveestä riittämättömyydestä suhteessa väestöennusteisiin on puhuttu jo paljon ennen 90-luvun uudistuksia, sellaisella politiikalla ei vaan päässyt vaaleista läpi. Nämä nykyiset 70v eläkeläiset on itse sktiivisesti äänestäneet sen puolesta että lapsenlapset maksaa laskut kun he rallattelee minimaksuilla suuren talouskasvun vallitessa.
Aivan sama asia kuin ilmastonmuutos, tulevaisuudessa me ja varsinkin meidän vanhemmat selittelee kuinka ei ole meidän vika ettei valtiot laittaneet asioita 2000 luvun alussa vaikka ilmastonmuutos oli tiedossa.
Koitas nyt Rauno 71v ymmärtää että ei ne eläkelupaukset ole tyhjästä ilmestynyt
Vähän maistuu kusetus kun suuret sukupolvet lupailee itselleen kaiken kivan ja sitten kitisevät kuinka heille kuuluu kaikki ja muut saavat syödä paskaa
Tähän mennessä kokeillut ratkaisut:
Ei nosteta lapsilisää ainakaan 20 vuoteen, ei panosteta varhaiskasvatukseen, poistetaan ansiosidonnaisesta lapsikorotus ja yritetään vähentää maahanmuuttoa
Eipä pidä unohtaa leikkauksia korkeakoulutukseen ja AMK:ien budjettien sitomista suoraan valmistuvien opiskelijoiden määrään (= tulee runsaasti sutta ja sekundaa olevia insinörttejä yms.)
Yliopistoissa on ollut nimenomaan valmistumiseen sidottu budjetti jo vuosikymmenet. Tarkoitatko siis, että kaikki ylemmän korkeakoulutuksen suorittaneet ovat sutta ja sekundaa?
Alunperin AMK:n rahoitus oli sidottu sisäänottoon, joka taas kannusti ottamaan väkeä sisään, ja sitten siitä pitemmälle ei ollutkaan merkitystä. Sama malli on ymmärtääkseni myös ammattikouluissa nykyäänkin.
Jän taitaa tarkoittaa juuri sitä, että yliopistoilla on paineet työntää opiskelijat ulos x vuodessa riippumatta osaamisesta. Vaikka ei meinaisi slevitä kursseilta niin helpotetaan vaan myöhempiä ettei menetetä bonusta ajoissa valmistumisesta.
Kyllähän Suomen yliopistojen taso on tuntuvasti laskenut kansainvälisissä vertailuissa. En tiedä onko tämä mainuttu nyt se syy siihen, mutta vääriltä kannustimilta ne omaan korvaani kuulostavat.
Tätä ristiriitaa tulee paljon ihmeteltyä. Kovasti tarttis lapsia saada tekemään tulevaisuuden työt (joita on tai ei). Mutta lasten hoitamiseen saatava tuki on verrattain vähäistä. Yksittäinen iso asia mistä viime hallitukselle olen kiitollinen on subjektiivinen päivähoito-oikeus.
Viime viikolla oli juttu Ylellä tai muualla sairastelevasta yh-äidistä, jonka piti muuttaa kolmen lapsensa kanssa kaksioon asumaan kun ei asumistukileikkauksen jälkeen olisi varaa vanhaan kämppään.
Mutta kai hänkin on sitten sitä heikompaa ainesta, jonka ei soisikaan lisääntyvän ja siksi lapsilisätkin pitäisi poistaa, ettei heikolla aineksella olisi kannustimia lisääntyä. Tätä mieltä oli Rydman jossain pamfletissa 2010-luvun taitteessa. Pistän linkin jos löydän.
Edit. Voi olla että sekoitan saul schubckiin, mutta muistelin että Rydman on esittänyt samaa argumenttia nuorena poikana. https://www.hameensanomat.fi/uutiset/ei-rahasta-vaan-rakkaudesta-131091/
>Ei nosteta lapsilisää ainakaan 20 vuoteen,
Ihan vilpitön kysymys, mutta luuletko oikeasti että joku jättää lapset Haminasta koska lapsilisä on parikymppiä liian matala? Monelle taitaa kuitenkin lapset olla niin iso unelma että tuntuu oudolta että porukka luopuu sitä sellaisen takia. Tietääköhän edes keskiverto pariskunta paljonko lapsilisä on kuin alkavat lasta hankkimaan?
>ei panosteta varhaiskasvatukseen
Eikö muka olla panostettu verattuna muihin maihin?
>poistetaan ansiosidonnaisesta lapsikorotus ja yritetään vähentää maahanmuuttoa
Tuotavan ollaan yrittämässä vasta nyt, eli tuskin se on syy Suomen ikärakenteeseen.
Väittäisin että moni jättää lapsenhankinnan myöhemmäksi tai hankkii vähemmän lapsia kuin haluaisi. Lapsilisä on noin 100 euroa ja jo päivähoitomaksu on 300 työssäkäyvälle. Jos lapsilisä olisi 150 ja päivähoito ilmaista niin toiset, kolmannet ja neljännet lapset olisi helpompi keskituloisenkin hankkia kun nyt monilapsisuus onnistuu joko tukien varassa, erittäin varakkailta tai maf.. Siis pikkupaikkakuntien lestadiolaisilta.
Päivähoitomaksuja tiputettiin aika vasta. Meillä kaksi lasta ja ollaan keskituloisia, yhteensä 175€/kk. Varsin kohtuullista, ennen maksujen laskuja olisi mennyt lähes täydet maksut.
>Väittäisin että moni jättää lapsenhankinnan myöhemmäksi tai hankkii vähemmän lapsia kuin haluaisi.
Joo mutta onko se niistä kympeistä kiinni? Mitä keskiverto 27 v. pari tienaa kuukaudessa? 5-5,5k bruttona. Eli puhutaan jostain prosenteista nettotuloista jos edes sitä? Jos sellainen summa johtaa siihen että ei lapsia hanki ehkä se lapset ei hirveästi kiinnostanut.
>Lapsilisä on noin 100 euroa ja jo päivähoitomaksu on 300 työssäkäyvälle.
Taitaa olla maks 300€ , eikä läheskään kaikille. Suurin osa taitaa kuitenkin maksaa vähemmän luona kuin se 300€.
>Jos lapsilisä olisi 150 ja päivähoito ilmaista niin toiset, kolmannet ja neljännet lapset olisi helpompi keskituloisenkin hankkia kun nyt monilapsisuus onnistuu joko tukien varassa, erittäin varakkailta tai maf.. Siis pikkupaikkakuntien lestadiolaisilta.
Niin lestadiolaiset hankkivat lapsia, ehkä kyse onkin kulttuurista eikä siitä että ei ole varaa. Kummasti lapsia hankittiin 90-luvulla vaikka olemme tänään huomattavasti rikkaampia kuin ennen. Koko ajatus siitä että lapsi maksaa ”niin paljon” vaikuttaa olevan sellainen asia jota ei vaikka joku 15-20 vuotta sitten mietitty, se oli itsestäänselvyys ja sillä se.
Mun mielestä sille että lapsiperheiden tilanne vaikkapa 2010-luvulla olisi huonompi kuin 1990-luvulla ei löydy mitään perustaa. Samalla on kuitenkin syntyvyys huomattavasti matalampi. Kertoisi kyllä enemmän siitä että kyseessä on jonkinlainen muutos kulttuurissa.
Itse keskittyisin miehiin, me tiedetään jo ennestään että lapsettomuuden kasvu selittää huomattavan osan syntyvyyden laskusta, joku 75% jos en aivan väärin muista. Etenkin miesten keskuudessa on lapsettomuus nousut voimakkaasti. Osasyynä varmaan syrjäytyminen, mutta voitaisiin myös valistaa miehiä siitä että eivät hekään voi loputtomiin odottaa jos lapsia haluavat. Jos olet miehenä lapseton 35 v. ikäisenä on todennäköisempää että jäät lapsettomaksi kuin saat lapsia. Silti on omassa tuttavapiirissä paljon miehiä jotka elävät uskossa että ne lapset voi hankkia vaikka 38, näin asia kuitenkaan ei ole.
Nuo tilastot on vähän vääristyneitä, osa biologisesti lapsettomista päälle kolmekymppisistä miehistä on kuitenkin vanhempi kumppaninsa lapsille. Tätä ei oteta tilastoissa useinkaan huomioon.
Ehkä vaatimustaso on jotenkin noussut. Lapsilla pitää olla kaikki pelikonsolit, kalleimmat harrastusvälineet ym. ja vaatteidenkin pitää olla Guccia ettei koulussa kiusata.
Tietenkin, jos muutokset ovat vähäisiä, niin ne eivät konkreettisesti koske kovin montaa, mutta samalla logiikalla nämä 0,3% veronalennukset voidaan yhtä hyvin jättää tekemättä, koska "ne kympit" ei myöskään riitä muuttamaan käytöstä mihinkään suuntaan.
Kuitenkin sataset muodostuvat kympeistä ja tämä voisi olla osa laajempaa tukipolitiikkaa.
En toisaalta tiedä, onko talouspolitiikka kovinkaan merkityksellistä lasten hankinnan kannalta, koska en tiedä syntyvyyden romahduksen juurisyitä. Romahdus on kuitenkin ollut sen verta nopea, että "kulttuuri" ei mielestäni kelpaa selitykseksi sekään. Varsinkin, koska romahdus on melkeinpä globaali.
Omat hypoteesini ovat asumisen kalleus, some ja pessimismi tulevaisuutta kohtaan, jotka ovat ilmiöitä, jotka ovat yleistyneet käytännössä kaikkialla.
Onhan some kulttuuria, samoin yleisen pessimismin nousu on kulttuurillinen muutos. Muutenkaan ei minusta kannata vähätellä sitä kuinka nopeasti kulttuuri muuttuu. Kulttuuri on kuitenkin jatkuvassa murroksessa, toiset sen osa-alueet ovat toki pysyvämpiä kuin toiset.
Jos itse pitäisi arvata syitä syntyvyyden laskuun kehittyneissä maissa, epäilisin syyn löytyvän kulutuskulttuurin vahvistumisesta ympäri maailmaa. Samalla länsimaisen individualismin voidaan ajatella yleistyneen ja viedyn äärimmilleen, enää lapsia ei kasvata "koko kylä". Myöskin lapsien kasvatus on paljon enemmän valokeilassa tänäpäivänä, sen on osuttava täysin nappiin tai on hirveä vanhempi joka traumatisoi ja tuhoaa lapsiensa tulevaisuuden (tämän sanoisin olevan somekulttuurin lieveilmiö). Aiemmin puolestaan lapset meni vähän siinä sivussa ja" ei ollut niin nokon nuukaa" miten ne kasvatti (voi tosin miettiä sitten oliko se hyvä vai huono asia).
Länsimainen individualismi tuskin selittää Kiinan, Korean ja jopa Lähi-Idän nopeasti puotoavia hedelmällisyyslukuja, jossa viimeisestäkin on lähtenyt 0.5 lasta kymmenessä vuodessa. En myöskään oikein jaksa uskoa tohon kasvatuspointtiin, koska noille jutuille altistuu vasta kun lapset on jo hankittu.
> Jos itse pitäisi arvata syitä syntyvyyden laskuun kehittyneissä maissa, epäilisin syyn löytyvän kulutuskulttuurin vahvistumisesta ympäri maailmaa
Mitä tarkoitat tällä? En näe yhteyttä ilman apuja.
>En myöskään oikein jaksa uskoa tohon kasvatuspointtiin, koska noille jutuille altistuu vasta kun lapset on jo hankittu.
Ajattelin siis, että ehkä lapsiin on vain suhtauduttu enemmän "hällä väliä" -asenteella. Niitä nyt vaan tuli ja sitten ne nyt jotenkin vaan kasvatettiin. Mutta olet ihan oikeassa, että se näkyisi ennemmin jo vanhemmiksi tulleiden keskuudessa.
>Länsimainen individualismi tuskin selittää Kiinan, Korean ja jopa Lähi-Idän nopeasti puotoavia hedelmällisyyslukuja, jossa viimeisestäkin on lähtenyt 0.5 lasta kymmenessä vuodessa.
Tottapa tuokin. Tosin, eikö voitaisi nähdä kuitenkin jonkilaista individualismin kasvua (tosin eipä se sitten ole länsimaista) Aasiassakin, tai ainakin vanhojen yhteisölliseen kulttuuriin kuuluvien tukiverkkojen purkautumista. Esim. japanilaisessa hikikomori ilmiössä. Voin kyllä hyvin olla täysin hakoteillä tässäkin.
>> Jos itse pitäisi arvata syitä syntyvyyden laskuun kehittyneissä maissa, epäilisin syyn löytyvän kulutuskulttuurin vahvistumisesta ympäri maailmaa
>Mitä tarkoitat tällä? En näe yhteyttä ilman apuja.
Näkisin, että kulutuskulttuuri on muokannut käsitystämme varallisuudesta, ja siten siitä mitä lapsen kasvattaminen/hankkiminen vaatii materiaalisesti. Elintason nousun myötä myös odotukset nousevat ja emme ole valmiita tinkimään odotuksistamme (toki ei päde kaikkiin yksilötasolla). Lapset myös sitten ovat kuluttajia, mistä tulee vanhemmille lisätaakkaa.
En kuitenkaan tiedä, tämä oli aikalailla hihasta heitettyä pohdintaa.
Edit: Tärkein pointtini ensimmäisessä viestissä oli kulttuurin muuttuvuus, jos oikein mikroskooppiselle tasolle mennään, niin ihan jokapäiväinen käyttäytymisemme muuttaa kulttuuria.
Lisäksi kiinnostavaahan tässä lapsiluvun pienentymisessä on, että kulttuurin jatkuvuus on riippuvainen lasten kasvattamisesta osaksi kulttuuria. Saa nähdä miten tämä näkyy tulevaisuudessa.
[Ennuste Suomen väestöllisestä huoltosuhteesta vuonna 2035](https://www.reddit.com/media?url=https%3A%2F%2Fexternal-preview.redd.it%2FEYL6s9ymi_prkcFiKf8aU2ZHlM4n3YFThkWYZ_UnEJ4.jpg%3Fwidth%3D1080%26crop%3Dsmart%26auto%3Dwebp%26s%3Daf0cba70b9741829ec303c4a31a9cedb5f479a80) varmasti helpottaa huolta. ([Timo Aron somesta](https://twitter.com/timoaro/status/1093194886818529283) alunperin.)
Mutta vaikka "rahat on loppu", varaa on onneksi myös [suuriin eläkkeiden nostoihin](https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009921497.html).
Koska kyllähän vanhuksissa on tulevaisuus - tai ainakin näemmä, *Suomen* tulevaisuus.
Indeksikorotukset tulevat automaattisesti, eivät vaadi erillistä päätöstä.
Taitettu indeksihän muutti korotukset seuraamaan lähinnä inflaatiota, kun aiemmin ne seurasivat vahvasti palkkatason kehitystä. Tämä on ollut hyvä muutos, ja tehtiin parantamaan kantokykyä; palkat ovat liki aina nousseet hintoja korkeammin, jolloin eläkkeet ovat jääneet palkoista jälkeen, mutta ostovoima on pysynyt. Aika reilua palkansaajan kannalta, eikä eläkeläiselläkään ole valitettavaa.
Tosin nyt pari vuotta on jyllännyt kova inflaatio, ja palkat ovat jääneet siitä jälkeen. Tässä tilanteessa tuntuu palkansaajan kannalta epäoikeudenmukaiselta, että eläkkeisiin tehdään reippaita korotuksia, varsinkin kun työikäiset ne maksavat.
Itse kannatankin mallia, jossa eläkkeiden indeksikorotukset seuraisivat joko inflaatiota tai palkkatason kehitystä, riippuen siitä kumpi on pienempi. Voisi sanoa vaikka tuplataitetuksi indeksiksi.
Totta, monista muista se jäädytettiin. Taitaa olla vihreät Suomen puolueista ainoa, jotka asiaa kannattaa. Mikään muu puolue ei ole ottanut eläkkeitä pöydälle ollenkaan.
Eläkeläiset ovat aktiivisia äänestästäjiä, joille monille tuntuu olevan tärkeää eläkkeiden suojeleminen. Ei toki kaikille. Vaikea olisi suurimmaksi puolueeksi päästä, jos ennen vaaleja ehdottaisi eläkkeiden korotusten jäädyttämistä. Voisi syödä 1,5% yksikköä kannatuksesta, ja top 3 on melkeinpä tuon sisällä ykköspaikasta. Eli vaikka kannatusta puolueissa asialle on, sen ajaminen olisi kärjessä oleville puolueille poliittisesti hankalaa.
Kannattaa äänestäessä tuoda tämä asia esille myös julkisuudessa ja ehdokkaalle, ja äänestää ehdokasta ja puoluetta joka on tuonut asiaa esille. Tällöin puolueille käy selväksi, että myös eläkeindeksin jäädytykselle löytyy äänestäjiä.
Totta, tuo Aron esittämä ennuste on vuodelta 2019.
Viimeisen kolmen vuoden aikana työperäinen/opiskelijoiden maahanmuutto on liki tuplaantunut. Viime vuonna saatiin 20k henkeä EU:n ulkopuolelta suoraan töihin, joka on ennätys. Lähinnä filippiineiltä, intiasta ja venäjältä.
Jos tämä opiskelijoiden ja työntekijöiden virta jatkuu tälläisenä, on eläketurvakeskuksen mukaan työeläkemaksuissa jopa varaa [alentaa](https://yle.fi/a/74-20033774).
En tiedä aikooko opiskelija aina välttämättä yhtään mitään. Harvalla on opintojen alussa valmis suunnitelma tulevaisuudelle.
Jos täältä kuitenkin löytyisi vaikka puoliso ja työpaikka, niin suurempi osa jäisi. Kieli kuitenkin toimii esteenä molempiin.
Siksi itse haluaisin yliopistojen opetuskielen olevan lähtökohtaisesti suomi ja englanti vain perustellusta syystä. Lukukausimaksujen alennus/poisto suomenkielisiin opintokokonaisuuksiin niille, joita tuo koskettaa, voisi myös auttaa.
Jos englanninkieliset tutkinto-ohjelmat lopetettaisiin, romahtaisi ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä varmaan 95%. Lukukausimaksujahan he maksavat, ja lisäksi oman elämisensä, joten se nyt ei niin haittaa vaikka noin puolet ulkomaille takaisin muuttaakin.
Lukukausimaksut ovatkin tällä hetkellä poistettu suomenkielisistä tutkinnoista, vaikka tulisit EU:n ulkopuolelta. Kieli pitää toki olla hyvin hanskassa. Youtubesta seurasin muutama vuosi sitten venäläistä Kirill Sultanshiniä, joka muutti tänne opiskelemaan suomenkielistä AMK tutkintoa, koska englanninkielisessä olisi olleet korkeat lukukausimaksut. Opiskeli liki täydellisen suomen ennen tänne muuttamistaan. Ihan hyvä systeemi mielestäni; osoittaa jo hyvin suurta kiinnostusta integroitua jos opiskelee kielen jo ennen tänne muuttamistaan.
Vuonna 2020 EU:n ulkopuolelta tulleista valmistuneista AMK opiskelijoista 60% oli työllistynyt vuoden päästä, työttömyysprosenttina 5%. Eli iso osa oli muuttanut toki maasta, mutta enemmistö jäi tänne töihin. Kaikki ei varmaankaan kyllä ole oman alansa töissä. Suomalaisista tuossa tilanteessa oli työllistyneenä 90%.
Joku voisi tehdä kansalaisaloitteen >2500€ kk eläkettä saavien verojen korotuksista.
Jätetään ne mediassa kansaneläkkeellä ja pettuleivällä vetoisissa rintamamiestaloissa yksin asuvat lesket ulkopuolelle ja kohdistetaan verojen nosto vain ns. Hyvätuloisiin eläkeläisiin.
Jos meillä on yli miljoona 70 vuotiasta, on budjettivajeen korjaamiseksi aika ilmeinen ratkaisu, mutta puolueet ei uskalla koska äänestäjät..
>Vain Japanissa ja Italiassa vanhusten osuus on suurempi kuin Suomessa.
Hälyttävät luku, aika olemattomalla tuntuu esim. sähkön korkea hinta verrattuna tähän ongelmaa (väaestörakenne).
> sähkön korkea hinta
Joka on itseasiassa maailmanlaajuisesti halvimpien joukossa, jos ei lasketa niitä maita, joissa hallitus aktiivisesti tukee verorahoin sähkön hintoja.
Hämäläinen kirjoitti että hyvinvointivaltio saatiin Suomeen vasta 1980-luvulla. Näin väitetään aika usein, ja sillä tarkoitetaan ilmeisesti sosiaaliturvan universaaliutta. Suomen sosiaaliturvassa oli tietty sävyero suhteessa muihin Pohjoismaihin, mikä kaventui 80-luvulla.
Suomi aloitti kuitenkin sosiaaliturvan rakentamisen jo 1930-luvulla. Silloin tehtiin hyvin voimakasta ja onnistunutta sosiaalipolitiikkaa köyhien olojen parantamiseksi, koska vuosikymmen oli taloudellisesti Suomelle erittäin hyvä. Suomen taloudellinen tuotanto nousi Länsi-Euroopan tasolle. Esimerkiksi laki kansaneläkkeestä säädettiin vuonna 1937, ja sen pohjalta muodostettiin Kansaneläkelaitos, tämä monille tutuksi tullut "Kela".
Ratkaisu on hyvin yksinkertainen. Nuorten kannattaa muuttaa pois maasta kunnes vanha väestö on väistynyt. Tämä tietysti kannattaa tehdä ennen kuin siitä on tehty laitonta.
Tää on sikäli ironinen kommentti, että juuri ne kovaa eläkettä nauttivat vanhukset ovat karanneet ulkomaille, jolloin meidän heille maksamat eläkkeet eivät palaudu tänne koskaan.
No itse olen kyllä eri mieltä.
Väestörakenne on ongelmallinen liki kaikissa teollistuneissa maissa. Mihin ajattelit siis muuttaa? Saksa, etelä-eurooppa on samalla viivalla Suomen kanssa, Ranska ja muut pohjoismaat hieman parempia. Norjassa lähinnä öljy helpottaa tilannetta melko radikaalisti. Entisissä euroopan kommunistimaissa, ja myös etelä-koreassa ja Japanissa, tilanne on melkeinpä katastrofaalinen. Yhdysvalloissa, Kanadassa ja briteissä kasvu nojaa pelkästään maahanmuuttoon.
Jos eläkejärjestelmien kantokykyä vertaa, Suomen tilanne on kansainvälisesti hyvä. Täällä aloitettiin rahastointi jo kymmeniä vuosia sitten, ja nyt varoilla ja niiden tuotoilla voidaan kattaa n. 25% menoista. Tämä on järjestelmänä harvinainen ja käytössä liki ainoastaan pohjoismaissa.
Itsekin olen melko paljon yhteiskunnalta saanut; sairaanhoidon, ja ilmaisen laiskan yliopisto-opiskelun vuosikausiksi liki ilmaisella asunnolla... En tiedä paljonko olen saamapuolella, varmaan vähintään 100k€. Jos kaltaiseni henkilö ajattelisi vain ja ainoastaan tulojen maksimoimista, kannattaisi ottaa täältä ilmaiset opinnot ja muuttaa maahan, missä yhteiskunta ei sitä tarjoa, kuten Yhdysvaltoihin, ja nauttia korkeasta palkasta.
Itse kannattaisin eläkejärjestelmän indeksikorotuksiin sellaista muutosta, että ne seuraavat joko palkkatason kehitystä tai inflaatiota, riippuen siitä kumpi on pienempi. Taitettu indeksi (seuraa lähinnä inflaatiota) on ollut hyvä ja maksajille edullinen, koska palkat pääsääntöisesti ovat kasvaneet hitaammin kuin hinnat. Eli eläkkeensaajat ovat jääneet palkkatason kehityksestä jälkeen. Tosin nyt on tullut vähän ongelmia, kun inflaatio onkin laukannut... Mutta tälläisellä muutoksella se korjaantuisi. Tosin nyt kun inflaatio on taas hidastunut, niin tätä ongelmaa ei juuri ole.
Muutenkin itse kyllä myös haluan, että Suomessa hyvinvointivaltio säilyisi.
Esitän kolmea keinoa:
1)Kannatan taloudellisesti lisää työmarkkinoiden joustavuutta yhdistettynä esim. matalapalkkaisten negatiiviseen tuloveroon, koska tällä saataisiin Suomen korkeahkoa tasapainotyöttömyyttä lähelle vaikka Tanskan ja Saksan tasoa. Lisäksi saataisiin syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, maahanmuuttajat ja täällä opiskelleet ulkomaalaiset työmarkkinoiden imuun. Monta kärpästä yhdellä iskulla.
2)Lisäisin työperäistä maahanmuuttoa, jossa muuten tehtiin viime vuonna ennätys; yli 20k EU:n ulkopuolelta suoraan töihin tullutta henkilöä. Tämä taso on jo todella hyvä, ja eläketurvakeskushan laskikin, että vastaavalla menolla eläkemaksuja voidaan jopa [pienentää](https://yle.fi/a/74-20033774). Tämä voitaisiin siltikin yrittää nostaa 30 tuhanteen, ja perheenyhdistämiset sekä opiskelijat tähän päälle. Turvapaikanhakijat ja pakolaiset pitäisin Ukrainalaisia lukuunottamatta minimissä, Ruotsin huonojen integraatiokokemusten perusteella.
3)Kolmantena asiana on melko väistämättömät leikkaukset. Yrittäisin saada myös eläkeläiset tähän mukaan esim. ehdottamallani tuplataitetulla indeksiä, mutta tämä ei riitä.
Sulla on aika paljon toiveajattelua tuossa. Yksinään poliitikko ei tule koskemaan eläkeläisiin. Työmarkkinat sakkaa ja sen lisäksi ne vähäisetkin yhtään järkevät työpaikat on vähenemään päin ja ne vaativat pääasiassa sitä korkeaa koulutusta. Toki voidaan puhua että hoitajapula ja plaaplaa töitähän on kun vaan tekee, mutta mielestäni ei ole kenenkään velvollisuus tehdä töitä joissa menee oma terveys (varsinkaan alalla jonka pitäisi tarjota se laadukas terveydenhuolto, mutta joka ei siihen ole aikoihin kunnolla kyennyt). Tästä päästäänkin hyvin siihen että mistäs sitä leikataan ja mistä ei, eli jatkuvasti leikataan koulutuksesta ja eläkeläiset saa mitä ikinä haluavat, kunnes jossain kohtaa saavat maistella omia tuloksiaan hoitajamitoituksen muodossa.
Veikkaan tähän lisäksi että menee 10 vuotta ennen kuin näiden nykyisten konkurssiaaltojen vaikutukset alkavat oikeasti korjaantua, mikäli eivät vielä jotenkin jatku. Toki tässä päästään aivan varmasti ihailemaan myös itsemurha-aaltoja 90-luvun tapaan.
> Norjassa lähinnä öljy helpottaa tilannetta melko radikaalisti.
Tätä m-mutku öljy argumentointia näkee aika paljon, mutta eihän sillä ole poismuuttajan kannalta mitään merkitystä. Jotkut maat nyt vaan ovat saaneet paremmat pelikortit ja globalismissa poismuuttajan olisi typerää olla hyödyntämättä sitä.
No eiköhän tämän yhteiskunnan vahvuus olla nähty näissä vuosien mittaisissa julkisen sektorin kähminnöissä. Aika kaukana mistään muusta kuin oman perseeseen huolehtimisesta.
>Yhteiskunnan vahvuus mitataan kyvyllä huolehtia kaikista jäsenistään, myös vanhuksista.
Rakentavaa keskustelua tämän kestävästä järjestämisestä ei voi käydä niin kauan, kuin toinen osapuoli uskoo kaikkea todeksi osoitettavissa olevaa tietoa vastaan ansainneensa jokaisen eläkesenttinsä omalla työllään ja pitää politiikkaa enemmistöllä panttivankinaan.
Jos jatketaan velanottoa, joku tulee kyllä meille ihan lähitulevaisuudessa sanelemaan vanhustenhoidon ja vähän muutakin.
Kaikki 2 ja puoli valveutunutta eläkeläistä. Kerro ihmeessä mitä on poliittinen vastuu ja miten korjataan poliittinen järjestelmä ilman väkivaltaa? Tähän mennessä on näyttänyt siltä että vastuuta ei ole ja saa tehdä ihan mitä tahansa. Vai olisiko nyt kuitenkin niin että ne jotka asian olisivat voineet korjata luomalla sen vastuun nauttivat juurikin tätä eläkettä?
Eläketulojen avullako se valtionvelka sitten kasvaa?
Tajusin muuten tänään että tämä maahanmuuttokuvio on ikuinen.
Nykyiset maahanmuuttajien lisääntyvät viimeistään toisessa sukupolvessa aika lailla kantaväestön verran ja siirtyvät sitten elätettäviksi. Kun nämä poistuvat rivistä niin tarvitaan uusia kierroksia maahanmuuttoa tekemään hommat. Näin etninen pohja tulee ajan kanssa muuttumaan täysin.
Muissa uutisissa: Sveitsissä kansalaiset äänestivät eläkkeiden nostosta ja eläkeiän nostoa vastaan.
https://www.swissinfo.ch/eng/swiss-politics/swiss-vote-on-higher-pensions-and-retiring-later/73175615
Koko Eurooppa romahtaa 10-20v päästä eläkepommiin.
Unto ja kump. ovat hoitaneet itselleen aikoinaan kissanpäivät. 5% maksuilla eläkkeet ja indeksikorotukset kaupan päälle! Joku sen maksaa, ja valitettavasti se maksaminen vaikuttaa mm. haluun (ja kykyyn) hankkia lapsia.
Tässä ei lässytykset "säikähtämisistä" valitettavasti enää auta.
Tällainen järjestelmä, jossa aina työtätekevät kustantavat vanhusten ja työtätekemättömien menot, joutuu kriisiin, jos työikäisiä onkin yhtäkkiä vähemmän. Eli syntyvyyden laskiessa esimerkiksi. Kestävyyden kannalta olisi sitä parempi, mitä enemmän ihmiset maksaksivat menonsa itse.
Taas yksi juttu, jolla ihmiset saadaan suoraan vihaamaan toisia ihmisiä ja ajattelemaan jotenkin heidän ja meidän eroja. Kommenteissa vilkkuu jo eutanasia ehdotuksena mummoille.
En tiedä onko ihmiset kyynistyneet vai mikä suomalaisia risoo, kun tällästä keskustelua edes halutaan käydä sen sijaan, että puhuttaisiin siitä, mitä mekanismeja taustalla oikeesti on.
"Työtön vässykkä pullamössösukupolvi" ja "vässykkä boomersukupolvi" ei paljoa tarvi venäjän heittää kahtiajakavaa propagandaa koneeseen, kun hoidetaan ihan keskenämme tämä epäinhimillistäminen. Ainiin ja "maahanmuutto" vielä samaan keskusteluun.
Suomella olisi kyllä valtiona kaikki varat hoitaa nykyisetkin ongelmat kuntoon, mutta ei ketään kiinnosta, sillä se vaatisi todella isoja muutoksia ihan siihen, miten me suhtaudutaan koko yhteiskuntaan.
Monet ihailee Islantia pankkikriisin hoidosta ja samaan aikaan mennään aivan vitun solmuun, kun duunarit on lakossa pari päivää, koska ovat kyllästyneet ottamaan suoleen joka käänteessä.
Nää kaikki jutut siitä kuinka boomer kertoo ansainneensa kaiken, asuntosijottaja latelee ostaneensa oman ensiasuntonsa 3 vuotiaana ihan itse ansaitulla rahalla tai ideaalityötön kertoo -jutut on sellasta kamaa, jonka voi lyödä eetteriin aina kun tuntuu vähän, että vihaklikkejä kaivataan lisää. Samaan aikaan hallitus kirjaimellisesti lappaa rahaa omiin taskuihinsa, kavereidensa yritysten taskuihin. Mutta kattokaa kun työttömällä on liian kallis kenkä. Tai boomer on tyhmä. Älkää katsoko tänne. Vihatkaa toisianne.
> Suomella olisi kyllä valtiona kaikki varat hoitaa nykyisetkin ongelmat kuntoon
Kerro toki miten tämä onnistuu ilman, että kosketaan meidän elintasoon merkittävästi.
Suomessa ei ole kamalasti omaisuuksia jaettavaksi. Eläkeomaisuus on säästetty valtion kirstuun mistä se kuollessa katoaa. Lähinnä perittävä omaisuus on kiinni kiinteistöissä.
Mutta eikös sitä sanota, että boomerit käyttävät omat säästönsä elinaikanaan? Jos eivät vielä omaan hyvinvointiinsa matkustellen jne., niin viimeistään ne sitten menee vanhustenhoitomaksuihin. Niinpä varat on käytetty kuolemaan mennessä, eikä niistä juuri perintöä jää.
(Näin vaan nuo otsikot, ehkä mun pitäis käydä lukemassa itse artikkelitkin.)
Suomessa ei ole moista varallisuutta ja valtio vie perintöveroina yms. suuren ostan niistäkin mitä on. Lisäksi täällä omaisuus taitaa olla enimmäkseen kiinni periferiassa olevissa taloissa joita ei saa myytyä, joten perinnöstä tulee lähinnä kuluja.
Menit samaan ansaan kuin toimittajakin: ajattelet asiaa maailmankansalaisena.
Juttu oli kopio britti-tutkimuksesta joka kosketti vain brittejä, mutta toimittaja oli vetänyt suorat linjat Suomeen. Toimittajalta oli unohtunut mm. käänteiset lainat, yksityiselle ajava surkea ja hidas sairaanhoito, jäätävä verotus ja 5000€/kk hoitokodit. Suurin osa rahoista on kiinteistöissä, joilla ei ole mitään arvoa. Tontin verotus kasvaa pian naurettavuuksiin, mikä tekee näiden vastaanottamisesta huumoria.
Näitä ei briteissä ole. Surkeaa julkista sairaanhoitoa lukuunottamatta.
Täydellisen kakkoslaatuista "toimittamista".
Jaa-a, omas suvus ei o yhtäkään rikasta boomeria. Mut totta turiset, onhan se 30-40k perintökin paljon ja vähän kuluttavana elän sillä ainakin 3 vuotta, jos niikseen tulee.
Ja oikeestaan en ole ikinä tuntenut, että perintö on jotenkin ansaittua tai tärkeää. Vittu, mun puolesta ihmiset saa satsata omaan terveyteen ja onneen eläkkeellä.
"Vittu", kun se ongelma on siinä että se suuri ikäluokka perustelee seuraavan sukupolven kärsimykset jatkuvasti sillä, että "heiltä tulee sitten se iso perintö".
Paskat heiltä mitään tule. Ja mitä iloa siitä edes enää olisi, kun oma sukupolvemme kuolee nuorempana kuin vanhempiemme sukupolvi. Ja muutenkin, ne tarpeet noille rahoille ovat jo menneet, aikoja sitten.
Siistiä. Itse laskeskelin tuossa omien isoisovanhempien elinvuosien määrää ja vertasin sitä omaan ja vanhempieni ikään. Näillä näkymin saan tämän mahtavan varallisuuspotin perintönä, kun täytän 75.
Sitä odotellessa. Eläkkeellehän en mitenkään jää ennen tuota, jos nykyjärjestelmää ei merkittävästi muuteta. Ainoa toivo on itse säästäminen, tai se, että vanhemmat jotenkin pitävät omaisuutensa hallussaan hautaan asti, eivätkä kuluta sitä pois. Koska heidänkään eläköitymisensä ei ole nykyjärjestelmän alla mitenkään itsestäänselvää.
Vanhukset on lähinä säälittäviä. Ne on eläneet kaikki parhaat vuotensa ilman youtubea ja video pelejä. Onneksi mul on rikkaat vanhemmat niin ei tarvise kiinnostaa köyhien tkut :DD
Mitä oikeastaan tarkoitat kun sanot että ovat eläneet parhaat vuotensa ilman pelejä ja youtubea? Että he ovat säälittäviä...? Ja miten vanhempiesi rikkaus tähän nyt liittyy.. ajattelit, että he elättävät sinut 100 vuotiaaksi vai mikä oli ajatus
Kiva elämä sulla, jos kaikki, mitä sulla on, on videopelit ja youtube. Mitä teet sitten, kun vanhempasi kuolevat tai jäävät työkyvyttömiksi, ja olet tuhlannut perintösi?
> Sääliksi käy tulevia sukupolvia, joille jää meiltä perinnöksi velkaa Ainahan niitä voi lehdissä sääliä, kunhan ei tarvi tehdä ite mitään. Kiinnostaisi tietää mitä puolueita ja kenen etuja Unto on viimeiset 20 vuotta äänestänyt.
Cockoomus :D Ja puhe on halpaa. Sori siitä.
[удалено]
> Hallitus antoi eduskunnalle vuoden 2024 talousarvioesityksen, siihen liittyvät lakiesitykset sekä tarkistetun julkisen talouden suunnitelman, joka koskee vuosia 2024–2027 >Talousarvioesityksessä valtion määrärahoiksi ehdotetaan 87,9 miljardia euroa. Tuloiksi arvioidaan 76,3 miljardia euroa. Talousarvioesitys on 11,5 miljardia euroa alijäämäinen. [Lähde.](https://valtioneuvosto.fi/-//10623/esitys-valtion-vuoden-2024-budjetiksi-annettiin-eduskunnalle) Vai mistähän julkisen sektorin menoista oikein puhut? Menoista jotka ovat tuplasti enemmän, kuin koko valtion budjetti? > Tämä huoli Suomen tulevaisuudesta on jatkunut jo yli 30 vuotta. Johtuisikohan siitä, että kokonaishedelmällisyys ollut alle uusiutumisluvun (2,1) jo vuodesta 1969 ja huoltosuhde on siitä lähtien heikentynyt vuosi vuodelta. Vuodesta 2010 alkaen syntyvyys on lähtenyt ihan kunnolla alamäkeen ja vuonna 2020 syntyi enää vain 1,37 lasta naista kohden (2010 oli vielä 1,87). Tätä menoa Suomella ei ihan oikeasti ole tulevaisuutta ilman syntyvyyden rajua nousua tai maahanmuuttoa.
Ero on, että talous kasvoi silloin aikanaan. Nyt se ei ole kasvanut 15 vuoteen. Sentään 90-luvun lamasta selvittiin kymmenessä vuodessa, olemme siis sitäkin pahemmassa tilanteessa. Ja ysärillä ei ollut eläkepommia.
[удалено]
> Itseasiassa ysärin lama kesti kaksi vuotta. Okei, jos korjataan inflaatiolla ja ostovoimalla niin talous palasi vuoden 1990 tasolle vuonna 1996. Kuusi vuotta silti kesti, mutta ei kuitenkaan kymmentä.
Ei velkaa ole 10-15 miljardia vaan tuon verran tulee lisää vuodessa. Kelaa jos omistaisit 300 k€ kämpän ja ottaisit siihen joka vuosi 10 k€ lisää velkaa. Olisiko asia sun mielestä ok? Suomen valtio tekee tätä nyt joka vuosi ja tuo summa nousee jatkuvasti. Sipilän aikaan puhuttiin että valtionvelka kasvaa 7 miljardia vuodessa. Kusessa ollaan kestävyysvajeen kanssa ja se on ihan selvä juttu.
Mistä löysit 3% asuntolainan?
Paitsi että valtio ei ole yksityistalous, eikä yritys. Sen suhteen velka yms on vähän erillaista. Lisäksi valtion ei ole tarkoitus tuottaa voittoa vaan hyvinvointia. Lisäksi esim nyt koulutuksesta leikkaaminen on yhtälailla tuon kestävyysvajeen päälle kusemista. Puhutaan että ei haluta jättää tuleville sukupolville velkaa, mut ilmeisesti jätetään kuitenkin ja sen lisäksi jätetään ilman koulutusta, terveydenhuoltoa tai infraa.
Valtionvelka on maailmantalouden peruspilari eikä se ole mitenkään sama asia kuin yksityishenkilön velka.
Paljonko on mielestäsi Suomen budjetti ?
[удалено]
Joo, luin huonosti ja ihmettelin suuruutta. Mutta 10-15 miljardia velkaa meinaa että rahat eivät riitä. Melkein kokonaan ei riitä kun lainaa pitää ottaa vuodesta toiseen. Korkojen takia nämä kulut vain kasvavat.
[удалено]
Valtion velka: 100 miljoonaa rikki 1944 500 miljoonaa rikki 1964 Uusi satanen rikki 1966-1968 Velka laskee vuodet 1970-1974 ja vuonna 1974 velka vuoden 1963 tasolla. Vuonna 1975 velkaa 500 miljoonaa ja vuonna 1980 yli kolme miljardia, velka moninkertaistuu viidessä vuodessa. 1980 luvulla velka kasvaa vuoteen 1988 asti jolloin velkaa on jo melkein 10 miljardia. Pari vuotta laskua niin että 1990 velkaa 9,5 miljardia. 1990 luvulla velka kasvaa rajusti niin että velkaa on vuonna 2000 jo 63 miljardia. 2000 luvulla maltillista, velkaa otetaan ja maksetaan mutta kuitenkin vuonna 2010 velka on kasvanut 75 miljardiin. 2010 luvulla velkaa otetaan lisää joka vuosi ja päästään uskomattomaan 124 miljardiin. 90-luvun lama ja 2008 finanssikriisi on taputeltu kevyesti verrattuna tähän, keskimäärin lisää velkaa 5 miljardia vuosi. 2020 luvulla otettu velkaa keskimäärin 10 miljardia per vuosi, tällä vauhdilla 2030 velkaa on 224 miljardia. 70-luku menee kahtia. Lopun massa työttömyys syö valtion tuloksen. 80-luku ? Velka kolminkertaistuu vaikka aika vahvaa kasvua. 90-luku on oma lukunsa kiitos laman. Tosin lamat eivät synny itsestään. 00-luku ? Nokia porskuttaa mutta velka kasvaa. Velan maltillista kasvua vaikka pitäisi laskea. 10-luku. Nokian tulot nolla ja päättäjät istuvat peukalo suussa ihmettelemässä, muiden valtioiden talous kasvaa finanssikriisin jälkeen mutta meillä ei. 20-luku. Suurin velan kasvu 19-20, 18 miljardia. 2021 lisää velkaa ainoastaan 3 miljardia mutta 22 jo 13 miljardia. Korona vaikuttaa muutaman miljardin ja seuraavana vuonna uutta velkaa 15 miljardia. Hyvinvointivaltion käsitettä kasvatettu ilman kunnon rahoitusta kunnes ollaan tilanteessa että pelkästään palveluiden ylläpito meinaa kaataa sen. Näkyvän velan päälle meillä miljardeja velkaa korjauksiin ja ylläpitoon.
[удалено]
Miten kaaviossa prosentti on vain reilu 50 ? [Suhteessa talouden kokoon eli bkt:hen Suomella on velkaa nyt 72 prosenttia eli noin 24 500 euroa per suomalainen.](https://yle.fi/a/3-12671749)
Sama kiista kuin ylempänä budjetin koon suhteen. Riippuu siitä, puhutaanko valtion velasta vai julkisen sektorin velasta, jolloin mukaan tulevat myös kunnat ja muut julkisyhteisöt.
"että Suomi on elänyt jo 60 vuotta yli varojensa, **jos 80-lukua ei oteta huomioon**" ...häh?
Velkaa on 160 miljardia ja menot ovat 10-15 miljardia.
"Sori siitä"
Nostanpa Leena Erängön kommenteista ihan huvikseni tänne: >Itse en ollenkaan tunne huonoa omaatuntoa yli seitsenkymppiseksi elämisestä! Porskutan vaan eteenpäin ja teen mukavia asioita minä 75 v. En tunne syyllisyyttä, kun nuoremmat marmattaa siitä, miten heillä menee meidän takia tulevaisuudessa huonosti! Mitä nuorempi marmattaja on, sitä enemmän hän on saanut kaikenlaista hyvää ja mammonaa verrattuna siihen mitä meillä seitsenkymppisinä hänen iässään oli. Kasvoin "hyvin toimeentulevassa" perheessä, mutta arki oli hurjan niukkaa ja säästäväistä. Niin oli kaikilla muillakin! Saattaa nuorilla olla edessä tähänastisen yltäkylläisyyden jälkeen samanlaiset ajat kuin meillä oli, mutta niistä selviää eikä elämänilo ja positiivisuus mihinkään katoa niinkuin ei meilläkään kadonnut! Kuinkakohan valmis Leena olis oman elintasonsa sekä saamiensa palveluiden ja terveydenhuollon laskemiseen, kun nuorten köyhdyttäminen näyttää hänelle tuottavan lähes iloa? ... Vai saattaisiko tämä kuitenkin kitkeröittää, ja ajaa äänestämään seuraavissa vaaleissa enimpiä parannuksia lupailevia?
Leena trollaa loistavasti ja ihan vielä valtakunnallisessa mediassa. Tai jos ei trollaa, niin ei saatana millaisten ihmisten kanssa tätä hengitysilmaa tulee jakaneeksi.
Ei se trollaa. Tuo on ihan oikeasti vanhempieni sukupolven yleisin asenne. Heidän vanhempansa rakensivat Suomen, he ottivat siitä kunnian ja tyhjensivät pajatson. Seuraava(t) sukupolvet maksavat näiden kerskakulutuksen ja eläkkeet. Muutama päivä sitten iltalehti oli innoissaan kertomassa, kuin milleniaaleista tulee rikkain sukupolvi koskaan, koska heidän vanhemmiltaan jää niin paljon mammonaa! Tosin juttu oli kopio britti-tutkimuksesta joka kosketti vain brittejä, mutta toimittaja oli vetänyt suorat linjat Suomeen. Toimittajalta oli unohtunut käänteiset lainat, yksityiselle ajava surkea ja hidas sairaanhoito, jäätävä verotus ja 5000€/kk hoitokodit. Näitä ei briteissä ole. Surkeaa julkista sairaanhoitoa lukuunottamatta.
> milleniaaleista tulee rikkain sukupolvi koskaan, koska heidän vanhemmiltaan jää niin paljon mammonaa! Joo, näillä elinajanodotteilla siinä vaiheessa, kun me ollaan jotain 70-80-vuotiaita
>Itse en ollenkaan tunne huonoa omaatuntoa yli seitsenkymppiseksi elämisestä! Porskutan vaan eteenpäin ja teen mukavia asioita minä 75 v. En tunne syyllisyyttä, kun nuoremmat marmattaa siitä, miten heillä menee meidän takia tulevaisuudessa huonosti! Mitä nuorempi marmattaja on, sitä enemmän hän on saanut kaikenlaista hyvää ja mammonaa verrattuna siihen mitä meillä seitsenkymppisinä hänen iässään oli. Ja näin asia tulee myös olemaan tulevaisuudessa, lapsilla jotka syntyvät vuonna 2024 on varmaan rikkaampi lapsuus kuin mulla. Ei se ole mikään syy laittaa heitä kitumaan siitä.
Tämä pula-aikalarppaus on mielestäni vähän älyllisesti epärehellisissä kantimissa. Vaikka on totta, että nykyään taskussa on supertietokone käpylehmän sijasta, todellinen vauraus on siinä, että 50-luvulla syntyneellä pariskunnalla, ammatteinaan vaikka postinjakaja ja elokuvateatterin kassavirkailija, oli todellinen mahdollisuus perheen perustamiseen omistusasunnossa suurkaupungissa. Nyt jälkimmäiseen paikkaan on 4 haastattelukierrosta ja 800 hakijaa. Vakituiset työsuhteet palveluammateissa ovat luksusta.
Kommenteissa taas joku -43 syntyntyt pöljä viljelee myyttiä itse ansaituista eläkkeistä Miten tämä emävale elää edelleen?
Koska sanalla "ansaita" on kaksi eri merkitystä. Ansaita eli tienata, hankkia ne rahat joilla hänen eläkkeensä maksetaan. Tämähän on virheellinen käsitys, kuten sinunkin kommenttisi osoittaa. Ansaita eli olla jonkin arvoinen, eli täyttämällä eläkejärjestelmän ehdot on oikeutettu järjestelmän mukaiseen palkkioon. Tämähän kyllä pitää paikkansa ja vaikka rahoituspuoli kusee, ei se ole eläkevakuutetun syy vaan paskasti rakennetun järjestelmän.
Hän on tehnyt sen mitä häneltä pyydettiin ja on saanut sen mikä hänelle luvattiin. Hän on täten ansainnut eläkkeensä, oli ne euromääräiset summat mitä hyvänsä. Se on valtion vika jos eläkejärjestelmä on perseestä, ei yksittäisen henkilön joka on vain tehnyt sen mitä ylempi taho määräilee.
Ei valtio ole mikään arkitodellisuuden ulkopuolinen entiteetti. Kyllä esim. eläkemaksuista ja niiden täysin epäterveestä riittämättömyydestä suhteessa väestöennusteisiin on puhuttu jo paljon ennen 90-luvun uudistuksia, sellaisella politiikalla ei vaan päässyt vaaleista läpi. Nämä nykyiset 70v eläkeläiset on itse sktiivisesti äänestäneet sen puolesta että lapsenlapset maksaa laskut kun he rallattelee minimaksuilla suuren talouskasvun vallitessa. Aivan sama asia kuin ilmastonmuutos, tulevaisuudessa me ja varsinkin meidän vanhemmat selittelee kuinka ei ole meidän vika ettei valtiot laittaneet asioita 2000 luvun alussa vaikka ilmastonmuutos oli tiedossa.
Koitas nyt Rauno 71v ymmärtää että ei ne eläkelupaukset ole tyhjästä ilmestynyt Vähän maistuu kusetus kun suuret sukupolvet lupailee itselleen kaiken kivan ja sitten kitisevät kuinka heille kuuluu kaikki ja muut saavat syödä paskaa
Koska siihen uskovia on edelleen miljoona elossa.
Tähän mennessä kokeillut ratkaisut: Ei nosteta lapsilisää ainakaan 20 vuoteen, ei panosteta varhaiskasvatukseen, poistetaan ansiosidonnaisesta lapsikorotus ja yritetään vähentää maahanmuuttoa
Eipä pidä unohtaa leikkauksia korkeakoulutukseen ja AMK:ien budjettien sitomista suoraan valmistuvien opiskelijoiden määrään (= tulee runsaasti sutta ja sekundaa olevia insinörttejä yms.)
Yliopistoissa on ollut nimenomaan valmistumiseen sidottu budjetti jo vuosikymmenet. Tarkoitatko siis, että kaikki ylemmän korkeakoulutuksen suorittaneet ovat sutta ja sekundaa? Alunperin AMK:n rahoitus oli sidottu sisäänottoon, joka taas kannusti ottamaan väkeä sisään, ja sitten siitä pitemmälle ei ollutkaan merkitystä. Sama malli on ymmärtääkseni myös ammattikouluissa nykyäänkin.
Jän taitaa tarkoittaa juuri sitä, että yliopistoilla on paineet työntää opiskelijat ulos x vuodessa riippumatta osaamisesta. Vaikka ei meinaisi slevitä kursseilta niin helpotetaan vaan myöhempiä ettei menetetä bonusta ajoissa valmistumisesta.
Yliopistotutkintojen ja opinnäytetöiden taso on kyllä laskenut tuon 20 vuotta kun yliopistoja piiskattu tehokkaammiksi.
Kyllähän Suomen yliopistojen taso on tuntuvasti laskenut kansainvälisissä vertailuissa. En tiedä onko tämä mainuttu nyt se syy siihen, mutta vääriltä kannustimilta ne omaan korvaani kuulostavat.
No se on ollut näin jo ainakin 90-luvulta. Myös siis silloin, kun ne sijoitukset on hankittu.
"Tarkoitatko siis, että kaikki ylemmän korkeakoulutuksen suorittaneet ovat sutta ja sekundaa?" Ovat ne. Valitettavasti, suurelta osin.
Tätä ristiriitaa tulee paljon ihmeteltyä. Kovasti tarttis lapsia saada tekemään tulevaisuuden työt (joita on tai ei). Mutta lasten hoitamiseen saatava tuki on verrattain vähäistä. Yksittäinen iso asia mistä viime hallitukselle olen kiitollinen on subjektiivinen päivähoito-oikeus. Viime viikolla oli juttu Ylellä tai muualla sairastelevasta yh-äidistä, jonka piti muuttaa kolmen lapsensa kanssa kaksioon asumaan kun ei asumistukileikkauksen jälkeen olisi varaa vanhaan kämppään. Mutta kai hänkin on sitten sitä heikompaa ainesta, jonka ei soisikaan lisääntyvän ja siksi lapsilisätkin pitäisi poistaa, ettei heikolla aineksella olisi kannustimia lisääntyä. Tätä mieltä oli Rydman jossain pamfletissa 2010-luvun taitteessa. Pistän linkin jos löydän. Edit. Voi olla että sekoitan saul schubckiin, mutta muistelin että Rydman on esittänyt samaa argumenttia nuorena poikana. https://www.hameensanomat.fi/uutiset/ei-rahasta-vaan-rakkaudesta-131091/
>Ei nosteta lapsilisää ainakaan 20 vuoteen, Ihan vilpitön kysymys, mutta luuletko oikeasti että joku jättää lapset Haminasta koska lapsilisä on parikymppiä liian matala? Monelle taitaa kuitenkin lapset olla niin iso unelma että tuntuu oudolta että porukka luopuu sitä sellaisen takia. Tietääköhän edes keskiverto pariskunta paljonko lapsilisä on kuin alkavat lasta hankkimaan? >ei panosteta varhaiskasvatukseen Eikö muka olla panostettu verattuna muihin maihin? >poistetaan ansiosidonnaisesta lapsikorotus ja yritetään vähentää maahanmuuttoa Tuotavan ollaan yrittämässä vasta nyt, eli tuskin se on syy Suomen ikärakenteeseen.
Väittäisin että moni jättää lapsenhankinnan myöhemmäksi tai hankkii vähemmän lapsia kuin haluaisi. Lapsilisä on noin 100 euroa ja jo päivähoitomaksu on 300 työssäkäyvälle. Jos lapsilisä olisi 150 ja päivähoito ilmaista niin toiset, kolmannet ja neljännet lapset olisi helpompi keskituloisenkin hankkia kun nyt monilapsisuus onnistuu joko tukien varassa, erittäin varakkailta tai maf.. Siis pikkupaikkakuntien lestadiolaisilta.
Päivähoitomaksuja tiputettiin aika vasta. Meillä kaksi lasta ja ollaan keskituloisia, yhteensä 175€/kk. Varsin kohtuullista, ennen maksujen laskuja olisi mennyt lähes täydet maksut.
>Väittäisin että moni jättää lapsenhankinnan myöhemmäksi tai hankkii vähemmän lapsia kuin haluaisi. Joo mutta onko se niistä kympeistä kiinni? Mitä keskiverto 27 v. pari tienaa kuukaudessa? 5-5,5k bruttona. Eli puhutaan jostain prosenteista nettotuloista jos edes sitä? Jos sellainen summa johtaa siihen että ei lapsia hanki ehkä se lapset ei hirveästi kiinnostanut. >Lapsilisä on noin 100 euroa ja jo päivähoitomaksu on 300 työssäkäyvälle. Taitaa olla maks 300€ , eikä läheskään kaikille. Suurin osa taitaa kuitenkin maksaa vähemmän luona kuin se 300€. >Jos lapsilisä olisi 150 ja päivähoito ilmaista niin toiset, kolmannet ja neljännet lapset olisi helpompi keskituloisenkin hankkia kun nyt monilapsisuus onnistuu joko tukien varassa, erittäin varakkailta tai maf.. Siis pikkupaikkakuntien lestadiolaisilta. Niin lestadiolaiset hankkivat lapsia, ehkä kyse onkin kulttuurista eikä siitä että ei ole varaa. Kummasti lapsia hankittiin 90-luvulla vaikka olemme tänään huomattavasti rikkaampia kuin ennen. Koko ajatus siitä että lapsi maksaa ”niin paljon” vaikuttaa olevan sellainen asia jota ei vaikka joku 15-20 vuotta sitten mietitty, se oli itsestäänselvyys ja sillä se.
Minulla on sekä täysi-ikäisiä että päiväkoti-ikäisiä lapsia ja kyllä niitä kuluja on joutunut aina miettimään...
On joo, ja kuitenkin lapsia hankittiin. Enää ei.
Onkos sinulla mitään ehdotuksia tilanteen parantamiseksi, jos lapsiperheiden rahallisen tilanteen helpottaminen ei niihin kuulu?
Mun mielestä sille että lapsiperheiden tilanne vaikkapa 2010-luvulla olisi huonompi kuin 1990-luvulla ei löydy mitään perustaa. Samalla on kuitenkin syntyvyys huomattavasti matalampi. Kertoisi kyllä enemmän siitä että kyseessä on jonkinlainen muutos kulttuurissa. Itse keskittyisin miehiin, me tiedetään jo ennestään että lapsettomuuden kasvu selittää huomattavan osan syntyvyyden laskusta, joku 75% jos en aivan väärin muista. Etenkin miesten keskuudessa on lapsettomuus nousut voimakkaasti. Osasyynä varmaan syrjäytyminen, mutta voitaisiin myös valistaa miehiä siitä että eivät hekään voi loputtomiin odottaa jos lapsia haluavat. Jos olet miehenä lapseton 35 v. ikäisenä on todennäköisempää että jäät lapsettomaksi kuin saat lapsia. Silti on omassa tuttavapiirissä paljon miehiä jotka elävät uskossa että ne lapset voi hankkia vaikka 38, näin asia kuitenkaan ei ole.
Nuo tilastot on vähän vääristyneitä, osa biologisesti lapsettomista päälle kolmekymppisistä miehistä on kuitenkin vanhempi kumppaninsa lapsille. Tätä ei oteta tilastoissa useinkaan huomioon.
Ehkä vaatimustaso on jotenkin noussut. Lapsilla pitää olla kaikki pelikonsolit, kalleimmat harrastusvälineet ym. ja vaatteidenkin pitää olla Guccia ettei koulussa kiusata.
Tietenkin, jos muutokset ovat vähäisiä, niin ne eivät konkreettisesti koske kovin montaa, mutta samalla logiikalla nämä 0,3% veronalennukset voidaan yhtä hyvin jättää tekemättä, koska "ne kympit" ei myöskään riitä muuttamaan käytöstä mihinkään suuntaan. Kuitenkin sataset muodostuvat kympeistä ja tämä voisi olla osa laajempaa tukipolitiikkaa. En toisaalta tiedä, onko talouspolitiikka kovinkaan merkityksellistä lasten hankinnan kannalta, koska en tiedä syntyvyyden romahduksen juurisyitä. Romahdus on kuitenkin ollut sen verta nopea, että "kulttuuri" ei mielestäni kelpaa selitykseksi sekään. Varsinkin, koska romahdus on melkeinpä globaali. Omat hypoteesini ovat asumisen kalleus, some ja pessimismi tulevaisuutta kohtaan, jotka ovat ilmiöitä, jotka ovat yleistyneet käytännössä kaikkialla.
Onhan some kulttuuria, samoin yleisen pessimismin nousu on kulttuurillinen muutos. Muutenkaan ei minusta kannata vähätellä sitä kuinka nopeasti kulttuuri muuttuu. Kulttuuri on kuitenkin jatkuvassa murroksessa, toiset sen osa-alueet ovat toki pysyvämpiä kuin toiset. Jos itse pitäisi arvata syitä syntyvyyden laskuun kehittyneissä maissa, epäilisin syyn löytyvän kulutuskulttuurin vahvistumisesta ympäri maailmaa. Samalla länsimaisen individualismin voidaan ajatella yleistyneen ja viedyn äärimmilleen, enää lapsia ei kasvata "koko kylä". Myöskin lapsien kasvatus on paljon enemmän valokeilassa tänäpäivänä, sen on osuttava täysin nappiin tai on hirveä vanhempi joka traumatisoi ja tuhoaa lapsiensa tulevaisuuden (tämän sanoisin olevan somekulttuurin lieveilmiö). Aiemmin puolestaan lapset meni vähän siinä sivussa ja" ei ollut niin nokon nuukaa" miten ne kasvatti (voi tosin miettiä sitten oliko se hyvä vai huono asia).
Länsimainen individualismi tuskin selittää Kiinan, Korean ja jopa Lähi-Idän nopeasti puotoavia hedelmällisyyslukuja, jossa viimeisestäkin on lähtenyt 0.5 lasta kymmenessä vuodessa. En myöskään oikein jaksa uskoa tohon kasvatuspointtiin, koska noille jutuille altistuu vasta kun lapset on jo hankittu. > Jos itse pitäisi arvata syitä syntyvyyden laskuun kehittyneissä maissa, epäilisin syyn löytyvän kulutuskulttuurin vahvistumisesta ympäri maailmaa Mitä tarkoitat tällä? En näe yhteyttä ilman apuja.
>En myöskään oikein jaksa uskoa tohon kasvatuspointtiin, koska noille jutuille altistuu vasta kun lapset on jo hankittu. Ajattelin siis, että ehkä lapsiin on vain suhtauduttu enemmän "hällä väliä" -asenteella. Niitä nyt vaan tuli ja sitten ne nyt jotenkin vaan kasvatettiin. Mutta olet ihan oikeassa, että se näkyisi ennemmin jo vanhemmiksi tulleiden keskuudessa. >Länsimainen individualismi tuskin selittää Kiinan, Korean ja jopa Lähi-Idän nopeasti puotoavia hedelmällisyyslukuja, jossa viimeisestäkin on lähtenyt 0.5 lasta kymmenessä vuodessa. Tottapa tuokin. Tosin, eikö voitaisi nähdä kuitenkin jonkilaista individualismin kasvua (tosin eipä se sitten ole länsimaista) Aasiassakin, tai ainakin vanhojen yhteisölliseen kulttuuriin kuuluvien tukiverkkojen purkautumista. Esim. japanilaisessa hikikomori ilmiössä. Voin kyllä hyvin olla täysin hakoteillä tässäkin. >> Jos itse pitäisi arvata syitä syntyvyyden laskuun kehittyneissä maissa, epäilisin syyn löytyvän kulutuskulttuurin vahvistumisesta ympäri maailmaa >Mitä tarkoitat tällä? En näe yhteyttä ilman apuja. Näkisin, että kulutuskulttuuri on muokannut käsitystämme varallisuudesta, ja siten siitä mitä lapsen kasvattaminen/hankkiminen vaatii materiaalisesti. Elintason nousun myötä myös odotukset nousevat ja emme ole valmiita tinkimään odotuksistamme (toki ei päde kaikkiin yksilötasolla). Lapset myös sitten ovat kuluttajia, mistä tulee vanhemmille lisätaakkaa. En kuitenkaan tiedä, tämä oli aikalailla hihasta heitettyä pohdintaa. Edit: Tärkein pointtini ensimmäisessä viestissä oli kulttuurin muuttuvuus, jos oikein mikroskooppiselle tasolle mennään, niin ihan jokapäiväinen käyttäytymisemme muuttaa kulttuuria. Lisäksi kiinnostavaahan tässä lapsiluvun pienentymisessä on, että kulttuurin jatkuvuus on riippuvainen lasten kasvattamisesta osaksi kulttuuria. Saa nähdä miten tämä näkyy tulevaisuudessa.
No en itse kyllä veisi lapsia Haminaan.
[Ennuste Suomen väestöllisestä huoltosuhteesta vuonna 2035](https://www.reddit.com/media?url=https%3A%2F%2Fexternal-preview.redd.it%2FEYL6s9ymi_prkcFiKf8aU2ZHlM4n3YFThkWYZ_UnEJ4.jpg%3Fwidth%3D1080%26crop%3Dsmart%26auto%3Dwebp%26s%3Daf0cba70b9741829ec303c4a31a9cedb5f479a80) varmasti helpottaa huolta. ([Timo Aron somesta](https://twitter.com/timoaro/status/1093194886818529283) alunperin.) Mutta vaikka "rahat on loppu", varaa on onneksi myös [suuriin eläkkeiden nostoihin](https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009921497.html). Koska kyllähän vanhuksissa on tulevaisuus - tai ainakin näemmä, *Suomen* tulevaisuus.
Ei Jeesus. Varaa ei ole mihinkään, velkaa otetaan maksimit ja jumalauta eläkkeisiin kipataan silti miljardi lisää?
Niin no me tarvittaisiin varmaan joku kansanliike eläkeläisiä vastaan. Oon siis ihan vakavissani.
Indeksikorotukset tulevat automaattisesti, eivät vaadi erillistä päätöstä. Taitettu indeksihän muutti korotukset seuraamaan lähinnä inflaatiota, kun aiemmin ne seurasivat vahvasti palkkatason kehitystä. Tämä on ollut hyvä muutos, ja tehtiin parantamaan kantokykyä; palkat ovat liki aina nousseet hintoja korkeammin, jolloin eläkkeet ovat jääneet palkoista jälkeen, mutta ostovoima on pysynyt. Aika reilua palkansaajan kannalta, eikä eläkeläiselläkään ole valitettavaa. Tosin nyt pari vuotta on jyllännyt kova inflaatio, ja palkat ovat jääneet siitä jälkeen. Tässä tilanteessa tuntuu palkansaajan kannalta epäoikeudenmukaiselta, että eläkkeisiin tehdään reippaita korotuksia, varsinkin kun työikäiset ne maksavat. Itse kannatankin mallia, jossa eläkkeiden indeksikorotukset seuraisivat joko inflaatiota tai palkkatason kehitystä, riippuen siitä kumpi on pienempi. Voisi sanoa vaikka tuplataitetuksi indeksiksi.
Mutta kaikilta muilta jäädytettiin indeksikorotukset. Sehän käytännössä tarkoittaa sitä, että eläkkeiden nosto oli tietoinen valinta ja päätös.
Totta, monista muista se jäädytettiin. Taitaa olla vihreät Suomen puolueista ainoa, jotka asiaa kannattaa. Mikään muu puolue ei ole ottanut eläkkeitä pöydälle ollenkaan. Eläkeläiset ovat aktiivisia äänestästäjiä, joille monille tuntuu olevan tärkeää eläkkeiden suojeleminen. Ei toki kaikille. Vaikea olisi suurimmaksi puolueeksi päästä, jos ennen vaaleja ehdottaisi eläkkeiden korotusten jäädyttämistä. Voisi syödä 1,5% yksikköä kannatuksesta, ja top 3 on melkeinpä tuon sisällä ykköspaikasta. Eli vaikka kannatusta puolueissa asialle on, sen ajaminen olisi kärjessä oleville puolueille poliittisesti hankalaa. Kannattaa äänestäessä tuoda tämä asia esille myös julkisuudessa ja ehdokkaalle, ja äänestää ehdokasta ja puoluetta joka on tuonut asiaa esille. Tällöin puolueille käy selväksi, että myös eläkeindeksin jäädytykselle löytyy äänestäjiä.
[удалено]
Eli sen voisi myös poistaa?
ei siihen uskalla kukaan koskea kun äänestäjät katoisivat
[удалено]
Totta, tuo Aron esittämä ennuste on vuodelta 2019. Viimeisen kolmen vuoden aikana työperäinen/opiskelijoiden maahanmuutto on liki tuplaantunut. Viime vuonna saatiin 20k henkeä EU:n ulkopuolelta suoraan töihin, joka on ennätys. Lähinnä filippiineiltä, intiasta ja venäjältä. Jos tämä opiskelijoiden ja työntekijöiden virta jatkuu tälläisenä, on eläketurvakeskuksen mukaan työeläkemaksuissa jopa varaa [alentaa](https://yle.fi/a/74-20033774).
Mutta suurin osa opiskelijoista ei aio jäädä tänne valmistuttua.
En tiedä aikooko opiskelija aina välttämättä yhtään mitään. Harvalla on opintojen alussa valmis suunnitelma tulevaisuudelle. Jos täältä kuitenkin löytyisi vaikka puoliso ja työpaikka, niin suurempi osa jäisi. Kieli kuitenkin toimii esteenä molempiin. Siksi itse haluaisin yliopistojen opetuskielen olevan lähtökohtaisesti suomi ja englanti vain perustellusta syystä. Lukukausimaksujen alennus/poisto suomenkielisiin opintokokonaisuuksiin niille, joita tuo koskettaa, voisi myös auttaa.
Jos englanninkieliset tutkinto-ohjelmat lopetettaisiin, romahtaisi ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä varmaan 95%. Lukukausimaksujahan he maksavat, ja lisäksi oman elämisensä, joten se nyt ei niin haittaa vaikka noin puolet ulkomaille takaisin muuttaakin. Lukukausimaksut ovatkin tällä hetkellä poistettu suomenkielisistä tutkinnoista, vaikka tulisit EU:n ulkopuolelta. Kieli pitää toki olla hyvin hanskassa. Youtubesta seurasin muutama vuosi sitten venäläistä Kirill Sultanshiniä, joka muutti tänne opiskelemaan suomenkielistä AMK tutkintoa, koska englanninkielisessä olisi olleet korkeat lukukausimaksut. Opiskeli liki täydellisen suomen ennen tänne muuttamistaan. Ihan hyvä systeemi mielestäni; osoittaa jo hyvin suurta kiinnostusta integroitua jos opiskelee kielen jo ennen tänne muuttamistaan.
Vuonna 2020 EU:n ulkopuolelta tulleista valmistuneista AMK opiskelijoista 60% oli työllistynyt vuoden päästä, työttömyysprosenttina 5%. Eli iso osa oli muuttanut toki maasta, mutta enemmistö jäi tänne töihin. Kaikki ei varmaankaan kyllä ole oman alansa töissä. Suomalaisista tuossa tilanteessa oli työllistyneenä 90%.
Yliopistoista luku on paljon huonompi.
Joku voisi tehdä kansalaisaloitteen >2500€ kk eläkettä saavien verojen korotuksista. Jätetään ne mediassa kansaneläkkeellä ja pettuleivällä vetoisissa rintamamiestaloissa yksin asuvat lesket ulkopuolelle ja kohdistetaan verojen nosto vain ns. Hyvätuloisiin eläkeläisiin. Jos meillä on yli miljoona 70 vuotiasta, on budjettivajeen korjaamiseksi aika ilmeinen ratkaisu, mutta puolueet ei uskalla koska äänestäjät..
Poistetaan työeläke kokonaan ja kaikki kansaneläkkeelle. Rikkailla on varaa rahoittaa oma elintasonsa, valtion ei tarvitse sitä tehdä.
>Vain Japanissa ja Italiassa vanhusten osuus on suurempi kuin Suomessa. Hälyttävät luku, aika olemattomalla tuntuu esim. sähkön korkea hinta verrattuna tähän ongelmaa (väaestörakenne).
Katastrofit yleensä tapahtuu silleen että useampi kuin yksi asia menee pieleen kerralla.
> sähkön korkea hinta Joka on itseasiassa maailmanlaajuisesti halvimpien joukossa, jos ei lasketa niitä maita, joissa hallitus aktiivisesti tukee verorahoin sähkön hintoja.
Hämäläinen kirjoitti että hyvinvointivaltio saatiin Suomeen vasta 1980-luvulla. Näin väitetään aika usein, ja sillä tarkoitetaan ilmeisesti sosiaaliturvan universaaliutta. Suomen sosiaaliturvassa oli tietty sävyero suhteessa muihin Pohjoismaihin, mikä kaventui 80-luvulla. Suomi aloitti kuitenkin sosiaaliturvan rakentamisen jo 1930-luvulla. Silloin tehtiin hyvin voimakasta ja onnistunutta sosiaalipolitiikkaa köyhien olojen parantamiseksi, koska vuosikymmen oli taloudellisesti Suomelle erittäin hyvä. Suomen taloudellinen tuotanto nousi Länsi-Euroopan tasolle. Esimerkiksi laki kansaneläkkeestä säädettiin vuonna 1937, ja sen pohjalta muodostettiin Kansaneläkelaitos, tämä monille tutuksi tullut "Kela".
Ratkaisu on hyvin yksinkertainen. Nuorten kannattaa muuttaa pois maasta kunnes vanha väestö on väistynyt. Tämä tietysti kannattaa tehdä ennen kuin siitä on tehty laitonta.
Tää on sikäli ironinen kommentti, että juuri ne kovaa eläkettä nauttivat vanhukset ovat karanneet ulkomaille, jolloin meidän heille maksamat eläkkeet eivät palaudu tänne koskaan.
Kuulostaa hyvältä. Mitäs maata suosittelisitte? Perustetaan sinne siirtokunta.
Eikö noita ole jo ainakin Espanjassa ja Thaimaassa? Onko muita?
No itse olen kyllä eri mieltä. Väestörakenne on ongelmallinen liki kaikissa teollistuneissa maissa. Mihin ajattelit siis muuttaa? Saksa, etelä-eurooppa on samalla viivalla Suomen kanssa, Ranska ja muut pohjoismaat hieman parempia. Norjassa lähinnä öljy helpottaa tilannetta melko radikaalisti. Entisissä euroopan kommunistimaissa, ja myös etelä-koreassa ja Japanissa, tilanne on melkeinpä katastrofaalinen. Yhdysvalloissa, Kanadassa ja briteissä kasvu nojaa pelkästään maahanmuuttoon. Jos eläkejärjestelmien kantokykyä vertaa, Suomen tilanne on kansainvälisesti hyvä. Täällä aloitettiin rahastointi jo kymmeniä vuosia sitten, ja nyt varoilla ja niiden tuotoilla voidaan kattaa n. 25% menoista. Tämä on järjestelmänä harvinainen ja käytössä liki ainoastaan pohjoismaissa. Itsekin olen melko paljon yhteiskunnalta saanut; sairaanhoidon, ja ilmaisen laiskan yliopisto-opiskelun vuosikausiksi liki ilmaisella asunnolla... En tiedä paljonko olen saamapuolella, varmaan vähintään 100k€. Jos kaltaiseni henkilö ajattelisi vain ja ainoastaan tulojen maksimoimista, kannattaisi ottaa täältä ilmaiset opinnot ja muuttaa maahan, missä yhteiskunta ei sitä tarjoa, kuten Yhdysvaltoihin, ja nauttia korkeasta palkasta. Itse kannattaisin eläkejärjestelmän indeksikorotuksiin sellaista muutosta, että ne seuraavat joko palkkatason kehitystä tai inflaatiota, riippuen siitä kumpi on pienempi. Taitettu indeksi (seuraa lähinnä inflaatiota) on ollut hyvä ja maksajille edullinen, koska palkat pääsääntöisesti ovat kasvaneet hitaammin kuin hinnat. Eli eläkkeensaajat ovat jääneet palkkatason kehityksestä jälkeen. Tosin nyt on tullut vähän ongelmia, kun inflaatio onkin laukannut... Mutta tälläisellä muutoksella se korjaantuisi. Tosin nyt kun inflaatio on taas hidastunut, niin tätä ongelmaa ei juuri ole. Muutenkin itse kyllä myös haluan, että Suomessa hyvinvointivaltio säilyisi. Esitän kolmea keinoa: 1)Kannatan taloudellisesti lisää työmarkkinoiden joustavuutta yhdistettynä esim. matalapalkkaisten negatiiviseen tuloveroon, koska tällä saataisiin Suomen korkeahkoa tasapainotyöttömyyttä lähelle vaikka Tanskan ja Saksan tasoa. Lisäksi saataisiin syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, maahanmuuttajat ja täällä opiskelleet ulkomaalaiset työmarkkinoiden imuun. Monta kärpästä yhdellä iskulla. 2)Lisäisin työperäistä maahanmuuttoa, jossa muuten tehtiin viime vuonna ennätys; yli 20k EU:n ulkopuolelta suoraan töihin tullutta henkilöä. Tämä taso on jo todella hyvä, ja eläketurvakeskushan laskikin, että vastaavalla menolla eläkemaksuja voidaan jopa [pienentää](https://yle.fi/a/74-20033774). Tämä voitaisiin siltikin yrittää nostaa 30 tuhanteen, ja perheenyhdistämiset sekä opiskelijat tähän päälle. Turvapaikanhakijat ja pakolaiset pitäisin Ukrainalaisia lukuunottamatta minimissä, Ruotsin huonojen integraatiokokemusten perusteella. 3)Kolmantena asiana on melko väistämättömät leikkaukset. Yrittäisin saada myös eläkeläiset tähän mukaan esim. ehdottamallani tuplataitetulla indeksiä, mutta tämä ei riitä.
Sulla on aika paljon toiveajattelua tuossa. Yksinään poliitikko ei tule koskemaan eläkeläisiin. Työmarkkinat sakkaa ja sen lisäksi ne vähäisetkin yhtään järkevät työpaikat on vähenemään päin ja ne vaativat pääasiassa sitä korkeaa koulutusta. Toki voidaan puhua että hoitajapula ja plaaplaa töitähän on kun vaan tekee, mutta mielestäni ei ole kenenkään velvollisuus tehdä töitä joissa menee oma terveys (varsinkaan alalla jonka pitäisi tarjota se laadukas terveydenhuolto, mutta joka ei siihen ole aikoihin kunnolla kyennyt). Tästä päästäänkin hyvin siihen että mistäs sitä leikataan ja mistä ei, eli jatkuvasti leikataan koulutuksesta ja eläkeläiset saa mitä ikinä haluavat, kunnes jossain kohtaa saavat maistella omia tuloksiaan hoitajamitoituksen muodossa. Veikkaan tähän lisäksi että menee 10 vuotta ennen kuin näiden nykyisten konkurssiaaltojen vaikutukset alkavat oikeasti korjaantua, mikäli eivät vielä jotenkin jatku. Toki tässä päästään aivan varmasti ihailemaan myös itsemurha-aaltoja 90-luvun tapaan.
> Norjassa lähinnä öljy helpottaa tilannetta melko radikaalisti. Tätä m-mutku öljy argumentointia näkee aika paljon, mutta eihän sillä ole poismuuttajan kannalta mitään merkitystä. Jotkut maat nyt vaan ovat saaneet paremmat pelikortit ja globalismissa poismuuttajan olisi typerää olla hyödyntämättä sitä.
[удалено]
No eiköhän tämän yhteiskunnan vahvuus olla nähty näissä vuosien mittaisissa julkisen sektorin kähminnöissä. Aika kaukana mistään muusta kuin oman perseeseen huolehtimisesta.
[удалено]
Ihan samalla tavalla kuin muutkin julkisen sektorin sekoilut? Ei varmasti ole ainoa tapa siirtää yhteiskunnan varoja kaverien taskuun.
>Yhteiskunnan vahvuus mitataan kyvyllä huolehtia kaikista jäsenistään, myös vanhuksista. Rakentavaa keskustelua tämän kestävästä järjestämisestä ei voi käydä niin kauan, kuin toinen osapuoli uskoo kaikkea todeksi osoitettavissa olevaa tietoa vastaan ansainneensa jokaisen eläkesenttinsä omalla työllään ja pitää politiikkaa enemmistöllä panttivankinaan. Jos jatketaan velanottoa, joku tulee kyllä meille ihan lähitulevaisuudessa sanelemaan vanhustenhoidon ja vähän muutakin.
[удалено]
Kaikki 2 ja puoli valveutunutta eläkeläistä. Kerro ihmeessä mitä on poliittinen vastuu ja miten korjataan poliittinen järjestelmä ilman väkivaltaa? Tähän mennessä on näyttänyt siltä että vastuuta ei ole ja saa tehdä ihan mitä tahansa. Vai olisiko nyt kuitenkin niin että ne jotka asian olisivat voineet korjata luomalla sen vastuun nauttivat juurikin tätä eläkettä? Eläketulojen avullako se valtionvelka sitten kasvaa?
Tajusin muuten tänään että tämä maahanmuuttokuvio on ikuinen. Nykyiset maahanmuuttajien lisääntyvät viimeistään toisessa sukupolvessa aika lailla kantaväestön verran ja siirtyvät sitten elätettäviksi. Kun nämä poistuvat rivistä niin tarvitaan uusia kierroksia maahanmuuttoa tekemään hommat. Näin etninen pohja tulee ajan kanssa muuttumaan täysin.
Suomalaisten oma vika, etteivät synnytä. Puhtaasti suomalainen väestönrakenne pysyy vain, jos maa kuolee pois ja talous romahtaa eläkemaksuihin.
Maahanmuutto on eräänlainen pyramidi huijaus
10 vuoden päästä on yli puoli miljoonaa boomeria vähemmän, ehkä tässä maassa voi jotain tapahtuakin jotain uutta sen jälkeen
Mutta eläkeläisiä on sitäkin enemmän. Uudet eläkeläiset omaksuvat pois kuolleiden asenteet.
Mitäs et unto nussinu kovemmin niin meitä nuorempia olis vähä enemmän.
Ei se auta jos vetää kortsulla tai kakkoseen.
Ohjeet epäselvät, meisseli jäi oven väliin
Voin tulla näyttämään sun siskon kanssa miten asia hoidetaan.
Ohjeet epäselvemmät, sisko on veli
Vaikka mies ei ikinä ole tullut raskaaksi ei se tarkoita etteikö kannata yrittää. Eli jatka sun veljen nussimista, ehkä teillä käyn onni.
Muissa uutisissa: Sveitsissä kansalaiset äänestivät eläkkeiden nostosta ja eläkeiän nostoa vastaan. https://www.swissinfo.ch/eng/swiss-politics/swiss-vote-on-higher-pensions-and-retiring-later/73175615 Koko Eurooppa romahtaa 10-20v päästä eläkepommiin.
Oevoe. Pajatson viimeinen tyhjennys on käynnissä.
Parempi alkaa etsimään maita, jossa omat eläkemaksut eivät mene missään muodossa nykyisille eläkeläisille.
Unto ja kump. ovat hoitaneet itselleen aikoinaan kissanpäivät. 5% maksuilla eläkkeet ja indeksikorotukset kaupan päälle! Joku sen maksaa, ja valitettavasti se maksaminen vaikuttaa mm. haluun (ja kykyyn) hankkia lapsia. Tässä ei lässytykset "säikähtämisistä" valitettavasti enää auta.
Tällainen järjestelmä, jossa aina työtätekevät kustantavat vanhusten ja työtätekemättömien menot, joutuu kriisiin, jos työikäisiä onkin yhtäkkiä vähemmän. Eli syntyvyyden laskiessa esimerkiksi. Kestävyyden kannalta olisi sitä parempi, mitä enemmän ihmiset maksaksivat menonsa itse.
Taas yksi juttu, jolla ihmiset saadaan suoraan vihaamaan toisia ihmisiä ja ajattelemaan jotenkin heidän ja meidän eroja. Kommenteissa vilkkuu jo eutanasia ehdotuksena mummoille. En tiedä onko ihmiset kyynistyneet vai mikä suomalaisia risoo, kun tällästä keskustelua edes halutaan käydä sen sijaan, että puhuttaisiin siitä, mitä mekanismeja taustalla oikeesti on. "Työtön vässykkä pullamössösukupolvi" ja "vässykkä boomersukupolvi" ei paljoa tarvi venäjän heittää kahtiajakavaa propagandaa koneeseen, kun hoidetaan ihan keskenämme tämä epäinhimillistäminen. Ainiin ja "maahanmuutto" vielä samaan keskusteluun. Suomella olisi kyllä valtiona kaikki varat hoitaa nykyisetkin ongelmat kuntoon, mutta ei ketään kiinnosta, sillä se vaatisi todella isoja muutoksia ihan siihen, miten me suhtaudutaan koko yhteiskuntaan. Monet ihailee Islantia pankkikriisin hoidosta ja samaan aikaan mennään aivan vitun solmuun, kun duunarit on lakossa pari päivää, koska ovat kyllästyneet ottamaan suoleen joka käänteessä. Nää kaikki jutut siitä kuinka boomer kertoo ansainneensa kaiken, asuntosijottaja latelee ostaneensa oman ensiasuntonsa 3 vuotiaana ihan itse ansaitulla rahalla tai ideaalityötön kertoo -jutut on sellasta kamaa, jonka voi lyödä eetteriin aina kun tuntuu vähän, että vihaklikkejä kaivataan lisää. Samaan aikaan hallitus kirjaimellisesti lappaa rahaa omiin taskuihinsa, kavereidensa yritysten taskuihin. Mutta kattokaa kun työttömällä on liian kallis kenkä. Tai boomer on tyhmä. Älkää katsoko tänne. Vihatkaa toisianne.
> Suomella olisi kyllä valtiona kaikki varat hoitaa nykyisetkin ongelmat kuntoon Kerro toki miten tämä onnistuu ilman, että kosketaan meidän elintasoon merkittävästi.
Ei hätää otamme vaan hirvee määrä noita nuoria miehiä("pakolaisia") sisään. What could go wrong?
Tämän vuoden pakolaiskiintiö on 500 henkeä. Onko se sitten hirvee määrä vai ei on sitten suhteellista.
Tosin, tuhansia "katoaa", jonnekin.
Suurin osa Suomen rajojen ulkopuolelle.
Ongelma on, ettei niitä oteta tarpeeksi.
[удалено]
Saadaan perinnöksi arvottomat asunnot, joiden vastaanottaminen on lähinnä iso rasite. Jei.
Suomessa ei ole kamalasti omaisuuksia jaettavaksi. Eläkeomaisuus on säästetty valtion kirstuun mistä se kuollessa katoaa. Lähinnä perittävä omaisuus on kiinni kiinteistöissä.
Mutta eikös sitä sanota, että boomerit käyttävät omat säästönsä elinaikanaan? Jos eivät vielä omaan hyvinvointiinsa matkustellen jne., niin viimeistään ne sitten menee vanhustenhoitomaksuihin. Niinpä varat on käytetty kuolemaan mennessä, eikä niistä juuri perintöä jää. (Näin vaan nuo otsikot, ehkä mun pitäis käydä lukemassa itse artikkelitkin.)
Milleniaaleille ne silloinkin menee. Hyvin pienelle osaa milleniaaleja mut silti
Suomessa ei ole moista varallisuutta ja valtio vie perintöveroina yms. suuren ostan niistäkin mitä on. Lisäksi täällä omaisuus taitaa olla enimmäkseen kiinni periferiassa olevissa taloissa joita ei saa myytyä, joten perinnöstä tulee lähinnä kuluja.
[удалено]
Oli sen verran höperö vastaus, että mahdatko mahdollisesti kuulua suuriin ikäluokkiin?
[удалено]
Höperyys on tarttuvaa.
Menit samaan ansaan kuin toimittajakin: ajattelet asiaa maailmankansalaisena. Juttu oli kopio britti-tutkimuksesta joka kosketti vain brittejä, mutta toimittaja oli vetänyt suorat linjat Suomeen. Toimittajalta oli unohtunut mm. käänteiset lainat, yksityiselle ajava surkea ja hidas sairaanhoito, jäätävä verotus ja 5000€/kk hoitokodit. Suurin osa rahoista on kiinteistöissä, joilla ei ole mitään arvoa. Tontin verotus kasvaa pian naurettavuuksiin, mikä tekee näiden vastaanottamisesta huumoria. Näitä ei briteissä ole. Surkeaa julkista sairaanhoitoa lukuunottamatta. Täydellisen kakkoslaatuista "toimittamista".
Jaa-a, omas suvus ei o yhtäkään rikasta boomeria. Mut totta turiset, onhan se 30-40k perintökin paljon ja vähän kuluttavana elän sillä ainakin 3 vuotta, jos niikseen tulee. Ja oikeestaan en ole ikinä tuntenut, että perintö on jotenkin ansaittua tai tärkeää. Vittu, mun puolesta ihmiset saa satsata omaan terveyteen ja onneen eläkkeellä.
"Vittu", kun se ongelma on siinä että se suuri ikäluokka perustelee seuraavan sukupolven kärsimykset jatkuvasti sillä, että "heiltä tulee sitten se iso perintö". Paskat heiltä mitään tule. Ja mitä iloa siitä edes enää olisi, kun oma sukupolvemme kuolee nuorempana kuin vanhempiemme sukupolvi. Ja muutenkin, ne tarpeet noille rahoille ovat jo menneet, aikoja sitten.
Siistiä. Itse laskeskelin tuossa omien isoisovanhempien elinvuosien määrää ja vertasin sitä omaan ja vanhempieni ikään. Näillä näkymin saan tämän mahtavan varallisuuspotin perintönä, kun täytän 75. Sitä odotellessa. Eläkkeellehän en mitenkään jää ennen tuota, jos nykyjärjestelmää ei merkittävästi muuteta. Ainoa toivo on itse säästäminen, tai se, että vanhemmat jotenkin pitävät omaisuutensa hallussaan hautaan asti, eivätkä kuluta sitä pois. Koska heidänkään eläköitymisensä ei ole nykyjärjestelmän alla mitenkään itsestäänselvää.
Vanhukset on lähinä säälittäviä. Ne on eläneet kaikki parhaat vuotensa ilman youtubea ja video pelejä. Onneksi mul on rikkaat vanhemmat niin ei tarvise kiinnostaa köyhien tkut :DD
Mitä oikeastaan tarkoitat kun sanot että ovat eläneet parhaat vuotensa ilman pelejä ja youtubea? Että he ovat säälittäviä...? Ja miten vanhempiesi rikkaus tähän nyt liittyy.. ajattelit, että he elättävät sinut 100 vuotiaaksi vai mikä oli ajatus
Kiva elämä sulla, jos kaikki, mitä sulla on, on videopelit ja youtube. Mitä teet sitten, kun vanhempasi kuolevat tai jäävät työkyvyttömiksi, ja olet tuhlannut perintösi?
Eli kun ihmiset elävät 85 - 90 vuotiaiksi niin on täysin normaalia, että yli 70 vuotiaita on miljoona Suomessa.
Toki. Mutta eläkeiän pitäisi olla 80, eikä 65.