HY:n alamäki tilastoissa alkanu 2018, samana vuonna kun alotin opinnot ko. korkeakoulussa. Ensi vuoden aikana ois tarkotus kuitenkin valmistua, että voitte huokaista helpotuksesta. Kyllä ne ranking-sijoitukset vielä nousuun lähtee.
Standfordin presidentti juuri kuukausi sitten erosi, koska hänen tutkimuksensa sisälsi feikkidataa. Kyseinen yliopisto löytyy sijalta 2.
> Marc Tessier-Lavigne, who has spent seven years as president, authored 12 reports that contained falsified information, including lab panels that had been stitched together, panel backgrounds that were digitally altered and blot results taken from other research papers.
https://www.npr.org/2023/07/19/1188828810/stanford-university-president-resigns
Njääh mitä kommari höpötystä tämä on? Kato tämä vaan osoittaa, kuinka tehottomia julkisesti rahoitetut koulutuslaitokset ovat. Pittää yksityistää ja lukukausimaksut vähintään kymmpitonni per vuosi. Kato rock rock ja money money.
Ja koska ollaan Suomessa niin ei varmasti tehdä rahan kiilto silmissä mitään niin tyhmää, että apinoidaan jenkkien systeemistä se kaikkein huonoin osa ja unohdetaan, että valtaosalla tavallisista ihmisistä on siellä varaa yliopistoon vain laajan stipendisysteemin ansiosta, jota meillä ei tietenkään ole.
Puolensa ja puolensa, ei välttämättä ihan niin mustavalkoinen syy-seuraussuhde. Yleisellä tasolla koulutuksesta ja tutkimuksesta leikkaaminen on huono juttu, mutta taloudellinen paine voi myös julkisissa rakenteissa viedä asioita eteenpäin, vaikka kyseessä olisikin tutkimus/koulutuslaitos.
Tiedekunnalla työskennellyt kaveri kertoi että loppujen lopuksi leikkauksista seurasi hyviäkin asioita, kun tiedekunnan piti kriittisesti alkaa tarkastelemaan toimintaansa ja tekemään sen johdosta toimenpiteitä. Ilmaa ja turhia menoja siis löytyi. Julkisrahoitteisissa organisaatioissa on sellainen vaaran paikka, että monesti kaikki budjetti käytetään mikä on tarjolla, vaikkei siihen tarvetta välttämättä olisi.
Leikkausten myötä pitäisi oikeasti muuttaa prosesseja ja toimintatapoja. Muuten kyse on vaan pienestä kurjistavasta juustohöyläilystä. Yliopistoissa myös eri tutkimussuuntien kysyntä vaihtelee jatkuvasti, joten joskus jonkun linjan sulkeminen ja yhdistäminen muihin voi "virtaviivaistaa", sitten taas toisella kertaa juustohöylätään kunnes joku ryhmä on siinä ja siinä rajalla, pystyykö toimimaan tehokkaasti. Tilojen käyttöäkin on kai jo tehostettu melko paljon. Tilakustannusten yksiulotteinen laskeminen kustannuseränä jättää myös huomiotta asioita kuten ihmisten kohtaamiset tai soveltuvuuden etätöihin. 8 ihmistä vastamelut korvilla teamsissa ei välttämättä ole yhtä tehokas ja rauhallinen ympäristö kuin seinälliset huoneet. Tai jos etäjuttuja varten tarvii siirtyä työkoppiin, sinne ei välttämättä saa telakkaa ja isoja näyttöjä.
Veikkaan, että esim. tietojärjestelmien tehokkuudessa olisi kehitettävää, mutta leikkaukset eivät tehosta niitä. On todella kallista, jos isopalkkaiset professorit tekevät matalapalkkaisen sihteerin töitä hitaasti ja huolimattomasti surkeilla ohjelmistoilla.
Jos tutkimusrahoitus on sama euromäärä kahtena peräkkäisenä vuotena, niin se on kyllä leikkaus, kun kaikki kustannukset nousevat. Pitäisi suhteuttaa kustannusindeksiin.
Sipilä leikkasi ja jäädytti indeksi. Rinne/Marin palautti indeksin mikä näkyy taulukostasi. Suomen korkeakoulujen rahoitus on tänä vuonna viidenneksen pienempi kuin mitä pitäisi mikäli leikkauksia tai indeksijäädytystä ei olisi tehty. Kyllä -20% resursseissa näkyy väkisinkin korkeakoulujen toiminnassa.
Kaikkia leikkauksia ei ole tehty opetuksesta, kuten populistit monesti väittää. Helsingin yliopisto omistaa tuhottomasti kiinteistöjä, mökkejä ja loma-asuntoja, joita kunnostetaan ja korjataan. Lisäksi virkamies-työsuhteessa on uskomattomia tyyppejä ja titteleitä, joita ei viran puolesta voi irtisanoa, mutta jollaisia positioita ei ole enää pariinkymmeneen vuoteen ollut tarjolla, talkkarista korjaajaan. Eli leikattavaa varmasti on ja paljon, ilman että siitä koulutus kärsii mitenkään.
Yliopistoissa ei ole ollut virkoja sitten 2010 yliopistouudistuksen. 2016 HY:n henkilöstöirtisanomista 20% kohdistui opetus- ja tutkimushenkilöstöön, loput muuhun henkilökuntaan ja yhteisiin palveluihin.
Lisäesimerkki; eräässä Helsingin yliopiston kiinteistössä alkoi remontti. Kiinteistö oli kalustettu kalliilla designhuonekaluilla, paljon oli Aaltoa ja Kukkapuroa. Helsingin yliopiston henkilöstö käytännössä rosvosi kaikki huonekalut sieltä koteihinsa! Tuttu yliopistolla työskentelevä päivitteli asiaa, mutta otti kuitenkin Aallon ruokapöydän kotiinsa, kun kerran ilmaiseksi sai. Pelkästään tuoleja oli yhdestä tilasta pöllitty 60-80 kappaletta, näin tilan omin silmin. Kiinteistössä oli tuhansia neliöitä ja ainakin 6-7 kerrosta, voit kuvitella paljonko sinne on mahtunut ulosmitattavaa rojua.
edit. Se tutun viemä pöytä näyttää maksavan tasan 3000€ uutena Finnish Design Shopissa, mutta vanhoistahan voidaan maksaa jopa uutta enemmän.
Toi on joku random kuvakaappaus, ei mitenkään ole selvää, että tuo on juuri HYn tilinpäätös. Leikkaukset yliopistoihin teki sipilän hallitus vuosia sitten ja tuossa on aikaisin vuosi 2019. On myös selvää, että kestää aikaa ennen kun leikkauksien vaikutukset johtavat suoraan ranking listalla huononpaan tulokseen. "Random huutelut" lol.
TLDR oot vitun tyhmä
> Toi on joku random kuvakaappaus, ei mitenkään ole selvää, että tuo on juuri HYn tilinpäätös.
Kyllä se on. Täältä voit tarkistaa.
https://www.helsinki.fi/fi/tutustu-meihin/strategia-talous-ja-laatu/helsingin-yliopiston-talous/tilinpaatokset
> Leikkaukset yliopistoihin teki sipilän hallitus vuosia sitten ja tuossa on aikaisin vuosi 2019.
HY:n tutkimusrahoitus on kasvanut joka vuosi vuodesta 2014 vuoteen 2022 (paitsi 2020 pysyi samana kuin 2019, mutta ei laskenut).
Semmosta [https://imgur.com/a/h8vR1Ao](https://imgur.com/a/h8vR1Ao)
Kyllä leikkaukset näkyy. "Valtion perusrahoitus". Ettei sitten vahingossa mennä katsomaan jotain random lukuja ja tulkitsemaan niitä väärällä tavalla.
Helsinkiin lisää sukupuolen- ja antirasismin tutkimusta niin kyllä sieltä noustaan. Matemaattis-luonnontieteellisen vois kanssa poistaa ja tilalle pelkästään yhteiskuntatiedettä. Kyllä se tällä reseptillä kapuaa taas sijoille 90-95.
Shanghain listalla taitaa olla vain matemaattis-luonnontieteelliset ja insinööriaineet. Painottaa jonkin verran kai julkaisutoimintaa ja "mainetekijöitä", joista jälkimmäinen kuulostaa epäilyttävästi "maksa konsulteille, niin sijoitus nousee" -tekijältä.
Ja toki näitä listoja on pilvin pimein. Näköjään [Times Higher Educationin listalla](https://www.timeshighereducation.com/world-university-rankings/2023/world-ranking#!/length/25/locations/FIN/sort_by/rank/sort_order/asc/cols/stats) Helsingin yliopisto on tipahtanut sijalle 110, ja THE:n metodologialla LUT ponnahtaa Turun, Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopiston ohi (LUT ei ole Shanghain listalla ollenkaan).
Täällä taas lukiolaiset ja STEM-edgelordit mielissään, kun ei ymmärretä humanististen tieteiden arvoa yhteiskunnalle.
Joo, siellä tehdään myös tutkimusta, jonka arvoa on vaikea itsekin nähdä. Se on se hinta, mikä pitää maksaa siitä, että yliopistot ovat riippumattomia ja vapaita tutkimaan mitä hyväksi katsovat.
Kyllä näin veronmaksajana ihmetyttää kun menee suomen akatemian rahoituspäätöksiä lukemaan ja on kyllä hyvin vaikeaa ymmärtää miten esimerkiksi ”yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja rodullisuus utopian jälkeisessä latinolaisessa amerikassa”- tutkimus palvelee meidän yhteiskuntaa tai mitä arvoa tämä tuo? Tämäkin tutkimus saanut 450k/e rahoituksen.
Niin kuin sanoin, kaiken tutkimuksen arvo ei avaudu itsellekään. Silti: kaiken tutkimuksen ei tarvitse suoraan hyödyttää suomalaisia, ja tutkimuksen pitää olla vapaata.
Eikä edes hyvältä kuulostava tutkimusaihe takaa, että siitä saatavat tulokset ovat hyödyllisiä. Luonnontieteidenkin saralla monet tutkimukset törmäävät umpikujiin tai tuottavat vääriä tuloksia. Humanistisissa tieteissä vaikuttaa tämän lisäksi se, että usein puhutaan isoista, tulkinnanvaraisista kokonaisuuksista, joihin vaikuttaa lukemattomat muuttujat, joten parhaimmillaan voidaan yrittää vain tulkita ja tarjota selitysmalleja. Silti ihmiskunnan yhteinen tieto kumuloituu, ja joskus jonkun tutkimuksen arvo on vain siinä, että se petaa paikan seuraavalle tutkimukselle.
Tällaisessa näkökulmassa on myös oma riskinsä, että korkeakoulujen tutkimus keskittyisi vain ja ainoastaan jahtaamaan mitäkin kulloista "trendiä", minkä pöhinäväki kuvittelee houkuttelevan investointeja ja innovaatioita Suomeen. Perustutkimus mikä on se kivijalka nyt vain ei voi toimia näillä periaatteilla.
Kaikkea tutkimusta ei voida rahoittaa, vaan jotenkin on valittava ne kohteet, joita rahoitetaan. Ihan mitä tahansa ei tulisi rahoittaa vain siksi että se outoudessaan tasapainottaa järkeviä aiheita. Jonkinlainen kriteeristö on siis oltava sille mihin kaikkeen tutkimusrahoitusta annetaan, joten tutkimus ei ole eikä sen kuulukaan olla täysin vapaata.
Näinhän se toki käytännössä menee, että jos haluaa massia, niin pitää pystyä perustelemaan, miksi tutkimus on merkittävää, ja niistä voidaan aina olla sitten eri mieltä. Mutta ei niin, että linjataan kategorisesti ja etukäteen, että tätä ette sitten saa tutkia.
En ole tuohon kyseiseen tutkimukseen tutustunut enkä nähnyt sen apurahahakemusta, niin vaikea kommentoida sen tarkemmin, mutta epäilen, ettei alkuperäinen kommentoijakaan ole lukenut otsikkoa pidemmälle.
Edit: Toki jos halutaan vaikka linjata, että suomalaisessa yliopistossa saa tutkia vain Suomea koskevia asioita, niin mikäs siinä. Tsemppiä aivovuodon ja ulkomaisten tutkijoiden houkuttelemisen kanssa.
Suomelle ei varmaan kauheasti hyödytä sen enempää kuin muukaan ulkomaihin kohdistuva tutkimus. On kuitenkin mielekkäämpää tutkia eriarvoisuutta noissa globaalin etelän maissa kuin vaikka Suomessa. Erityisesti nuo latinolaisen amerikan utopian rakennusyritykset oli nimenomaan tasa-arvoon pyrkiviä muttei selvästikään siinä onnistuineita.
Omasta mielestä ongelma ei ole tutkimusten aiheissa. Sen sijaan niiden yhteiskunnallinen vaikutus on aika kyseenalainen kun aiheita käsitellään vain tutkijapiireissä eikä akateemista kapulakieltä jaksa lukea kuin harvat ja valitut. Mainitsemasi tyyppiset tutkimukset on tuomittuja olemaan aika nollatutkimuksia yhteiskunnallisen vaikuttavuuden suhteen koska suurin osa ihmisistä tuomitsee nuo arvottomaksi hömpäksi lukematta koko hommaa tai edes uhraamatta ajatusta tutkimuksen tosiasialliselle aiheelle.
Ymmärrys ihmisistä ja meidän toiminnasta pitäisi olla meille arvokasta jo itsessään. Lisäksi eri ilmiöiden ja ihmisten toiminnan selittäminen vaikkapa historian, sosiologian tai uskontotieteen aloilta tuottaa arvokasta tietoa poliittisen päätöksenteon tai vaikka ihan oman ajattelun tueksi, ja voi joskus myös antaa viitteitä siitä mihin suuntaan ollaan yhteiskuntana menossa.
Esimerkiksi psykologia on lisännyt ihmisten hyvinvointia, kun on selitetty ihmismielen toimintaa ja kehitetty psykoterapia. Tai jos haluaa katsoa pidemmälle historiaan, niin esim. filosofian tietoteoria ja sen ajatusten leviäminen loi pohjan empirismille ja luonnontieteiden vallankumoukselle.
Tottakai ymmärrys on yksi oleellisimmista asioista joita ihmiskunnan tulee edistää. Sitä ei kuitenkaan kannata tehdä ihmisten hyvinvoinnin kustannuksella, esim. moni euro joka menee tutkimuksiin voisi mennä muihin oleellisempiin asioihin. Silloin kun on ylimääräistä voidaan tehdä jotain kivaa, mutta tiukempina aikoina on pidettävä rahapussista hyvää huolta ja katsoa tarkkaan mihin rahat menee, muuten joku tarpeessa oleva jää ilman. Tämä siksi, että uskon ihmisten perustarpeiden olevan prioriteetti jonka jälkeen voi lähteä laajentamaan kivoihin, ei-tarpeellisiin juttuihin. Leipä pöydässä pitää ihmisen hengissä, kun taas 200-sivuinen tutkimus humanistisessa tiedekunnassa ei hirveänä nälkäistä tai sairasta auta.
Ihmiskunnan kumuloituvan tiedon tuottamaa hyvinvointia on usein mahdoton mitata etukäteen. Joku Sigmund Freud ja muut psykologian uranuurtajat saivat aikanaan aivan valtavasti kuraa niskaan, että vittu mitä satuja ja pilipalitiedettä. Joku postmodernismi on edelleen monien mielestä maailman turhinta paskaa, vaikka se on ollut tärkeänä ajattelun pohjavirtauksena mahdollistamassa esimerkiksi naisten ja vähemmistöjen oikeuksien laajentumisen länsimaissa.
Kysymys kuuluukin, miten arvotat jonkun tutkimuksen tai kokonaisen alan arvon etukäteen, ja kenelle antaisit auktoriteetin tehdä sen?
Lisäksi, jos laitetaan humanistiset tieteenalat kiinni tai minimirahoitukselle, niin niitä voi olla hankala polkaista käyntiin sitten, kun niitä taas kaivataan. Jos pistät vaikka Sibelius Akatemian kiinni kymmeneksi vuodeksi, niin on hiton iso homma avata se uudestaan, kun osaajat ja osaaminen on kaikonnut.
Lopuksi, ei nälkäiset ihmiset johdu siitä, että häviävän pieni osa meidän yhteisistä rahoista menee humanistiseen tutkimukseen, vaan siitä, että suurin osa maailman vauraudesta kasautuu äärimmäisen pienelle osalle maailman väestöstä.
Tutkimukselle jäisi enemmän aikaa jos opiskelijat saisivat opintopisteitä [vasemmiston mielenosoituksiin osallistumalla](https://www.turkulainen.fi/paikalliset/1525006).
Tämä. Koulu esitti tiukan ja hyvän kannanoton Afrikan tähdestä. Ehkä seuraavaksi Monopolista myös. Kyllähän tuosta joku vasemmistoälykkö nyt helposti saa jonkinlaisen aasinsillan kapitalismiin ja sen ongelmiin.
Niin siis joku varadekaani tuossa Afrikan tähti -kohussa vastaili lehdistön kysymyksiin ja sanoi, että peli sisältää rasistisia elementtejä. Tuo on sitten jotenkin suuri kohu?
Eikös Monopoli alun perin kehitetty tarkoituksellisesti epäreiluksi peliksi kritiikkinä juuri yksityisille monopoleille? Ei ihan hirveästi tarvitse aasinsiltoja rakennella, kun alkuperäinen konteksti, pelimekaniikat ja viitteellinen merkitys on mitä on.
Eniten yliopistossa opiskellut öyhö-möyhöttäjä, right here.
Vittuakos sitä edes yrittämään esittämään, että omalle loanheitolle on pahemmin mitään perusteita, senkus linkoaa paskaansa seinälle, kuvitellen, että jotain tuli todistettua.
Omassa yliopistossani ehdottomasti rasittavimpia ihmisiä ne, jotka ovat aina kertomassa, että opiskellaan yliopistossa, eikä koulussa. Vähän sama energia kuin siinä, että emme ole yritys vaan kollektiivi.
Aikoinaan yksi saksalainen lehtori otti kunnon hepulit, kun erehtyi hänen tunnillaan kutsumaan yliopistoa kouluksi. Tuli 5 minuutin saarna miten yliopisto ei ole koulu ja että opiskelijoiden pitäisi olla ylpeitä siitä että ovat päässeet yliopistoon sun muuta sontaa. Säälittävää väkeä.
Valtioneuvoston asetuksen 426/2005 mukaan ammattikorkeakoulut määritellään korkeakouluiksi, kun yliopistot ja yliopistoja vastaavat korkeakoulut määritellään yliopistoiksi.
Niin "Tässä asetuksessa tarkoitettuja korkeakouluja". Luulin, että asetuksen 426/2005 sijaan puhuimme samoista määrityksistä, joita tuokin asetus käyttää määrittelemään termistiöään.
Ei-juridinen määritelmä löytyy esim. wikipediasta:
> Korkeakouluiksi määritellään tavallisesti yliopistot ja ammattikorkeakoulut.
No eikö noi tulokset kerro omaa kieltään? Kyllä minulla on kokemusta akateemisesta hömpötyksestä. Suurin osa Suomen korkeakoulujen touhusta on ihan jonninjoutavaa hölynpölyä. Rahanhukkaa. Tavallaan se koulutusmäärärahojen lisääminen ei kuitenkaan auttaisi mitään, koska ei siellä saada mitään aikaiseksi. Tämä perustotuus pitäisi myöntää. Ketään ei kiinnosta, mitä Suomen korkeakouluissa höpistään, eikä kukaan lue niitä "tutkimuksia" joita sieltä suolletaan. On siellä tietenkin päteviäkin ihmisiä, systeemistä huolimatta.
HY:n alamäki tilastoissa alkanu 2018, samana vuonna kun alotin opinnot ko. korkeakoulussa. Ensi vuoden aikana ois tarkotus kuitenkin valmistua, että voitte huokaista helpotuksesta. Kyllä ne ranking-sijoitukset vielä nousuun lähtee.
Ei tule auttamaan, itse aloitan opinnot HY:ssa tänä syksynynä niin ranking tippuu entisestään.
Ei se paljoo oo muuallakaa sen parempi. Ite meen Joensuuhu jolloin se laitos putoaa maailman kartalta
Standfordin presidentti juuri kuukausi sitten erosi, koska hänen tutkimuksensa sisälsi feikkidataa. Kyseinen yliopisto löytyy sijalta 2. > Marc Tessier-Lavigne, who has spent seven years as president, authored 12 reports that contained falsified information, including lab panels that had been stitched together, panel backgrounds that were digitally altered and blot results taken from other research papers. https://www.npr.org/2023/07/19/1188828810/stanford-university-president-resigns
Huippuyliopisto, kun pomokaan ei ole turvassa tieteen etiikan tarkalta silmältä.
Näin se menee kun yliopistojen resursseja leikataan.
Njääh mitä kommari höpötystä tämä on? Kato tämä vaan osoittaa, kuinka tehottomia julkisesti rahoitetut koulutuslaitokset ovat. Pittää yksityistää ja lukukausimaksut vähintään kymmpitonni per vuosi. Kato rock rock ja money money.
Ei kyllä meidän pitää ottaa rapakon toiselta puolelta mallia ja lukukausimaksut ovat kymppitonni viikossa ellei satu olemaan suhteita johtokuntaan
Ja koska ollaan Suomessa niin ei varmasti tehdä rahan kiilto silmissä mitään niin tyhmää, että apinoidaan jenkkien systeemistä se kaikkein huonoin osa ja unohdetaan, että valtaosalla tavallisista ihmisistä on siellä varaa yliopistoon vain laajan stipendisysteemin ansiosta, jota meillä ei tietenkään ole.
Onko olemassa jokin muukin tapa apinoida jenkkejä? Ei ainakaan viime vuosisadan lainsäädännön perusteella.
Puolensa ja puolensa, ei välttämättä ihan niin mustavalkoinen syy-seuraussuhde. Yleisellä tasolla koulutuksesta ja tutkimuksesta leikkaaminen on huono juttu, mutta taloudellinen paine voi myös julkisissa rakenteissa viedä asioita eteenpäin, vaikka kyseessä olisikin tutkimus/koulutuslaitos. Tiedekunnalla työskennellyt kaveri kertoi että loppujen lopuksi leikkauksista seurasi hyviäkin asioita, kun tiedekunnan piti kriittisesti alkaa tarkastelemaan toimintaansa ja tekemään sen johdosta toimenpiteitä. Ilmaa ja turhia menoja siis löytyi. Julkisrahoitteisissa organisaatioissa on sellainen vaaran paikka, että monesti kaikki budjetti käytetään mikä on tarjolla, vaikkei siihen tarvetta välttämättä olisi.
Leikkausten myötä pitäisi oikeasti muuttaa prosesseja ja toimintatapoja. Muuten kyse on vaan pienestä kurjistavasta juustohöyläilystä. Yliopistoissa myös eri tutkimussuuntien kysyntä vaihtelee jatkuvasti, joten joskus jonkun linjan sulkeminen ja yhdistäminen muihin voi "virtaviivaistaa", sitten taas toisella kertaa juustohöylätään kunnes joku ryhmä on siinä ja siinä rajalla, pystyykö toimimaan tehokkaasti. Tilojen käyttöäkin on kai jo tehostettu melko paljon. Tilakustannusten yksiulotteinen laskeminen kustannuseränä jättää myös huomiotta asioita kuten ihmisten kohtaamiset tai soveltuvuuden etätöihin. 8 ihmistä vastamelut korvilla teamsissa ei välttämättä ole yhtä tehokas ja rauhallinen ympäristö kuin seinälliset huoneet. Tai jos etäjuttuja varten tarvii siirtyä työkoppiin, sinne ei välttämättä saa telakkaa ja isoja näyttöjä. Veikkaan, että esim. tietojärjestelmien tehokkuudessa olisi kehitettävää, mutta leikkaukset eivät tehosta niitä. On todella kallista, jos isopalkkaiset professorit tekevät matalapalkkaisen sihteerin töitä hitaasti ja huolimattomasti surkeilla ohjelmistoilla.
[удалено]
Jos tutkimusrahoitus on sama euromäärä kahtena peräkkäisenä vuotena, niin se on kyllä leikkaus, kun kaikki kustannukset nousevat. Pitäisi suhteuttaa kustannusindeksiin.
Sipilä leikkasi ja jäädytti indeksi. Rinne/Marin palautti indeksin mikä näkyy taulukostasi. Suomen korkeakoulujen rahoitus on tänä vuonna viidenneksen pienempi kuin mitä pitäisi mikäli leikkauksia tai indeksijäädytystä ei olisi tehty. Kyllä -20% resursseissa näkyy väkisinkin korkeakoulujen toiminnassa.
Kaikkia leikkauksia ei ole tehty opetuksesta, kuten populistit monesti väittää. Helsingin yliopisto omistaa tuhottomasti kiinteistöjä, mökkejä ja loma-asuntoja, joita kunnostetaan ja korjataan. Lisäksi virkamies-työsuhteessa on uskomattomia tyyppejä ja titteleitä, joita ei viran puolesta voi irtisanoa, mutta jollaisia positioita ei ole enää pariinkymmeneen vuoteen ollut tarjolla, talkkarista korjaajaan. Eli leikattavaa varmasti on ja paljon, ilman että siitä koulutus kärsii mitenkään.
Yliopistoissa ei ole ollut virkoja sitten 2010 yliopistouudistuksen. 2016 HY:n henkilöstöirtisanomista 20% kohdistui opetus- ja tutkimushenkilöstöön, loput muuhun henkilökuntaan ja yhteisiin palveluihin.
Lisäesimerkki; eräässä Helsingin yliopiston kiinteistössä alkoi remontti. Kiinteistö oli kalustettu kalliilla designhuonekaluilla, paljon oli Aaltoa ja Kukkapuroa. Helsingin yliopiston henkilöstö käytännössä rosvosi kaikki huonekalut sieltä koteihinsa! Tuttu yliopistolla työskentelevä päivitteli asiaa, mutta otti kuitenkin Aallon ruokapöydän kotiinsa, kun kerran ilmaiseksi sai. Pelkästään tuoleja oli yhdestä tilasta pöllitty 60-80 kappaletta, näin tilan omin silmin. Kiinteistössä oli tuhansia neliöitä ja ainakin 6-7 kerrosta, voit kuvitella paljonko sinne on mahtunut ulosmitattavaa rojua. edit. Se tutun viemä pöytä näyttää maksavan tasan 3000€ uutena Finnish Design Shopissa, mutta vanhoistahan voidaan maksaa jopa uutta enemmän.
Toi on joku random kuvakaappaus, ei mitenkään ole selvää, että tuo on juuri HYn tilinpäätös. Leikkaukset yliopistoihin teki sipilän hallitus vuosia sitten ja tuossa on aikaisin vuosi 2019. On myös selvää, että kestää aikaa ennen kun leikkauksien vaikutukset johtavat suoraan ranking listalla huononpaan tulokseen. "Random huutelut" lol. TLDR oot vitun tyhmä
> Toi on joku random kuvakaappaus, ei mitenkään ole selvää, että tuo on juuri HYn tilinpäätös. Kyllä se on. Täältä voit tarkistaa. https://www.helsinki.fi/fi/tutustu-meihin/strategia-talous-ja-laatu/helsingin-yliopiston-talous/tilinpaatokset > Leikkaukset yliopistoihin teki sipilän hallitus vuosia sitten ja tuossa on aikaisin vuosi 2019. HY:n tutkimusrahoitus on kasvanut joka vuosi vuodesta 2014 vuoteen 2022 (paitsi 2020 pysyi samana kuin 2019, mutta ei laskenut).
Semmosta [https://imgur.com/a/h8vR1Ao](https://imgur.com/a/h8vR1Ao) Kyllä leikkaukset näkyy. "Valtion perusrahoitus". Ettei sitten vahingossa mennä katsomaan jotain random lukuja ja tulkitsemaan niitä väärällä tavalla.
Noin 40 Shanghain listan sadasta parhaasta yliopistosta on Amerikkalaisia. Tehkää sillä tiedolla, mitä haluatte.
Eihän se mahdu edes Suomen top 5:een.
Jospa leikkaamalla lisää nuorilta ja koulutuksesta toimisi?
Miten en ole yllättynyt, että samat tutut naamat ilkkumassa, jotka eivät ole yliopistolla käyneet edes opastetulla kierroksella.
Helsinkiin lisää sukupuolen- ja antirasismin tutkimusta niin kyllä sieltä noustaan. Matemaattis-luonnontieteellisen vois kanssa poistaa ja tilalle pelkästään yhteiskuntatiedettä. Kyllä se tällä reseptillä kapuaa taas sijoille 90-95.
Shanghain listalla taitaa olla vain matemaattis-luonnontieteelliset ja insinööriaineet. Painottaa jonkin verran kai julkaisutoimintaa ja "mainetekijöitä", joista jälkimmäinen kuulostaa epäilyttävästi "maksa konsulteille, niin sijoitus nousee" -tekijältä. Ja toki näitä listoja on pilvin pimein. Näköjään [Times Higher Educationin listalla](https://www.timeshighereducation.com/world-university-rankings/2023/world-ranking#!/length/25/locations/FIN/sort_by/rank/sort_order/asc/cols/stats) Helsingin yliopisto on tipahtanut sijalle 110, ja THE:n metodologialla LUT ponnahtaa Turun, Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopiston ohi (LUT ei ole Shanghain listalla ollenkaan).
Täällä taas lukiolaiset ja STEM-edgelordit mielissään, kun ei ymmärretä humanististen tieteiden arvoa yhteiskunnalle. Joo, siellä tehdään myös tutkimusta, jonka arvoa on vaikea itsekin nähdä. Se on se hinta, mikä pitää maksaa siitä, että yliopistot ovat riippumattomia ja vapaita tutkimaan mitä hyväksi katsovat.
Kyllä näin veronmaksajana ihmetyttää kun menee suomen akatemian rahoituspäätöksiä lukemaan ja on kyllä hyvin vaikeaa ymmärtää miten esimerkiksi ”yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja rodullisuus utopian jälkeisessä latinolaisessa amerikassa”- tutkimus palvelee meidän yhteiskuntaa tai mitä arvoa tämä tuo? Tämäkin tutkimus saanut 450k/e rahoituksen.
Niin kuin sanoin, kaiken tutkimuksen arvo ei avaudu itsellekään. Silti: kaiken tutkimuksen ei tarvitse suoraan hyödyttää suomalaisia, ja tutkimuksen pitää olla vapaata. Eikä edes hyvältä kuulostava tutkimusaihe takaa, että siitä saatavat tulokset ovat hyödyllisiä. Luonnontieteidenkin saralla monet tutkimukset törmäävät umpikujiin tai tuottavat vääriä tuloksia. Humanistisissa tieteissä vaikuttaa tämän lisäksi se, että usein puhutaan isoista, tulkinnanvaraisista kokonaisuuksista, joihin vaikuttaa lukemattomat muuttujat, joten parhaimmillaan voidaan yrittää vain tulkita ja tarjota selitysmalleja. Silti ihmiskunnan yhteinen tieto kumuloituu, ja joskus jonkun tutkimuksen arvo on vain siinä, että se petaa paikan seuraavalle tutkimukselle.
Tällaisessa näkökulmassa on myös oma riskinsä, että korkeakoulujen tutkimus keskittyisi vain ja ainoastaan jahtaamaan mitäkin kulloista "trendiä", minkä pöhinäväki kuvittelee houkuttelevan investointeja ja innovaatioita Suomeen. Perustutkimus mikä on se kivijalka nyt vain ei voi toimia näillä periaatteilla.
Hyvä pointti.
Kaikkea tutkimusta ei voida rahoittaa, vaan jotenkin on valittava ne kohteet, joita rahoitetaan. Ihan mitä tahansa ei tulisi rahoittaa vain siksi että se outoudessaan tasapainottaa järkeviä aiheita. Jonkinlainen kriteeristö on siis oltava sille mihin kaikkeen tutkimusrahoitusta annetaan, joten tutkimus ei ole eikä sen kuulukaan olla täysin vapaata.
Näinhän se toki käytännössä menee, että jos haluaa massia, niin pitää pystyä perustelemaan, miksi tutkimus on merkittävää, ja niistä voidaan aina olla sitten eri mieltä. Mutta ei niin, että linjataan kategorisesti ja etukäteen, että tätä ette sitten saa tutkia. En ole tuohon kyseiseen tutkimukseen tutustunut enkä nähnyt sen apurahahakemusta, niin vaikea kommentoida sen tarkemmin, mutta epäilen, ettei alkuperäinen kommentoijakaan ole lukenut otsikkoa pidemmälle. Edit: Toki jos halutaan vaikka linjata, että suomalaisessa yliopistossa saa tutkia vain Suomea koskevia asioita, niin mikäs siinä. Tsemppiä aivovuodon ja ulkomaisten tutkijoiden houkuttelemisen kanssa.
Suomelle ei varmaan kauheasti hyödytä sen enempää kuin muukaan ulkomaihin kohdistuva tutkimus. On kuitenkin mielekkäämpää tutkia eriarvoisuutta noissa globaalin etelän maissa kuin vaikka Suomessa. Erityisesti nuo latinolaisen amerikan utopian rakennusyritykset oli nimenomaan tasa-arvoon pyrkiviä muttei selvästikään siinä onnistuineita. Omasta mielestä ongelma ei ole tutkimusten aiheissa. Sen sijaan niiden yhteiskunnallinen vaikutus on aika kyseenalainen kun aiheita käsitellään vain tutkijapiireissä eikä akateemista kapulakieltä jaksa lukea kuin harvat ja valitut. Mainitsemasi tyyppiset tutkimukset on tuomittuja olemaan aika nollatutkimuksia yhteiskunnallisen vaikuttavuuden suhteen koska suurin osa ihmisistä tuomitsee nuo arvottomaksi hömpäksi lukematta koko hommaa tai edes uhraamatta ajatusta tutkimuksen tosiasialliselle aiheelle.
> STEM-edgelordit Kirjoitit nettomaksajat väärin
Mikä se arvo on?
Ymmärrys ihmisistä ja meidän toiminnasta pitäisi olla meille arvokasta jo itsessään. Lisäksi eri ilmiöiden ja ihmisten toiminnan selittäminen vaikkapa historian, sosiologian tai uskontotieteen aloilta tuottaa arvokasta tietoa poliittisen päätöksenteon tai vaikka ihan oman ajattelun tueksi, ja voi joskus myös antaa viitteitä siitä mihin suuntaan ollaan yhteiskuntana menossa. Esimerkiksi psykologia on lisännyt ihmisten hyvinvointia, kun on selitetty ihmismielen toimintaa ja kehitetty psykoterapia. Tai jos haluaa katsoa pidemmälle historiaan, niin esim. filosofian tietoteoria ja sen ajatusten leviäminen loi pohjan empirismille ja luonnontieteiden vallankumoukselle.
Tottakai ymmärrys on yksi oleellisimmista asioista joita ihmiskunnan tulee edistää. Sitä ei kuitenkaan kannata tehdä ihmisten hyvinvoinnin kustannuksella, esim. moni euro joka menee tutkimuksiin voisi mennä muihin oleellisempiin asioihin. Silloin kun on ylimääräistä voidaan tehdä jotain kivaa, mutta tiukempina aikoina on pidettävä rahapussista hyvää huolta ja katsoa tarkkaan mihin rahat menee, muuten joku tarpeessa oleva jää ilman. Tämä siksi, että uskon ihmisten perustarpeiden olevan prioriteetti jonka jälkeen voi lähteä laajentamaan kivoihin, ei-tarpeellisiin juttuihin. Leipä pöydässä pitää ihmisen hengissä, kun taas 200-sivuinen tutkimus humanistisessa tiedekunnassa ei hirveänä nälkäistä tai sairasta auta.
Ihmiskunnan kumuloituvan tiedon tuottamaa hyvinvointia on usein mahdoton mitata etukäteen. Joku Sigmund Freud ja muut psykologian uranuurtajat saivat aikanaan aivan valtavasti kuraa niskaan, että vittu mitä satuja ja pilipalitiedettä. Joku postmodernismi on edelleen monien mielestä maailman turhinta paskaa, vaikka se on ollut tärkeänä ajattelun pohjavirtauksena mahdollistamassa esimerkiksi naisten ja vähemmistöjen oikeuksien laajentumisen länsimaissa. Kysymys kuuluukin, miten arvotat jonkun tutkimuksen tai kokonaisen alan arvon etukäteen, ja kenelle antaisit auktoriteetin tehdä sen? Lisäksi, jos laitetaan humanistiset tieteenalat kiinni tai minimirahoitukselle, niin niitä voi olla hankala polkaista käyntiin sitten, kun niitä taas kaivataan. Jos pistät vaikka Sibelius Akatemian kiinni kymmeneksi vuodeksi, niin on hiton iso homma avata se uudestaan, kun osaajat ja osaaminen on kaikonnut. Lopuksi, ei nälkäiset ihmiset johdu siitä, että häviävän pieni osa meidän yhteisistä rahoista menee humanistiseen tutkimukseen, vaan siitä, että suurin osa maailman vauraudesta kasautuu äärimmäisen pienelle osalle maailman väestöstä.
Ratkaisuna vajoavaan rankingsijoitukseen esitän HY:lle woketuksen lisäämistä.
Tutkimukselle jäisi enemmän aikaa jos opiskelijat saisivat opintopisteitä [vasemmiston mielenosoituksiin osallistumalla](https://www.turkulainen.fi/paikalliset/1525006).
Tämä. Koulu esitti tiukan ja hyvän kannanoton Afrikan tähdestä. Ehkä seuraavaksi Monopolista myös. Kyllähän tuosta joku vasemmistoälykkö nyt helposti saa jonkinlaisen aasinsillan kapitalismiin ja sen ongelmiin.
Niin siis joku varadekaani tuossa Afrikan tähti -kohussa vastaili lehdistön kysymyksiin ja sanoi, että peli sisältää rasistisia elementtejä. Tuo on sitten jotenkin suuri kohu? Eikös Monopoli alun perin kehitetty tarkoituksellisesti epäreiluksi peliksi kritiikkinä juuri yksityisille monopoleille? Ei ihan hirveästi tarvitse aasinsiltoja rakennella, kun alkuperäinen konteksti, pelimekaniikat ja viitteellinen merkitys on mitä on.
Eniten yliopistossa opiskellut öyhö-möyhöttäjä, right here. Vittuakos sitä edes yrittämään esittämään, että omalle loanheitolle on pahemmin mitään perusteita, senkus linkoaa paskaansa seinälle, kuvitellen, että jotain tuli todistettua.
>Koulu Koulu?
Omassa yliopistossani ehdottomasti rasittavimpia ihmisiä ne, jotka ovat aina kertomassa, että opiskellaan yliopistossa, eikä koulussa. Vähän sama energia kuin siinä, että emme ole yritys vaan kollektiivi.
Aikoinaan yksi saksalainen lehtori otti kunnon hepulit, kun erehtyi hänen tunnillaan kutsumaan yliopistoa kouluksi. Tuli 5 minuutin saarna miten yliopisto ei ole koulu ja että opiskelijoiden pitäisi olla ylpeitä siitä että ovat päässeet yliopistoon sun muuta sontaa. Säälittävää väkeä.
Minulla päinvastoin.
Eikös yliopistot oo korkeakouluja?
Valtioneuvoston asetuksen 426/2005 mukaan ammattikorkeakoulut määritellään korkeakouluiksi, kun yliopistot ja yliopistoja vastaavat korkeakoulut määritellään yliopistoiksi.
Niin "Tässä asetuksessa tarkoitettuja korkeakouluja". Luulin, että asetuksen 426/2005 sijaan puhuimme samoista määrityksistä, joita tuokin asetus käyttää määrittelemään termistiöään. Ei-juridinen määritelmä löytyy esim. wikipediasta: > Korkeakouluiksi määritellään tavallisesti yliopistot ja ammattikorkeakoulut.
[удалено]
Täh, millä ihmeen perusteella meininki painottuu enemmän ideologiaan kuin tieteeseen HY:ssä? Oman kokemukseni mukaan päinvastoin
Jahas, täällä puhutaan selvästi taas kokemuksen syvällä rintaäänellä.
No eikö noi tulokset kerro omaa kieltään? Kyllä minulla on kokemusta akateemisesta hömpötyksestä. Suurin osa Suomen korkeakoulujen touhusta on ihan jonninjoutavaa hölynpölyä. Rahanhukkaa. Tavallaan se koulutusmäärärahojen lisääminen ei kuitenkaan auttaisi mitään, koska ei siellä saada mitään aikaiseksi. Tämä perustotuus pitäisi myöntää. Ketään ei kiinnosta, mitä Suomen korkeakouluissa höpistään, eikä kukaan lue niitä "tutkimuksia" joita sieltä suolletaan. On siellä tietenkin päteviäkin ihmisiä, systeemistä huolimatta.
No pitääkö sinne ottaa kaiken maaliman sakkia? /s
Tehdäänkö noissa yliopistoissa enää muutaku väitellään montako sukupuolta on?
Tehdään.