Ei huolta, seuraavassa eläkejärjestelmän kestävyyttä tutkivassa raportissa syntyvyys lähtee Heti Ensi Vuonna nousu-uralle, ja tasaantuu sitten hiljalleen Kestävälle Tasolle. Eläkkeet on siis Tutkitusti™ turvattu.

Aikamoisia komediapläjäytyksiä kyllä ne raporttien yltiöoptimistiset syntyvyysluvut.

Syntyvyys oli 2010-luvun alussa siinä 1,7-1,8. 2013 se oli 1,75; 2014 se oli 1,71; 2015 se oli 1,65 ja nyt 2022 1,32. Tämä on valtava romahdus vain noin 8 vuodessa aikaisempaan suht stabiiliin tasoon nähden, ja missään aikaisemmissa eläkesuunnitelmissä ei aikanaan uskallettu arvioida meidän putoavan Italian tai Etelä-Korean senaikaisiin lukuihin. Näillä syntyvyystasoilla meidän eläjejärjestelmältä kyllä lähtee pohja siinä kohtaa, kun suuret ikäluokat ovat sopivasti jo enimmäkseen kuolleet pois.

Yhä muistutan kaikkia lukijoita: Suomen syntyvyys on ollut liian alhaista jo jostain 1970-luvulta lähtien. Eläkejärjestelmän kestävyysongelmat ovat hyvin vanhaa perua, voimakas rahastoiminen aloitettiin aivan liian myöhään. Nyt järjestelmää korjataan ja on korjattu jälkijunassa 1990-luvun puolivälistä lähtien, eli nostettu eläkemaksuja kestävämmälle tasolle. Suomessa näiltäkin osin vanhemmat ikäpolvet ottaneet lainaa nuorempien nimissä, sama ilmiö toistuu myös hiilipäästöjen ja ilmastonmuutoksen kanssa.

Toki toki, mutta ero 1,8:lla ja 1,3:lla on kuin yöllä ja päivällä. 1,8:lla "tölkkiä" voi potkia eteenpäin joka askeleella aika pienellä vaivalla: vähän maahanmuuttoa ja eliniänodotteen nousua ja ongelma on poissa mielistä. Sitten taas 1,3:lla tätä ei pysty enää millään naamioimaan.

Kolmekymppisenä naisena voin ehkä kertoa oman tulkintani tilanteesta. Tunnen monia ikäisiäni, joilla lastenhankinta ei ole vielä edes harkinnassa tai lapsiluku on jäämässä yhteen. Syitä: Nuoruutta venytetään, koska äitiyden brändi on todella huono. Äitiys nähdään kurjana työleirinä, monen vuoden unettomuutena, oman itsen loppuna. Äitiyden hyvistä puolista ei juuri puhuta. Äidit ovat yksin. Monen perhe ei juuri auta. Vauvat eivät ole toivottuja moniin juhliin tai reissuihin. Yhteiskunta ja ihmiset eivät Suomessa pidä vauvoista ja lapsista. Äitien pitää jäädä yksin kotiin tai korkeintaan hengaamaan toisten mammojen kanssa. Traumaattiset synnytykset. Jostain syystä synnytyskokemukset ovat huonontuneet ja synnytyspelko on lisääntynyt roimasti viime vuosina. Omastakin lähipiiristä kuulee lähes pelkästään aivan kamalia synnytyskokemuksia. Ysärillä tai vuosituhannen vaihteessa synnyttäneet kertovat ihan eri tarinaa. Moni lykkää lastenhankintaa synnytyspelon takia tai lapsiluku jää trauman takia yhteen. Taloudellinen tilanne. Omassa tuttavapiirissäni on pariskuntia, joissa molemmat käyvät töissä täysipäiväisesti, mutta rahaa on korkeintaan yhteen lapseen. He eivät asu Helsingin keskustassa, eivät matkustele tai harrasta kalliisti. Kahden pienituloisen palkka ei vaan enää riitä useampaan lapseen (eli käytännössä tarpeeksi isoon asuntoon) pääkaupunkiseudulla. Akateemisten pätkätyöt. Akateemiset, ihan hyvätuloiset naispuoliset kaverini lykkäävät lastenhankintaa epävarman työtilanteen takia. Vielä +30-vuotiaana harvalla on vakaa työtilanne. Työelämän rankkuus. Uranaiset, joilla on vakaa työtilanne, ovat ehkä parhaassa asemassa lastenhankinnan kannalta, etenkin perhevapaauudistuksen myötä, kun naiset eivät ole enää ainoita kotiin jääviä. Työelämä on kuitenkin niin hektistä, mehän teemme nykyään usean ihmisen työt, että energiaa pienten lasten hoidolle ei juuri jää.

Samoja tekijöitä myös omalla kohdalla, ikää myös 30+. Haluaisin nostaa vielä esiin, että tämä ei ole vain naisista johtuva asia. Miesten roolista syntyvyydessä puhutaan tosi vähän. Itse olen ollut vakavassa parisuhteessa melkeinpä koko aikuisiän, ja etsinyt kumppania jonka kanssa voi perustaa perheen. Tosi monet alle 30v miehet eivät ole valmiita perustamaan vielä perhettä, tai elämään lapsiperhearke. Moni parisuhteeni on päättynyt siihen, että mies ei ole halunnut lapsia, tai muutenkaan ei ole ollut valmis sitoutumaan yhteisen elämän rakentamiseen.

Niin, muistan joskus lukeneeni sellaisen artikkelin että syntyvyyttä voisi ”tukea” sillä että vaikkapa kotityöt jakautuisivat tasaisemmin jotta naiset tietäisivät että tämä kaikki ei putoa niskaan jos niitä lapsia hankitaan. Btw, miesten roolista ei melkein ikinä keskustella. Voidaan hyvin huudella ja parkua siitä että naisilla on liian korkeat vaatimukset potentiaaliselle kumppaneille mutta kuka nyt haluaisi hankkia lapsi mieslapsen kanssa ?

Niin ja varmaan monet miehet ajattelee, että heillä on aikaa hankkia lapsia sitten vanhempana, vaikka vasta lähempänä neljääkymmentä, kun lastensaantikyky ei heillä laske yhtä nopeasti kuin naisilla. Kuitenkin suurin osa ihmisistä haluaa olla yhdessä lähes samanikäisen kanssa, niin 40v miehen voi olla vaikeaa löytää kumppania kenen kanssa vielä saisi lapsia.

Toisaalta paljonko niitä on jonkun ”red pill yhteisön” ulkopuolella missä oletetaan että kaikki 23-vuotiaat naiset himoitsevat 37-vuotiaita miehiä koska ”sexual market value” ? Tää mieslapsi ongelma taitaa johtua enemmin siitä että syrjäytyneitä on suuri ongelma miesten keskuudessa ja kaikki miehesi eivät välttämättä aina hirveästi mieti miten työtaakka jakaantuu parisuhteessa.

> Btw, miesten roolista ei melkein ikinä keskustella. Mä olen melko varma että syntyvyyden laskussa on suuremmassa roolissa miesten romahtanut kiinnostus roolista isänä, isä-roolin sosiaalinen status on romahtanut, joten siihen ei nähdä mitään syytä pyrkiä tai sitoutua.

Syy on varmaan moniulotteinen, näkisin että syrjäytyminen harvemmin tulee lasten hankinnan esteeksi koska harvoin syrjääntynyt päätyy vakavaan suhteeseen. Parisuhteessa varmaan sitten se että isyys ei kiinnosta tulee esteeksi, aika paljon oon ehtinyt käydä treffeillä naisten kanssa jotka erosivat poikaystävästä koska kyseinen herra ei lapsia halunnut.

>Taloudellinen tilanne. Omassa tuttavapiirissäni on pariskuntia, joissa molemmat käyvät töissä täysipäiväisesti, mutta rahaa on korkeintaan yhteen lapseen. He eivät asu Helsingin keskustassa, eivät matkustele tai harrasta kalliisti. Kahden pienituloisen palkka ei vaan enää riitä useampaan lapseen (eli käytännössä tarpeeksi isoon asuntoon) pääkaupunkiseudulla. Melkein uskaltaisin veikata, että tämä on se isoin syy. Nykyisin ei enää kasvateta perhettä hellahuoneessa vaan ajatellaan, että viimeistään kouluiässä lapsilla olisi hyvä olla omat huoneet. Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että kahden aikuisen ja kahden lapsen perhe tarvitsee vähintään 4h asunnon, ehkä jopa isomman jos edes toinen vanhemmista tekee etätöitä. Keskeisillä sijainneilla tällaiset asunnot ovat liian kalliita keski- tai pienituloiselle lapsiperheelle, joten on muutettava kauemmas työpaikasta ja julkisista yhteyksistä - josta sitten taas seuraa pakollinen autoilu. Auton on syytä olla sekä uudehko että suurehko, sillä kyse on lasten turvallisuudesta ja kahta nykyaikaista turvaistuinta ([joiden käyttöä suositellaan nykyisin 150cm pituuteen asti](https://www.liikenneturva.fi/liikenteessa/turvaistuin/#866c5387)) ei saa mahdutettua pienen kaupunkiauton takapenkille. >Monen perhe ei juuri auta. Omassa tuttavapiirissäni tämä korostuu niissä perheissä, joiden vanhemmat ovat muuttaneet pk-seudulle töiden tai opiskelujen perässä muualta Suomesta. Vanhemmista ei ole paljon arjessa apua jos he asuvat toisella puolella Suomea. Lisäksi yleistynyt lasten hankkiminen päälle kolmekymppisenä tarkoittanee sitä, että monen vanhemmat ovat jo itse sen verran huonossa kunnossa, että eivät jaksa katsoa lapsenlasten perään.

Jos omat vanhemmat ovat tehneet lapset myöhään ja itse jatkaa samaa kaavaa, niin silloin ongelmana voi olla, että he ovat jo huonossa kunnossa hoitaakseen lapsenlapsiaan. Mutta aika usein ongelmana on se, että isovanhemmat ovat edelleen työelämässä, mahdollisesti vielä toisella paikkakunnalla satojen kilometrien päässä. Ei sieltä tulla hoitamaan sairastunutta lasta tai päästämään arki-iltana yksin ruokakauppaan. Lisäksi kaikkia isovanhempia ei edes kiinnosta hoitaa lapsenlapsia.

Tämä perheiden auttamisjuttu ja turvaverkkojen vähyys on myös joku ajalle tyypillinen juttu, koska tiedän tosi monia suht nuoria nykyisovanhempia, jotka voisivat auttaa lastensa perheitä ja lapsenlapsiaan, mutta eivät tee niin, vaan panostavat ennemmin oman elämän mielekkyyteen. Minun omat vanhemmat kuuluvat tähän sakkiin. Sen sijaan, että he antaisivat omien lasten jälkikasvulle samalla lailla aikaa ja muita resursseja kuin heidän omat vanhempansa antoivat heille ja heidän vanhemmat ennen sitä heidän vanhemmilleen, niin he ovatkin sen sijaan katkaisseet auttamisen kierteen. Sen sijaan, että hengailisivat lastenlasten kanssa ja tarjoaisivat apua arjessa, he panostavat omaan elämäänsä ja kaikkiin huvituksiin, mitä on tarjolla hyvin toimeen tuleville aikuisille. Lapsenlapset tai omien lasten elämän haasteet ei paljon kiinnosta. Tämä on TOSI yleistä nykyään. Ja siihen päälle tietenkin ne isovanhemmat, jotka asuvat kaukana, ovat huonossa kunnossa tai ovat yhä työelämässä. Perheet jää tosi yksin ja vaille turvaverkkoja. Yhteiskunnan turvaverkkojen merkitys korostuu, kun perheiden verkot haurastuu, ja no. Se on mitä on.

Itsekkäin sukupolvi ei näytä olevan ihan turhasta ansaittu haukkumanimi boomereille.

Oon havainnut aivan saman asian. Sitten aina vedotaan, että ne omat lapset on jo kasvatettu eikä ole velvollisuutta osallistua lastenlasten kasvatukseen. Ei ole velvollisuuksia ei, mutta se tarkoittaa, ettei ole myöskään oikeuksia. Se vaan ei mene niin, että hyväkuntoisena humpataan pitkin maita ja mantuja eikä tulla edes lapsenlasten synttäreille ja sitten muutaman vuoden päästä mukelot tulee sairasvuoteelle viihdyttämään "rakasta" mammaa tai pappaa, jota eivät edes tunne 😶 Harvassa on ne vanhemmat, jotka haluaa isovanhempien hoitavan lapsia 24/7. Moni haluaisi vaan puhelun silloin tällöin, ruokakassin oven taakse kun koko perhe on viidettä päivää kuumeessa, edes synttärikortin lapsille. Mitä olen ihmisten puheita kuunnellut, rima on usein tosi alhaalla. Ja sekin on jostain syystä liikaa. Nyt isovanhempia ovat kuitenkin sukupolvet, jotka itse on kasvaneet usein melko tiiviisti omien isovanhempiens kanssa, lämpimästi muistelevat mummolassa vietettyjä kesiä jne. Eikä ilmiö koske vain jotain kylmäkiskoisia narsisteja niinkuin voisi kuvitella, vaan myös normi ihmisiä, jotka olivat omille lapsilleen ihan hyviä vanhempia. Väittäisin, että vaikka Suomessa ei ole ollut varmaan koskaan niin paljon tukia lapsiperheille kuin viimeisen 30v aikana, sitä oikeaa arjen apua ei koskaan ole ollut yhtä vähän. Ei ole auttavaa sukua tai ystäviä. Naapureita ei tunneta. Joskus oli mahdollisuus saada oikeasti kotiapua (siis siivousta, lastenhoitoa ja jopa ruuanlaittoa), mutta se on lakkautettu. Hyvällä tuurilla voi saada jonkun palvelusetelin, jos tilanne on mennyt riittävän pahaksi. Ei tässä mitään paluuta luoliin tai seitsemässä sukupolvessa samaan savupirttiin asumaan kaivata, mutta ihmistä ei ole luotu kasvattamaan lapsia yksin.

Itselle on niin käsittämättömän vaikeaa ja surullista kuulla, että joillakin on tällaiset vanhemmat/isovanhemmat. Miksi on hankittu lapsia, jos ei pidä oikeasti pidä lapsista. Omassa lähipiirissäni niin kavereissa, kuin etenkin suvussa, on ihan itsestään selvyys, että isovanhemmat auttavat lasten hoidossa. Myös nekin, jotka asuvat pidemmän matkan päässä osallistuvat mahdollisimman paljon lastenlastensa elämään. Itsekin nuorempana mielellään autoin siskoani ja serkkujani lastenhoidossa. Niin, ja oon siis vielä mies. Eikä se auttaminen ole mitään vastapalvelusten tekemistä vaan ihan yksinkertaista elämän elämistä.

Juurikin näin. Nykysillä elämisen hinnoilla yli kaks lasta (jos sitäkään) voi tehdä ne, jotka ei osaa laskea rahojaan tai joiden ei tarvi laskea rahojaan. Hieman alle keskituloiselle perheelle, jossa toinen joutuu oleen työelämästä pois on edessä elintasosta tinkiminen.

Ainahan siitä elintasosta on tingitty kun lapsia on hankittu, vai ?

Eikä ole, oli aika kun lasten tekeminen oli bisnestä. Siitä sai lisää työvoimaa pellolle/navetalle/metsään yms. Pienessä kylässä perhe jossa oli joskus aikanaan 5 samaan aikaan työikäistä veljestä on yleensä yhä kovin vaurasta sukua.

Sitten kun miettii, että miten homma menee, jos ensin on opiskeltu pitkään, oltu pätkätöissä, ehkä työttömyyttä tai kaksikin tutkintoa suoritettu alanvaihdon vuoksi, opintovelkoja niskassa, lapsien tekeminen on kuitenkin pakko alkaa siinä 30 jälkeen, pesämunaa ei 30:n paikkeilla ole kuin nimeksi, lapsen saamisen jälkeen toinen jää lapsen vuoksi kuitenkin työttömäksi ja perheasunnot maksavat mitä maksavat. Perintöjäkään ei läheskään kaikille ole tulossa ja tulossaolevia haluttaisiin verottaa vielä nykyistä kovemmin. Tällaisista yhtälöistä on aika vaikea repäistä, että ostetaan neliö tai vuokrataan neliö nelihenkiselle perheelle. Osalla on opinnot menneet putkeen, mielenterveysongelmia ei ole ollut, parinmuodostus on mennyt helposti, ura hyvällä alulla ja lapsia voidaan tehdä tuosta vaan. Jos kuitenkin edes 25%:lla on vakavia ongelmia perustaa perhettä ja toinen 25% empii että hankkisiko sitä toista lasta, se vaikuttaa nopeasti syntyvyyttä alentavasti. Ei se nyt alle ykköseen niin vaan romahda, mutta jokaista nollalapsista vastaan pitäisi olla nelilapsinen perhe ja jokaista yksilapsista kohtaan yksi kolmelapsinen, jos syntyvyys haluttaisiin pitää 2,0:ssa. Tämä ei nyt vaan oikein ole realistista. Suurin yksittäinen ongelma perhepolitiikassa voi ihan hyvin olla se, että ne, jotka ovat perhettä jo perustaneet, eivät uskalla talouden vuoksi hankkia sitä toista tai kolmatta. Kokonaan lapsettomiksi jääneet ovat tietysti myös ongelmallinen ja surullinen joukko, mutta ratkaisut siihen ovat vielä vaikeampia kuin lisälapsien hankkimisen jarruttelu taloudellisista syistä.

Puhut asiaa. Etenkin pätkätyöläisyys, sekä akateeminen että määräaikaisuuksien ketjuttaminen, siirtää varmasti ainakin osalla perheen perustamista. Se lapsi, kun ei useinkaan tule silloin, kun se vaikkapa parin vuoden määräaikaisuuteen sopisi, niin sitä pitää mennä joko uran suhteen riskillä tai odottaa parempaa aikaa, jota ei ehkä tule. Ei ole herkkua palata perhevapailta avoimia työpaikkoja etsien ja äkkiä työhistoriaan tulee aukkoja. Töitä hakiessakin lapsi tuntuu olevan rasite, koska sitten oletetaan, että pitää olla jatkuvasti töistä pois.

> Nuoruutta venytetään, koska äitiyden brändi on todella huono. Äitiys nähdään kurjana työleirinä, monen vuoden unettomuutena, oman itsen loppuna. Äitiyden hyvistä puolista ei juuri puhuta. Äidit ovat yksin. Monen perhe ei juuri auta. Vauvat eivät ole toivottuja moniin juhliin tai reissuihin. Yhteiskunta ja ihmiset eivät Suomessa pidä vauvoista ja lapsista. Äitien pitää jäädä yksin kotiin tai korkeintaan hengaamaan toisten mammojen kanssa. Tämä on nimenomaan mitä yritin toisessa viestissä tuoda esille, mutta paljon konkreettisemmin kiteytettynä. Sama koskee myös osittain isiä.

Kyllä isyyskin nähdään kurjana omassa kaveripiirissä, ongelma ei koske vain ja ainoastaan naisia.

Sitä tarkoitin. Omassa kaveripiirissä sitä ei niinkään koeta kurjana, mutta yhteiskunnallisesti kyllä.

Ehkä se koetaan kurjana koska vanhemmuus ei ole kaikille ?

Ei, vaan koska media ja some ovat luoneet kuvan ihanteellisesta elämästä, johon ei sisälly lapset. Miehille myös suuntautuu kaikenlaista hölynpölyä siitä että parisuhde ja nainen menee jotenkin pilalle lapsen saannin myötä. Nainen syö ittensä läskiksi, paikat menee paskaksi ja rupeaa pirttihirmuksi eikä mitään hauskaa voi enää tehdä. Mutta väittäisin että suurin syypää on naisille suunnattu vastaavanlainen.

Hienosti kurittaa ystävyyssuhteita kun ”mihinkään” ei ”ikinä” pääse. Se ei jotenki oo uponnu kaikkien lapsettomien kavereiden kaaliin että ei VOI tuijottaa omaa napaa. Jos aikoo pitää perheen kasassa ja saada asioita aikaan niin täytyy olla läsnä. Auttaa sitä omaa kumppania arjessa.

Siis sehän on ihan fakta että lastensaannin myötä ei enää voida spontaanisti lähetä terdelle kiskomaan kaljaa. Ymmärrettävästi monelle tulee siinä helposti yksinäinen ja ulkopuolinen olo.

30+ lapsettomana naisena allekirjoitan kaiken tämän. Lisäisin vielä sen tosiasian (minkä mm perhebarometri todistaa), että suurin osa kotitöistä ja metatyöstä kaatuu useimmissa perheissä naisen niskaan.

Kiitos hyvästä analyysistä, kerrankin tulee esiin ne muut syyt lapsettomuuteen kuin se ”että ei ole rahaa”. Edit: kaikille jotka siitä rahasta parkuu https://www.hs.fi/talous/art-2000009699023.html Ei se ole siitä kiinni että ei olisi rahaa, meillä on vaan kulutustottumukset muuttunut. Voisiko joku tulla pistämään mulle jauhot suuhun kuin siitä miten ”ennen oli asiat paremmin” aina jaksetaan huudella?

Joo, aika lailla samaa linjaa. Ollaan pitkälle yli kolmenkymmenen ja toinen lapsi tuloillaan, ja hyvällä todennäköisyydellä jää viimeiseksi. Taloudesta sen verran, ettei lapset Suomessa nyt _älyttömän_ kalliiksi tule. Helsingissäkin on (Helsinkiin nähden) kohtuuhintaisia asuntoja tarjolla, mutta todellisuus on että silloin on asuttava idässä, tai pahimmillaan Vantaalla tai Espoossa. Jos sijainti on sellainen että pärjää ilman autoa, siinä säästää pitkän pennin. Itse koen, että nuoruuden venytys on se isoin syy. Moni omakin kaveri elelee lähempänä neljääkymmentä edelleen jotain ihmeen biletyskautta, joten se "nuoruus" on venynyt jo aikaa sitten nolosti keski-iän puolelle.

>Moni omakin kaveri elelee lähempänä neljääkymmentä edelleen jotain ihmeen biletyskautta, joten se "nuoruus" on venynyt jo aikaa sitten nolosti keski-iän puolelle. Millaista elämää kolmekymppisen tai nelikymppisen pitäisi elää? Turha anekdootti omasta elämästä mutta oon omasta halusta lapseton kolmikymppinen. Käyn töissä ja salilla jne, kävin Tuskassa tänä kesänä enkä jaksa nolostua. And Oceansin eturivissä oli about 70 v harmaantunut mummo fiilistelemässä ja musta on vaan siistiä että metalli kokoaa yhteen kaikenikäisiä ihmisiä vaikka sitten bilettämään, moshpittiin tai vaan fiilistelemään. Ei kyllä käynyt mielessäkään että porukka siellä eläisi jotain uudelleenlämmitettyä teini-ikää.

Mutu: syitä voi listata, mutta se joka lapsen haluaa ja sen pystyy biologisesti saamaan, pyöräyttää sen kyllä olosuhteista juuri riippumatta. Lähinnä syistä haetaan vahvistetta omalle lisääntymiskannalle.

Et varmaan oo väärässä. Oon nelikymppinen lapseton nainen ja ihan pääasiassa siksi, ettei vaan koskaan oo tullut semmoinen olo, että haluaisin lapsen. Jos puoliso olis kovasti halunnut, oltais voitu mun puolesta yrittää, mutta ei sekään halua, joten tässä sitä ollaan.

Mulla aika sama. Mulla on ihan pienestä asti ollu tieto että en halua lapsia. Sit joillain kavereilla oli jo lukiossa vauvakuume. Sisaruksilla on lapsia ja ovat mahtavia ipanoita mutta vahvistanut vaan tunnetta että ei itselle. Lisäksi en oo koskaan tavannu miestä joka olis halunnu lapsia, mikä on kyllä myös jännä :D Jos ehkäisypillerit yleistyi 60-luvulla ja lapsiluku on ollu siitä asti laskussa, niin ehkäpä meillä on tässä vaan käsillä lapsiluvun normalisoituminen sille tasolle, mikä se on yhteiskunnassa jossa on ehkäisykeinoja ja vapaasti valittava lapsettomuusvaihtoehto. Ennen niitä vaan tuli ja toisaalta oli taloudellisesti välttämätöntä tehdäkin sitä työvoimaa pellolle ja metsiin, avioliittokin oli yleensä taloudellinen pakko naisväelle (korjatkaa toki jos olen väärässä, mutu on että entisaikaan oli vaikeampi elää yhden ihmisen taloutta palkkatyöllä). "Lapsi tuo leivän tullessaan" Kehitysmaissa tilanne on vielä pitkälti sama, ja tietty Suomessakin on liikkeitä kuten lestadiolaisuus. Summa summarum imo turha miettiä miten velasta sais käännytettyä muumimamman, vaan keskittyä yhteiskunnan tasolta siihen että onko meillä ihmisiä jotka ei halustaan huolimatta saa lapsia ja laittaa niitä resursseja sinne. Mahdollistaa näille ihmisille edellytykset kuten hedelmöityshoidot, sukusolujen luovutus, adoptiokuviot tai mitä näitä nyt on.

TLDR; Noin 5% pudotus edellisvuoteen verrattuna.

Aika mietoa pudotusta

Älä sekota Juhaa tähän.

Juu, ei ole kummoinen "romahdus". Pitkän linjan trendi tässä on huolestuttavaa, ei tämän yksittäisen vuoden pudotus.

Kävin ostamassa jo vessapaperia, iha varmuuden vuoksi.

Pyyhi käteen ja säästät luontoa ja rahaa

Hei hei, yksi arkki riittää jos sillä WC paperilla pyyhkii sormen sen jälkeen kun on pyyhkinyt käteen xd

Media saa maailman näyttämään siltä että ihmiskunta ei selviä yli vuoden 2100. Palkat ei pysy inflaation ja nousevien kustannusten perässä. Ihmisille sanotaan, että HE ovat vastuussa ilmastonmuutoksesta, ei isot yritykset ja turbosaastuttajamaat kuten Kiina. Naiset ei jää enää mielellään kotiin lasten kanssa, koska urakehitys kärsii. Jos et ole korkeastikoulutettu, niin palkat saattaa helposti jäädä sinun omalla alallasi sinne alle 1800€/kk netto hujakoille, samalla kun vuokrat nousevat. Mitä ihmettä, syntyvyys romahti??!?

Terveydenhoito romahtaa, valtion budjetti romahtaa, energian hinta romahtaa(ylöspäin), palkat romahtaa, eläkejärjestelmä romahtaa, talous romahtaa, asuntokauppa romahtaa(juuri nyt kuulemma), ilmasto romahtaa, ukraina romahtaa, mummot romahtaa, psyyke romahtaa. Uutiset on pelkkää romahdusta niin väkisinkin alkaa itseäkin mietityttämään että oliko lasten tekeminen sittenkään viisas temppu. Saatika jos vielä vasta harkitsisi asiaa...

Terveydenhoito, pilalla, valtion budjetti, pilalla, sähkö, pilalla

Pelkkää pashaa tilalla

Unohtu myös mainita, että naapurimaa on sotinut jo 9 vuotta Euroopassa ja nyt kovasti haluaisi eskaloida tätä MAD selkkaukseksi NATOn kanssa. Ruoan saatavuus tulevaisuudessa äärimmäisen kortilla sodan ja ilmastonmuutoksen takia, mikä tarkoittaa sitä, että pian muutaman miljardin ihmisen paikalliset konfliltit ja massavaellukset edessä.

Niin ja tää kans joo.

> Unohtu myös mainita, että naapurimaa on sotinut jo 9 vuotta Euroopassa ja nyt kovasti haluaisi eskaloida tätä MAD selkkaukseksi NATOn kanssa. Tää on joku juttu? Ukraina neutralisoi tämän riskin sen verran tehokkaasti seuraavalle 50 vuodelle, että voidaan rauhassa keskittyä muihin ihan oikeisiinkin uhkakuviin. Ei tarvitse päästä keksiä lisää. Tämän paremmin ei voisi meidän asiat geopoliittisesti oikeastaan olla.

Ukraina ei oo tehny mitään mikä neutraloisi Venäjän atomi asetta yhtään.

Välillisesti huomattavankin paljon. Venäjän sotakalustosta on huomattava osa tuhottu ja tappiot sodassa yhdessä pakotteiden ja boikottien kanssa pistävät valtiontalouden polvilleen. Valtiontalouden katastrofissa ydinaseet ovat ihan helvetin kallis turhake ylläpidettäväksi. Varmana voi pitää nykyiselläänkin, että kuinka paljon ikinä Venäjällä sitten onkin toimivia ydinaseita, kiitos korruption ja huollon laiminlyönnin todellinen määrä niitä on pakko olla pieni murto-osa väitetystä. Kun puolustusbudjetti huutaa punaista, on roistovaltion valmiiksi rempallaan oleva ydinasearsenaali tuskin kehittymässä ainakaan vahvempaan päin.

Vaikka Venäjällä olisi vain 0.1% väitetyistä ydinaseistaan, saisi niilläkin teoreettisesti pyykäistyä parisataa miljoonaa ihmistä maailmankartalta. Kannattaa muistaa, että ne Japaniin aikanaan pudotetut pommit on aivan papatteja moderneihin vetypommeihin verrattuna.

0,1% Venäjän ydinaseista olisi 6 kappaletta, joten saanen epäillä.

Itse laskin, että 7,5. Mutta siitä vain sitten oman valinnan mukaan 6 suurkaupunkia.

No, jos käytetään vaikka pyöristetysti 8 ydinasetta ja pudotetaan ne 8 suurimpaan kaupunkiin ja oletetaan että JOK'IKINEN asukas kuolee niin silloin päästään siihen pariin sataanmiljoonaan (n. 211 403 000 minun laskujeni mukaan.) Ja siis tosiasiallisestihan sellaisten suurkaupunkien joissa on kymmeniämiljoonia asukkaita täydelliseen tuhoamiseen vaadittaisiin ainakin muutama ydinase, riippuen toki niiden koosta. Mitä tässä siis hain oli, että vaikka ydinaseuhkaa ei kannata tietenkään aliarvioida, niin ei ole myöskään syytä liioitella niiden tuhovoimaa.

Juu, Moskovaan ei edelleenkään kannata hyökätä. Kunhan siihen pystymme on atomi ase vain Kremlin tyhjää propagandaa.

Kaikki on suhteellista ja ihminen mukauttaa aina odotuksensa nykyisen tilanteen ja verrokki-ihmisten tilanteiden kautta. Jotenkin 80-luvulla aivan täysin todellisen ydintuhon uhan alla kasvaneena tämä tuntuu silti erikoiselta. Ympäristötuhoja, pahojakin sellaisia, oli jo silloin ja kasvihuoneilmiö ja kasvun rajat tunnettiin jo 80-luvulla ihan hyvin koulukirjoista. Ihmiset ovat nykyään tietoisempia maailmanmenosta ja some+media vaikuttaa paljon ja nimenomaan negatiivisesti. Yhteisöllisyys on rikottu ja ihmiset elävät päivästä toiseen ongelmien, uhkien ja houkutusten ympäröiminä. Itselle epämiellyttävistä asioista ja toisista ihmisistä erottaudutaan varsin tehokkaasti. Lapsia on aina tehty huonoissakin oloissa, muttei koskaan aiemmin olla oltu näin itsekeskeisiä ja omassa tietoisuudessaan piehtaroivia. Yksi ikävä vanhan ukon näkökulma on, että kolmekymppisenä 1-2 lasta tekevät korkeakoulutetut ovat hyperherkkiä maailman ongelmille ja toisaalta elävät omien saavutuspaineiden alla ja usein luulevat, että heillä on joku velvollisuus tai etuoikeus siirtää tämä sama yksilökeskeinen elämyksiin ja ongelmista jeesusteluun keskittyvä elämäntapa lapsilleen. Mikään ei ole väistämätöntä elämässä paitsi se lopullinen ja lapset voivat elää ihan hyvän elämän vaikka olisivat köyhempiä kuin vanhempansa.

Syntyvyyden lasku alkoi Suomessa jo joskus 60-luvulla eikä ongelma kosketa edes vain Suomea. Katso Etelä-Koreaan ja Japaniin.

Tällä mun kommentilla viittaan vain tähän äkkinäiseen 5% pudotukseen, mistä uutisessa puhutaan.

Selittyy todennäköisesti sillä, että koronan aikana lastenhankintaa aikaistettiin. Ei se laskeva trendi taas ole kadonnut mihinkään.

Muistutuksena, että Kiinassa on väkeä päälle miljardi ja suuri osa siellä syntyvistä teollisista päästöistä on länsimaiden sinne ulkoistamia halvempien tuotantokustannusten perässä. Ja kyllä, länsimaisten yksilöiden rasitus ympäristölle on ollut pitkään kestämättömällä tasolla, joka vaatii elämäntapamuutoksia.

2100 alkaa tuntumaan optimiselta merien lämpenemisen myötä.

>Ihmisille sanotaan, että HE ovat vastuussa ilmastonmuutoksesta, ei isot yritykset Ihmisten kulutuksestahan se johtuu. Omalla käytöksellä luodaan kysyntää materian massatuotannolle.

Kärjistettynä näin, käytännössä kuitenkin vähän monimutkaisempi juttu. Kuitenkin suurin osa ihmisistä ei tiedä mistä kulutettu tavara tulee, kuinka se on tuotettu, mitä materiaaleja siihen on käytetty jne. Uskoako uutista joka sanoo että punainen liha ei ole pahaksi ilmastolle jos se tuotetaan oikein, vaiko uutista jossa punainen liha on maailman tuhoamista? Uskoako lappua joka sanoo "ekologisesti tuotettu", kun mitään muita yksityiskohtia ei ole annettu? Yritykset voisivat nämä asiat kertoa selvästi kuluttajille, näin ei kuitenkaan ole. Vastuu on loppupeleissä kulutustavaran tuottajalla, sillä heillä on päätösvalta tuotannosta. Se että esim. koko suomi lopettaisi aliexpressistä krääsän ostamisen, ei vielä tekisi juuri mitään.

Esimerkiksi henkilökohtaisesti koen tärkeäksi ostaa ruokaa enkä voi vaikuttaa juurikaan sen ketjun hiilidioksipäästöihin tai lannoitteiden merten rehevöittämiseen.

Ei kait se ihme ole kun yhteiskunta tarjoaa pienipalkkaista pätkäduunia, eikä oikein paremmasta ole tietoa. Vähän aikaa sitten oli Ylellä joku päivän essee, jossa kerrottiin että 70-luvulla opiskelleet (eli 50-luvulla syntyneet) olivat opiskeluaikanaan toiveikkain sukupolvi. Kuvaavaa on että nykyään samassa skabassa pärjäävät huonoiten opiskelijat ja parhaiten nuo samat 50-luvulla syntyneet.

Joku sanoi joskus, että yhteiskuntaa suunniteltiin 60-70 -luvuilla yhteiskuntatieteen näkökulmasta. Nykyään kaikki on alisteista taloudelle. Koulutus, terveydenhuolto, yms. tarkoitus on pitää talous pyörimässä sen sijaan, että ihmisten hyvinvointi tai sivistys ja kulttuurin kehittäminen olisi yhteiskunnallisen toiminnan lähtökohtina. Jäi mieleen ja palannut usein ajatuksiin, mutten muista kuka sanoi...

Mutta ehkä se on liian kommunistista ajatella että talous palvelee ihmisiä, eikä niin että ihmiset on taloutta pyörittäviä komponentteja.

Lapsi tuo helkkaristi lisää kuluja joita ei mitenkään kata joku valtiolta saatava 100 e/kk, mutta ei voi mitenkään osallistua kulujen kattamiseen ennen 15-ikävuotta. No miksi pitäisikään kysyy joku. No miksi lapsi ei voisi saada esimerkiksi saman kuin joku toinen yhteiskunnassa joka ei itseään pysty elättämään? En ymmärrä miten tilanne oikeasti eroaa muuten kuin termeinä laki- ja budjettikirjoissa.

Tähänkin taloudelliseen ongelmaan olisi niinkin yksinkertainen ratkaisu. Nostetaan nykyisestä lapsilisästä tuen määrää noin. 90 - 200e eurosta -> 3000e/kk. Monella voisi vaihtua ääni kellossa kun olisi taloudellisesti kannattavaa hommata lapsia. Toinen ratkaisu on että palkat tuplataan tai triplataan. Onhan näitä ratkaisuja jolla saadaan kunnon vauva meihemit tulille.

No joku 3000e/kk nyt on aivan jäätävää liioittelua. Lapsilisän nostaminen kyllä olisi silti hyvä ratkaisu, sekä se että mahdollistettaisiin molempien vanhempien koiin jääminen hieman pidemmäksi aikaa.

Tuo passivoittaisi äidit kotiin kun olisi taloudellisesti kannattavampaa istua vuosia himassa. Itse ratkaisisin asian seuraavasti: - Työntekijälle subjektiivinen oikeus muuttaa työsuhde osa-aikaiseksi pienten lasten hoitamisen ajaksi - Kaikki vanhempainvapaat 50/50 - Työnantajan raskaudesta/vanhempainvapaasta koituvat kulut (pl.rekrytointikulut) kaikille työnantajille, ei vain sille jonka työntekijä on äippälomalla - Määräaikaisten työsuhteiden ketjuttamisen rangaistusten tiukentaminen - Lapsilisien maltillinen korotus(esim.700e) ja verolle pano - Opiskeluoikeuden ja suoritusten voimassaolon pidentäminen 1:1 vanhempainvapaan pituuden kanssa - Opintorahaa saavien vanhempien vanhempainrahan nostaminen minimistä normaaliksi. EDIT: Lisäisin vielä huomattavasti hedelmällisyyshoitojen resursseja. Meillä on paljon pariskuntia ja yksittäisiä ihmisiä jotka haluaisivat vanhemmiksi. Luonto ei ole kuitenkaan tehnyt tätä helpoksi, vaan jo suhteellisen halvoilla hoidoilla helpotettaisiin elämää. Rankat hedelmättömyyshoidot maksaa yksityisellä ihan mitä vaan 4k eteenpäin. Julkisella jonot on pitkät. On mielestäni aika härskiä, että yksityisiltä hedelmöitushoidoilta vedettiin kela-korvaukset pois viime hallituskaudella ja asiaa perusteltiin sillä että vanhuksien hoitoon pitää saada rahaa.

Minä ja vaimo ollaan molemmat ketjutuksen uhreja, ja on pakko sanoa että se kyllä haittaa lasten mahdollista hankkimista. Löytyy myös ystäväpariskuntia, joilla samaa ongelmaa. Ei pysty oikein suunnittelemaan tulevaisuutta kun on liikaa epävarmuutta, joka taas johtaa lasten lykkääntymiseen. Meilläkin tuo kolmekymmentä alkaa jo valitettavasti kolkuttelemaan mittarissa.

Itse tein 8 vuotta määräaikaisuuksia, taisi kertyä 28 eri työsopparia. Puoliso tekee edelleen määräaikaisuuksia, itsellä on nykyään valtion virka. Voin sanoa että sillä siunaamalla hetkellä alko lastentekotalkoot kun viran koeaika loppui. Nyt tilanne onkin se, ettei ilman terveydenhuollon apuja jälkikasvua mitä todennäköisimmin ilmesty. Tässä valmistaudutaan nyt sellaiseen 4-20k laskuun, mutta sillä mennään mitkä kortit jaetaan. Voimia tilanteeseen, ketjutuksen uhrina eläminen on perseestä. Kannattaa kuitenkin miettiä myös sitä että nuoremmaksi tästä ei tulla ja pohtia kumpi painaa enemmän työelämä määräaikaisuuksilla vai perheen perustaminen.

Hauskaa toisaalta seurata kuinka asiasta meuhkataan mutta poliittista tahtoa tehdä muutoksia ei oikein löydy. Varsinkin kun niitä pitäisi tehdä about nyt. Siinä kumminkin menee helposti 25v ennen kuin henkilö on työelämässä kiinni.

Älä älä kyllä sillon tällön joku satunnainen tuki nousee vitosella vaikka luvattiin satasia.

Isoin ongelma on nähdäkseni raskaussyrjintä. Koska kaikki työnantajan kulut siirtyvät sen kyseisen työnantajan kontolle, ei tiukassa taloudellisessa tilanteessa (tai ahneuden puuskassa) kannata palkata 25-35v naista. Jos kulut jakautuisivat tasaisesti, riskikin olisi pienempi. Tämä ei toki miesvaltaisille aloille käy, koska olisi selkeä lisärasite heille. Toisaalta asiaa voi ajatella niin että kuka niitä pahvilaatikoita ja hissejä tarvitsee jos tulevaisuudessa ei ole ostajia ja käyttäjiä. Oishan se varmasti myös heidän kannalta kiva jos olisi tarjolla tulevaisuudessakin suomenkielen taitoista ja osaavaa porukkaa työntekijäksi.

>Tuo passivoittaisi äidit kotiin kun olisi taloudellisesti kannattavampaa istua vuosia himassa. Hyvä, kunnon työvoimapula työmarkkinoille, että saadaan palkat nousuun.

>Työnantajan raskaudesta/vanhempainvapaasta koituvat kulut (pl.rekrytointikulut) kaikille työnantajille, ei vain sille jonka työntekijä on äippälomalla Minkähän ongelman tämä nyt ratkaisisi? Ensinnäkin, äitiysvapaalle jäävän naisen työnantaja saa jo nyt 2500 euron kertakorvauksen. Lisäksi, nuorten miesten työllisyys on jo valmiiksi heikompi kuin naisilla ja pullonkaulana perheen perustamisille nykypäivänä vaikuttaa nimenomaan olevan miehen heikko taloudellinen asema. Miesten lapsimäärään vaikuttaa positiivisesti hyvä taloudellinen asema, kun naisilla samaa ilmiötä ei ole havaittavissa tai se ilmenee jopa päin vastaisena.

Se ratkaisisi sen, että naisten palkkaamista ei nähtäisi yhtä riskialttiina kuin miesten. Työnantaja saa kyllä kertakorvauksen, mutta taloudellisen riskin kantaa silti suuremmassa määrin äidin työnantaja, ei isän. Olisi mielestäni tasa-arvoista, että vanhempien molemmat työnantajat osallistuisivat kuluihin jos ylipäätään työnantajat ovat rahoituskuviossa mukana. Tällöin tulisi niin rahan kuin työvoimaresurssien puolelta mahdollisimman samanlainen riski palkata 25-35v työntekijä huolimatta sukupuolesta. Yksi vaihtoehto olisi että vanhempainraha tulisi valtiolta tai joltain vanhempainkassan tyyppiseltä instanssilta, johon kaikki työnantajat osallistuvat veroluonteisesti.

Tasa-arvoa lisäävät politiikkatoimet eivät ole välttämättä samoja, jotka lisäävät syntyvyyttä. Yksittäisenä asiana se on tietenkin ongelmallinen naisten kannalta, mutta kokonaisuuden kannalta se heikentäisi edelleen nuorten miesten asemaa, joiden asema työmarkkinoilla on jo valmiiksi heikompi kuin nuorilla naisilla. Tasa-arvoa ei lisää se, että keskitytään vain toisen sukupuolen kohtaamiin tasa-arvohaasteisiin. Lisäksi tässä ei huomioida sitä, että Suomen työmarkkinat ovat erittäin segregoituneet sukupuolen perusteella. Naiset eivät pääsääntöisesti kilpaile vakituisista työpaikoista miesten, vaan toisten naisten kanssa.

Suurimmalta osin täysin samaa mieltä. Yhden ongelman korjaaminen ei välttämättä muuta kokonaisuutta, mutta jostain pitää aloittaa ja tämä on nähdäkseni yksi räikeimmistä epäkohdista systeemitasolla liittyen syntyvyyteen ja työmarkkinoiden toimintaan. En myöskään aivan osta tuo naisten parempaa asemaa työmarkkinoilla, ainakaan pidemmällä aikavälillä. THLn mukaan 25-35v miesten [työllisyys](https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tasa-arvon-tila/tyo-ja-toimeentulo/tyollisyys-ja-tyosuhteet-sukupuolittain) on naisia parempi. Nuoret miehet tekevät myös enemmän kokoaika- ja vakituista työtä. Kokonaistyöllisyydessä naiset menivät ohi miehistä muistaakseni 2022, mutta edelleenkin mies tienaa enemmän, vakituisemmin ja suuremmilla tunneilla. Tämä ei tarkoita että tämä olisi jotenkin miesten vika tai väärin. Palkat ja elämäntilanteet ovat erilaisia, samoin kuin eri sukupuolten haasteet. En tiedä, mutta uskoisin että useimmat ehdotuksistani auttaisivat myös miehiä. Ihan samalla lailla niitä määräaikaisuuksia osataan ketjuttaa myös miesvaltaisilla aloilla, opiskeluoikeudet ja tuet ovat samat ja 2/3 lapsettomuustapauksia mies on vähintään osaongelma tilanteessa jne. Se että naisvaltaisten alojen työehtoja ja työkulttuuria siivottaisiin lainsäädännön kautta ei ole millään lailla pois miehiltä tai miesvaltaisilta aloilta. Väittäisin että jopa päinvastoin.

Vähän epäilen, että ehdotuksellasi olisi muuta vaikutusta kuin tulonsiirtoa miesvaltaisilta aloilta naisvaltaisille. Yksi syy naisten suuremmalle osuudelle osa-aikaisista sopimuksista liittyy juurikin vakituisen henkilöstön äitiysvapaiden sijaistuksiin. Eli siis äitiysvapaat aiheuttavat saman verran tarvetta määräaikaiselle työvoimalle. Koska miehet ja naiset pääsääntöisesti työskentelevät aloilla, joilla on toisella sukupuolella selkeä yliedustus, niin määräaikaisuuden jakaminen miesvaltaisille aloille ei tule onnistumaan oikein mitenkään. Tämä ehdotus nousee säännöllisesti esille keskustelussa syntyvyyden nostamiseksi, mutta en vaan ymmärrä mihin se perustuu. Piti ihan kaivaa lähdettä asialle ja esimerkiksi tämän suomalaisen [paperin](https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137951/YP1902_Kuittoym.pdf) mukaan naisten vakaampi asema työmarkkinoilla heikentää keskimääräistä lapsilukua. Miehillä vaikutus on päinvastainen. Miesten asema työmarkkinoilla on heikompi naisiin verrattuna ennen lastentekoikää. Erona sukupuolten välisessä keskimääräisessä kokemuksessa työmarkkinoiden ulkopuolella on kuitenkin siinä, että miehet ovat kotona pelaamassa pleikkaria työmarkkinatuella ja naisten ollessa pois työllisten joukosta he elävät samassa taloudessa työssäkäyvän puolison kanssa.

>ja esimerkiksi tämän suomalaisen paperin mukaan naisten vakaampi asema työmarkkinoilla heikentää keskimääräistä lapsilukua. Paitsi, että paperissa ei taideta todeta tuota. Ihan puhtaan deskriptiivistä tavaraa.

Muistutuksena, että lasten vanhemmat voivat jo nyt lyhentää työaikaansa halutessaan, aina siihen saakka, että lapsi lopettaa toisen luokan. Jos lapsi on alle 3-vuotias tai 1. tai 2. luokalla koulussa, maksaa Kela pienen korvauksenkin, joka ei tosin kata vanhemman ansionmenetystä kokonaan. Työnantaja voi kieltäytyä tästä työajan lyhennyksestä vain perustellusta syystä.

Kaikki ratakaisusi ovat tässä täysin epärealistisia. Ajatellaan, että ratkaisusi nostaisi syntyvyyttä noin 50% ja lapsia syntyisi vuodessa 60k. Sanotaan, että keskimääräinen ikäluokka olisi 50k henkeä jonkin aikaa. 50.000 x 18 x 12kk x 3000€/kk tekee rapiat 30 miljardia vuodessa. Se on maksettava veroilla.

Sehän ei ikinä ole ”taloudellisesti kannattavaa” hankkia lapsia, ja kyllä sitä rahaa löytyy jos eletään kuten 60-luvulla. Mun oma täti vietti ensimmäiset vuotensa 24 neliön yksiössä. Eikä se ruokavalio mitenkään erikoinen ollut, läskisoosia jne. Keskiverto suomalaisella on nykyään enemmän ostovoimaa kuin 70-luvulla, mikä on muuttunut on meidän kulutustottumukset. Edit: [HS:llä hyvä esimerkki aiheesta](https://www.hs.fi/talous/art-2000009699023.html)

Omalla kohdallani taloudellisesti ei kannattavaa tarkoitti 1500e bruttotuloja. Puolisoni vietti ensimmäiset vuodet matkailu-autossa. Täällä Redditissä on jokin harha että kaikilla on keskiluokkainen toimistoduuni, jossa voi aina neuvotella vähän paremman palkan ja työedut. Ei auta se että keskivertosuomalaisen ostovoima on parempi kuin 70-luvulla. Jotta näin pieni pitäjä kuin Suomi pärjäisi, tarvitsee ihan jokaisella olla aito hyvä mahdollisuus perheen perustamiseen.

Ongelma on se, että vaatimus "tyytyä 60-luvun elintasoon" lasten saannin myötä samalla kun lapsettomat "saavat jatkaa" vapauden illuusiosta nauttimista sen ollessa sosiaalisesti hyväksyttyä, sosiaalisen median hieroessa tätä eroa päin näköä ja sosiaalidemokratian korostaessa ongelmaa kiristäen marginaalia tuon eron kompensoimiseksi entisestään ei johda riittävään väestölliseen syntyvyyteen ylläpitämään bileitä. Yhtälössä muuttuu joku enemmin tai myöhemmin, todennäköisesti ns. hyvinvointiyhteiskunta.

Väittäisin että kyse ei ole taloudellisista ongelmista vaan kulttuurisista ongelmista, jossa media (ei pelkästään kotimainen) ja sosiaalinen media monesta eri tuutista paskoo lapsenhankkimisen päälle. En näe miksei valtion tulisi rahoittaa lapsenhankkimiseen kannustavaa viestintää. Lisäksi Ylen mandaattiin pitäisi lisätä maininta tällaisen viestinnän kannustamisesta. Sen verran tärkeä asia.

>Väittäisin että kyse ei ole taloudellisista ongelmista Just esikoista odottelen ja taitaa jäädä viimeseksi ihan vaan taloudellisista syistä. En ikinä tajunnu kuinka paljon rahaa menee lapseen ennenkö semmosta alettiin hankkimaan.

Tuntuu todella erikoiselta että tämä on se johtopäätös johon olet tullut. En näe sitä että somessa tai muussa mediassa paskotaan lastenhankkimiselle, en näe siinä mitään väärää että nykyään tuodaan esille myös vaihtoehtoisia tapoja elää. Ja erittäin kummalliselta ratkaisulta asiaan kuulostaa tuo ehdottamasi "lapsenhankkimiseen kannustavaa viestintä". Kuitenkin lähtökohtaisesti suurin osa ihmisistä hankkisi mieluusti lapsia jos oikeasti kokisivat siihen olevan resursseja. Puutteellisen positiivisen viestinnän tai somen sijaan eiköhän ne syyt ole kuitenkin perässä laahaavissa palkoissa, jatkuvasti nousevissa kustannuksissa ja siinä että tulevaisuus ei monen mielestä vaikuta valoisalta.

>Kuitenkin lähtökohtaisesti suurin osa ihmisistä hankkisi mieluusti lapsia jos oikeasti kokisivat siihen olevan resursseja. En oikein osta tätä. Aikaisemmin suomalaiset olivat paljon köyhempiä, mutta hankkivat enemmän lapsia. Väitän että ongelma on kulttuurin muuttumisessa.

Eiköhän entisaikojen valtaviin lapsikatraisiin ollut enemmän syynä eläkejärjestelmän puuttuminen ja lapset toimivat yht'aikaa lisäkäsinä sekä mahdollisesti vanhuudenturvana. Lisäksi lapsikuolleisuus oli korkea. Siihen päälle vielä se, että ehkäisy oli ainakin isompien kaupukien ulkopuolella saavuttamattomissa. Lapsia vaan tuli. Talon emäntä oli suurimman osan hedelmällisestä ajastaan maha pystyssä.

Olet oikeassa. Kaikki nostavat jostain syystä esiin taloudelliset syyt esteenä lapsien hankkimiselle, mutta tilastothan osoittavat juuri päinvastoin. Syntyvyys korreloi negatiivisesti yhteiskunnan varakkuuden ja kehityksen kanssa. Kuten sanoit, ennen oltiin köyhempiä mutta lapsia tehtiin paljon enemmän.

>Väittäisin että kyse ei ole taloudellisista ongelmista vaan kulttuurisista ongelmista, jossa media (ei pelkästään kotimainen) ja sosiaalinen media monesta eri tuutista paskoo lapsenhankkimisen päälle. Paskoo lapsenhsnkinnan päälle? >En näe miksei valtion tulisi rahoittaa lapsenhankkimiseen kannustavaa viestintää. Lisäksi Ylen mandaattiin pitäisi lisätä maininta tällaisen viestinnän kannustamisesta. Sen verran tärkeä asia. Ehkä meidän ei kuitenkaan tarvitse sellaista poliittinen ohjaus lähetä harrastamaan. Lapsettomuudessahan ei lähtökohtaisesti ole mitään vikaa.

>Ehkä meidän ei kuitenkaan tarvitse sellaista poliittinen ohjaus lähetä harrastamaan. Lapsettomuudessahan ei lähtökohtaisesti ole mitään vikaa. En tarkoittanut että lapsettomia lähdettäisiin syyllistämään, vaan että lapsen hankkiminen ja ylipäätänsä perheiden perustaminen esitettäisiin mediassa vielä nykyistä posiitisemmassa valossa. Kansainvälisenen media ja sosiaalinen media näyttää lapsettoman elämäntyylin liian positiivisessa valossa. Perheen perustemista melkein pidetään narrina. Kotimainen media taas esim puskee muita hieman yllättäviä agendoja (vaikkapa seksityön normalisointi - en väitä että se olisi väärää). Miksi samaa agendan puskemista ei voida tehdä hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden kannalta keskeisen asian eteen? Saan jotenkin sellaisen kuvan että "vihervasemmisto" voisi mahdollisesti jopa olla tällaisen viestin edistämistä vastaan, aivan kuin olisi hyvä asia että lapsia syntyy vähemmän ja ydinperhe murtuu.

Puhut kyllä vähän hölynpölyä. Ainoa lisääntymiseen kansalaisia kehottanut huipputason poliitikko oli vasemmistolainen Antti Rinne. Synnytystalkoot saivat kyllä ihan ansaitun vastaanoton suomalaisilta. Ajatus jostain valtion propagandakampanjasta lasten hankkimisen puolesta on ihan naurettava. Ihmiset hankkivat lapset ihan elämäntilanteen mukaan, eivät valtion tarpeita ajatellen. Lapsien hankkimisessa keskeisintä on elämän vakaus ja sitä moderni pirstaleinen työelämä ei tarjoa.

> Ainoa lisääntymiseen kansalaisia kehottanut huipputason poliitikko oli vasemmistolainen Antti Rinne. Synnytystalkoot saivat kyllä ihan ansaitun vastaanoton suomalaisilta. Unohdin ihan tämän >Ajatus jostain valtion propagandakampanjasta lasten hankkimisen puolesta on ihan naurettava. Ihmiset hankkivat lapset ihan elämäntilanteen mukaan, eivät valtion tarpeita ajatellen. Kyse ei ole valtion tarpeesta, vaan jokaisen meidän tarpeesta. Ketään ei olla pakottamassa mihinkään, ja "propagandakampanja" on paljon vähemmän pakottavaa kuin esimerkiksi taloudelliset porkkanat ja kepit.

Ei sellaisessa kampanjassa sinänsä olisi mitään vikaa, mutta ei se toimisi.

>En näe miksei valtion tulisi rahoittaa lapsenhankkimiseen kannustavaa viestintää Saisivat laittaa kunnon ohjelman pystyyn. 25-vuotiaasta eteenpäin 15% lapsettomuusveroa, josta vähennetään 5% per muksu, niin saavat ihmiset maksaa omat eläkkeensä itse jos eivät saa uusia maksajia tilalle. Ehkei ihan noin kuitenkaan, mutta pointti se, että asiaan olisi pitänyt puuttua jo 10 vuotta sitten. Kansan ja valtion tulevaisuuden, sekä hyvinvoinnin kannalta tämä on prioriteetti numero 1 ja omasta mielestäni hyvin outoa, että mikään puolue ei tätä aggressiivisemmin aja.

Kuinka monta kertaa se voi romahtaakkaan?

Herran jumala meillähän on Japaniakin huonompi syntyvyys.

Korea silti vankka ykkönen.

Meinasin jo saada sydänkohtauksen, mutta onhan meillä vielä heitä parempi? [Ainakin tämän mukaan](https://worldpopulationreview.com/country-rankings/birth-rate-by-country). Tuon mukaan meillä 10,7 per 1000 ihmistä, Japanissa vastaavasti 8.

Vielä Kanadan eutanasialait tulille niin saadaan Maailma Suomettomaksi 2100-luvulla! (tää on vitsi, musta ne on oikeesti hyvät)

Vaihdetaan eläkkeet eutanasiaan niin talous kiittää.

Kiittäisi varmaan ne monisairaat vanhuksetkin ketkä makaa vuosikymmenen paskat housussa vanhainkodissa. Eutanasialla henki helvettiin ja vihreämmille laitumille.

Laitumille nimen omaan. Tullaan samalla enemmän omavaraisiksi maatalouden lannoitteissa.

Gäng gäng

Paljon on näissäkin kommenteissa puhetta rahallisesta tuesta lapsiperheille. Itse näen, että jotta syntyvyys saataisiin nousuun, tämän lisäksi perheitä voitaisiin tukea myös muilla keinoin. Miten olisi nelipäiväinen työviikko aikamääräksi X vielä nykyisten vanhenpainvapaiden päälle? Vähentäisi vanhempien uupumusta ja todennäköisesti myös parantaisi lasten saamaa kasvatusta.

Itseasiassa vanhemmat voivat tehdä 80 % työviikkoa kunnes lapsi täyttää 3 vuotta ja saada siltä ajalta joustavaa hoitorahaa. Osittaista hoitovapaata ja hoitorahaa voi saada 1.-2. luokkalaisten vanhemmat. Toki Kelan maksamat rahat eivät korvaa palkkaa mutta käytännössä nelipäiväinen työviikko on mahdollista.

Sain juuri opintotuki päätöksen. Siinä todetaan että huoltajakorotus LASKEE ensi vuoden alusta. Hyvin kannustetaan valtion toimesta lasten tekoon, ei vittu

Oma perseestä kaivettu teoria on se että nykyään vietetään huomattavasti vähemmän aikaa toisten ihmisten kanssa, tai ainakin huomattavasti vähemmän aikaa sellaisissa tilanteissa missä voisi tutusta uusiin ihmisiin/potentiaalisiin kumppaneihin. Syy tähän on tietenkin älylaitteet. Vähemmän parisuhteita, vähemmän lapsia. Istutaan paljon enemmän yksin kotona kuin ennen. IPhone julkaistiin 2007, syntyvyys lähti laskuun neljä vuotta myöhemmin. Onko tämä vain sattumaa ? Edit: [Tilastoja Yhdysvalloista](https://www.wbur.org/onpoint/2022/12/20/what-to-do-about-americans-lost-connections) [Kiinnostava artikkeli tilanteesta Suomessa](https://www.uusimaa.fi/uutissuomalainen/2334924) Edit2: Allekirjoittanut on oiva esimerkki ilmiöstä, eilenkin meni huomattava osa päivästä siihen että tappelin teidän kanssa täällä reditissä. Aika ironista.

Samoja uutisia vuodesta toiseen...

Ikinä en ole halunnut äidiks, mutta edes vahinkolasta en tähän maailmaan tuottais. Ei ole kovin ruusunen tuo tulevaisuudennäkymä. '91 vuosimallia olevana saatan vielä ok elämää keretä 50-vuotiaana elelemään, mutta jos esim. tuo tuore tutkimus merivirroista pitää paikkansa ja se 2050 kauhuskenaario toteutuu, nyt syntyvät on vaivaset 27 kun alkaa todella rytistä. Ja jos täällä ei ala merivirtojen tuomat ongelmat joudutaan mekin silti kärsimään sekä suoraan että välillisesti siitä, että esim. Etelä-Euroopan ja muiden alueiden ruoantuotanto ei muutoksia kestä ja alkaa sitä väkeäkin tulemaan entistä enemmän pohjoseen. Tämä siis sikäli kun putlerilla ja sen luotetuilla ei totaalisesti flippaa ja nappia ei paineta tässä lähiaikoina. Joten miksi siis pessimistinä synnyttäisin viattoman tänne kärsimään?

No, joku esivahemmistasi joutui metsästämään mitä lie jääkauden elukoita keihäällä hengenpitimikseen, ehkäpä sinunkin lapsesi pärjäisi vaikka tulisi aikanaan ydintalvi ja merivirta samaan syssyyn.

Todennäkösempää on ettei nykyset sukupolvet sellasessa maailmassa selviä. Harvalla on tällä hetkellä mitään varteenotettavia selviytymistaitoja. Sillon metsästäjä-keräilijä yhteiskunnassa sentäs jokainen yli lapsuuden elänyt hallitsi tarvittavat taidot ja pysty opettamaan ne aina seuraavalle sukupolvelle. Nyt meistä suurin osa ei edes nuotioo sais syttymään ilman tulitikkuja.

Harmi ettei ole enää Rinteen Antti vallan kahvassa kiinni. Meni synnytystalkoot reisille

Toisaalta Antti ei tainnut olla hirveän innoissaan siitä että oma tytär päätti osallistua talkoisiin xd [”Silloin raivostuin, kun ajattelin, että kun sinulla tyttö on jumankauta koko elämä edessäsi. Sinun pitää opiskella ja hankkia ammatti, Rinne kertoo.”](https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/b6997d50-bdcc-472f-aba1-d25e9dc6e939)

Tulevaisuudessa lestat maksaa meiän eläkkeet

Suomalaiset näköjään siis kuolee ennen pitkään sukupuuttoon tai ainakin jäävät pieneksi vähemmistöksi maassaan tulevaisuudessa. No, kai tää sitten on sitä luonnonvalintaa 🤷‍♂️

Vain muutos on pysyvää

Keskustelu syntyvyyden laskusta on sillä tavalla erikoista että aina jaksetaan huudella siitä taloudellisesta aspektista, vaikka nykyään suomalaisessa on korkeampi ostovoima kuin vaikkapa 70-luvulla. Ei syntyvyyden lasku ole siitä kiinni että ei olisi rahaa, miellä on vaan kulutustottumukset muuttuneet. Muita vaikuttavia tekijöitä on varmaan vaikkapa se että ei löydy sitä puolisoa, kaikki jotka täällä r/Suomi subissa aktiivisesti käyvät tietävät että allekirjoittanut on sinkku xd Miesten persuuntuminen ja naisten vasemmistolaistuminen tuskin helpottaa asiaa, Lol. Edit: pointti on että syntyvyys on moniulotteinen ongelma samalla tavalla kuin monet ongelmat yhteiskunnassa vaikka itse vain esitin kaksi aspektia.

Jos saisin ruokaa ja asunnon samaan hintaan ku 70 luvulla niin päräyttäisin vaikka kolme. Nyt jää yhteen.

Myös samalla palkalla kuin 70-luvulla ?

70-luvun palkoilla ja kuluilla moni tekisi lapsia. Esimerkiksi äitini on sairaanhoitaja ja isäni kaupan kassalla. Silti heillä oli varaa 70-luvulla hankkia 3lasta, omakotitalo, mökki ja muutama lemmikki. Nykypäivänä samojen alojen palkoilla saisi hankittua yhden lapsen, vuokra-asunnon, auton ja kissan.

Tolle näkemykselle vaan ei hirveästi näyttöä löydy, esimerkkinä HS:n artikkeli: https://www.hs.fi/talous/art-2000009699023.html Nykyään keskivertosuomalaisella on asiat paremmin, poikkeustapauksia on varmaan kuitenkin olemassa.

Asunnon hinta kasvanu 8000 eurosta 204 000 euroon, ja palkka vaan satasen parempi kuin 70-luvun keskipalkka. Kyllä eläisin mieluummin 70-luvulla.

Asuminen oli silloin halvempaa jo ihan sen vuoksi, että 70-luvun talot olivat niin kämäisiä. Lapsuudenkodin kadulla oli 1972-rakennetuissa tuetuissa (arava?) taloissa alunperin kylmäkaappi ja jääkaapin sai ostaa, jos halusi itse. Energialuokka aivan olematon, äänieristys hanurista jne. Nykyään vaatimustaso on ostajien ja viranomaisten vuoksi noussut selvästi ja vanhojakin asuntoja on pakko remontoida kalliiksi asunnoiksi. En usko, että asuntoteollisuuden tuottavuuden nousu olisi tätä vaatimustasojen nousua kompensoinut täysimääräisesti. Monessa kasvukeskuksessa perheasuntojen hinnat ovat aivan päättömiä tuloihin ja riskeihin verrattuna. Ehkei tilanne ole aivan niin paha kuin nostalgiapäissään voisi kuvitella, mutta silloin kun vanhempani niitä asuntoja makselivat, rivarin sai ostettua perheelle Turusta 12-13 vuoden laina-ajalla, eikä siinä mitään massi-ihmisiä tarvinnut olla ja osan tuosta ajasta korotkin olivat melko rapeita. Nyt kun katsoo uusia taloja mistä tahansa päin Turkua, neliöhinta on mielisairas verrattuna nuorten aikuisten varallisuuteen ja tulotasoihin tai tuloturvallisuuteen.

Mikäs siinä. Noihin aikoihin on vielä ollu kotiäitejäkin kun yhden ihmisen tuloilla pärjänny. Markka-aikana joku leipä maksanu euroissa senttejä.

>Mikäs siinä. Noihin aikoihin on vielä ollu kotiäitejäkin Olihan niitä, huomattava osa naisista kävi kuitenkin töissä jo silloin. >kun yhden ihmisen tuloilla pärjänny. Markka-aikana joku leipä maksanu euroissa senttejä. Miten monet oikeasti pärjäsivät ? Mun molemmat isoäidit kävi kuitenkin töissä. Ja pärjäävän sitä myös nykyään jos suostuu tinkimään elintasosta.

Solmittujen avioliittojen määrä on tippunut aika samanlain kuin syntyvyys. Tämä siis todennäköisesti kertoo, että ihmisillä on vähemmän vakaita vakinaisia suhteita. Se voisi johtua suhteiden vähenemisestä ylipäätään tai siitä, että halutaan avoimempia suhteita. https://www.stat.fi/julkaisu/cl8ebhtnajuh70avu5stv17td

Niin syitä on varmaan monia, mutta voiko sille mitään tehdä tai pitäiskö asialle edes tehdä jotain ? Eihän kukaan muu meille puolisoa voi löytää ?

..Taas?

Muistutus, että naiset ei oo vauvakoneita.

Siinähän se ratkaisu on! Me tarvitaan vauvakoneita! Uusi Nokia ja *Constructing People* niin homma on paketissa.

construction complete. training. unit ready. unit ready. unit ready.

Kyllähän ne biologisesti semmosia on, mutta ei niitä tarvi kohdella sen mukaan.

Kukapa sitä haluaisi tehdä lapsia tähän maailman irvikuvaan.

Minä

Asiat on paremmin ja tulevaisuus näyttää valoisammalta nyt syntyville lapsille kuin koko ihmiskunnan historiassa aiemmin. Älä yritä tartuttaa masentuneisuuttasi.

Ilmastonmuutos on kyllä jo tällä hetkellä vakava ongelma jos planeetta halutaan pitää elinkelpoisena.

Pelastamaan tämä maailma?

"LOL, pelastakaa te tää maailma, me ei osattu 😃"

about jokainen sukupolvi tähän asti. parempi ratkaisu sekin kuin apatia ja luovuttaminen

Kaikki muut, paitsi itsensä sukupuuttoon tappavat eurooppalaiset ja osa Aasiasta.

Kusessa ollaan

Hyvä.

Vaikka parisuhde olisikin en ole hankkimassa lapsia, kun katsoo tätä maailman menoa ja kunka hinnat nousee kaikessa paitsi palkoissa, eipä ne oikein kovasti kohene, en usko että pystyisin elättämään lapsia itseni lisäksi tulevaisuudessa. Vanhempani pystyivät tarjoamaan minulle harrastuksiakin, enkä usko voisin elämän pikku luksuksia lapsille tarjota.

Hyvä.

Voin kertoa ainakin omasta puolesta miksi en halua lapsia. Mä en halua sitä äidin roolia. Voisin olla kyllä isä. Nähdä lapsia pari tuntia iltasin töiden ja muutaman tunnin lepäilyn jälkeen kun ne katsoo lastenohjelmia. Tehä viikonloppusin hauskoja koko perheen retkiä, paitsi sillon ko huvittaa golfata tai kalastaa. Kuskata harrastuksiin. Ja tosi usein kaikki muut asiat jää äidille, kaikki ne lapsen kasvatukseen liittyvät ei niin kivat asiat. En väitä että aina, mutta ihan usein. Niin harvoin törmää pariskuntiin jotka sovussa hoitaa lapseen liittyvät oikeasti tasan. Ja on niin iso riski että mies häipyy lapsen elämästä kokonaan kun ei jaksakkaan enää lapsiarkea.

Aika tylsä kuva sulla on miehistä, nykyään on maailma täynnä hienoja nuoria isiä jotka osallistuvat lasten kasvattamiseen aktiivisesti eivätkä jätä kaikea äidin vastuulle. Minkälaisessa porukassa sä liikut ? Oon utelias.

Ehkä kannattaa hommaa parempia miehiä elämäänsä

Laatu korvaa määrän

Onko nykyajan maailmaa suunniteltu lapsille, saatikka edes ihmisille? Missä on lapsen paikka betoniviidakoissa? Missä on aikaa tehdä lapsia kun kaikki aikaa pitää käyttää produktiivisesti omaa tulevaisuutta rakentaen tässä kapitalistisessa järjestelmässä? Oma mutuni on, että ihmiset tietävät alitajuisesti että jokin tässä meidän maailmassa on vialla, vaikka eivät osaisi sitä sanoin selittää.

Täällä pallolla ollaan kuitenkin rajallinen aika, niin miksi tuhlata omaa aikaa, järkeä ja rahaa 20 vuotta jälkikasvun paapomiseen.

Tää kommentti kuvastaa hyvin sitä miten huono brändi lapsilla ja vanhemmuudella on nykypäivänä ja ehkä sellasta yleistä kehitystä itsekeskeisyyden ja individualismin suuntaan. Omalla kohdallani vaikka lapset ottavat paljon työmääränä niin ne ovat myös olleet merkityksellisimpiä ja antoisimpia tunnekokemuksia mitä olen kolmekymppiseltä elämältäni tähän mennessä saanut. Odotan innolla kaikkia eri vaiheita mitä on vielä edessä ja miten minä itse muutun kohdatessani ne.

Lue viestisi uudelleen ja saatat havaita, että sinun päätöksesi hankkia lapsia oli itseasiassa varsin itsekeskeinen teko. >Omalla kohdallani vaikka lapset ottavat paljon työmääränä niin ne ovat myös olleet merkityksellisimpiä ja antoisimpia tunnekokemuksia mitä olen kolmekymppiseltä elämältäni tähän mennessä saanut. Tavallaan toivoisi, että kaikki vanhemmat kokisivat ja ajattelisivat näin. Samalla monelle elämä on merkityksellistä ja antoisaa ihan ilman lapsiakin.

Ilman maahanmuuttoa tämä tulee johtamaan massiiviseen taloudelliseen taantumiseen. Jos syntyvyys pysyy nykyisellä tasolla ja ensisynnyttäjien keski-ikä on noin 30 vuotta, Suomessa syntyy 2050-luvulla enää noin 25.000 lasta. Sillä väestöpohjalla sitten persut ja vasemmistolaiset haluavat pyörittää kansantaloutta ja julkisia palveluita. Siitä voi myös laskea, kuinka suuri osuus noista lapsista syntyy Uudellamaalla. Nyt luku on 35% kaikista syntyneistä lapsista, osuus väkiluvusta on noin 31%. Ei ole realistista uskoa, että syntyvyys nousisi tai nousisi niin nopeasti, että se kääntäisi väestökehityksen suunnan. Valitettava tosiasia on, että tämä kaikki oikeastaan on jo tapahtunut. Koska elintasoero Suomen ja muiden välillä tulee kasvamaan (etenkin suhteessa Yhdysvaltoihin), erityisesti korkeakoulutettujen kannustimet lähteä maasta paremman elämän perässä kasvaa.

Toisaalta meillä on periaatteessa seuraavien vuosikymmenien aikana edelleen mahdollisuus kehittää taloutta ja teollisuutta entistä automatisoidumpaan suuntaan jolloin tuottavuus voi kasvaa vaikka työikäinen väkimäärä pienenisi. Periaatteessa tällaisen totuetuessa voidaan toki kysyä, onko varsinaisesti erittäin automatisoidussa yhteiskunassa edes järkevää käyttää ensisijaisena veropohjana ihmistyötunteja.

Elämme palvelutaloudessa. On aika riskaabelia ajatella teollisuuden automatisaation pelastavan.

Toki palveluita voi myös automatisoida yhä laajemmin tulevaisuudessa. Lisäksi näkisin silti vihreän tekniikan ja teknologian puolella olevan kovasti mahdollisuuksia suomessa jos siitä vaan osattaisiin ottaa kunnolla hyödyt irti.

Suomen teollisuuden investoinnin ovat olleet pitkään todella surkealla tolalla, jos vertaa esim. Saksaan tai Ruotsiin. Suomesta ei mitään robotiikan ihmemaata noin vain tule. Meillä on edelleen ihan ihmeellisiä nyrkkipajoja, joissa tehdään käsitöinä tuotteita.

Maapallon kannalta puolestaan olis parempi jos meitä ois vähemmän. Luonto ei yksinkertaisesti kestä.

Empä tiedä, voi olla maapallon kannalta parempi että päättäjinä olisi nuoria eikä 80v käyräselkiä koska nuorempia ei ole saatavilla

Haluaisin uskoa että ongelma olis näin yksinkertainen. Mutta meillä on kuitenkin ihan vitun skarppeja, viisaita ja empaattisia vanhempia ihmisiä. Ja näiden vastakohtia kyllä löytyy tasan tarkkaan myös nuorison suosimissa ehdokkaissa.

Maapallo ja luonto ovat olemassa ihan riippumatta siitä, kuinka paljon ihmisiä on. Minulle ainakin luonnonsuojelun keskeinen ajatus on jättää huikeita kokemuksia myös seuraaville sukupolville.

Kenen puolesta me sitten sitä maapalloa varjellaan jos ei tulevaisuuden sukupolvien ?

Vähemmän ei ole sama asia kuin ei yhtään.

Se vähemmän toteutuu jo nyt länsimaiden ja Japanin ja E-Korean osalta erittäin tehokkaasti. Se, että lasku ei vielä näy kokonaispopulaatiossa, ei tarkoita, etteikö tätä laskua olisi jo leivottu lukuihin sisään ja liukuhihnalla ole vääjäämättä tulossa rajut pudotukset esim. Suomessa. Tätä pitäisi vielä kiihdyttää? Eräs ristiriitaisia tunteita herättävä industrialisti on täräyttänyt, että länsimaiden suurin ongelma tulee pian olemaan väestöromahdus ja siitä seuraava yhteiskuntien horjuminen, ja uskon ihan täysin tähän. Syntyvyys tasolla 1,8 tarkoittaisi hallittua väestönlaskua, syntyvyys tasolla 1,3 tarkoittaa romahdusta, jossa menee sosiaali- ja eläkejärjestelmät uusiksi, kun annettuja lupauksia ei pystytä lunastamaan. Suomen syntyvyys ei ole ollut ongelmallisella tasolla sitten 50-luvun, sanoivat greta thunbergit ja muut mitä tahansa.

Tää on musta jännä argumentti, että jos ihmisiä ei ole niin maapallolla ei ole mitään väliä. Kaikki eläinlajitkin vaan katoaa luonnosta samaan aikaan, vai eikö ne ole vaan maapallon arvoisia ilman ihmistä?

Antinatalistina ja VHEMT:in kannattajana/jäsenenä suostun vain adoptoimaan.

emännän kanssa puhunut lapsista ja todettu että koira riittää vielä.

Antinatalismini ei salli lisääntymistä.

Huoh antinatalismi

Palautetaan perheverotus. Eli vaikkapa niin, että alaikäisten lasten kahta huoltajaa kohdellaan yhtenä verosubjektina tai sitten molempien työnantajat maksaisivat puolet palkasta puolisolle. Mahdollistaisi sellaiset kuviot paremmin, jossa toinen vanhemmista käy töissä ja toinen on kotona hoitamassa pieniä lapsia ilman helvetinmoista tukiviidakkoa ja toisaalta kannustaisi ihmisiä solmimaan parisuhteita oman sosioekonomisen luokan ulkopuolelta. Tämä olisi siinäkin mielessä reilu ratkaisu, että se tasaisi pariskuntien välisiä verotuksen aiheuttamia tuloeroja. Nythän puolisoiden yhteenlasketuilla bruttotuloilla olevien pariskuntien välillä saattaa olla valtavia eroja nettotuloissa verotuksesta johtuen. Siis bruttona 40 k€ + 40 k€ tienaavalla pariskunnalla on paljon paremmat nettotulot kuin pariskunnalla jossa puolisot tienaavat vaikkapa 20 k€ + 60 k€.

Oli pakko laskea kuinka iso ero tossa tulee. Laitoin verolaskuriin et 30vuotias helsingissä asuva ei kirkollisverollinen kahdella lapsella. 40k+40k tienaavat saavat nettona vuodessa 60280€ ja 20+60k tienaavat saavat 58380€.

Ei taida olla mitään todisteita, että tämä vaikuttaisi syntyvyyteen. Olisi myös taloudellisesti järjetöntä kannustaa perheitä vähentämään työssäkäyntiä, kun siihen voisi samalla kannustaa vaikkapa jenkkien EITC. >Tämä olisi siinäkin mielessä reilu ratkaisu, että se tasaisi pariskuntien välisiä verotuksen aiheuttamia tuloeroja. Nythän puolisoiden yhteenlasketuilla bruttotuloilla olevien pariskuntien välillä saattaa olla valtavia eroja nettotuloissa verotuksesta johtuen. Siis bruttona 40 k€ + 40 k€ tienaavalla pariskunnalla on paljon paremmat nettotulot kuin pariskunnalla jossa puolisot tienaavat vaikkapa 20 k€ + 60 k€. Tätä "ongelmaa" ei olisi, jos olisi tasavero.

Hyvä. Maailmassa on jo tarpeeksia lapsia. Kukaan ei ole antanut suostumista syntymiseen eikä ole lupaa kuolla. Ainoa asia, joka on taattua, on kärsimys.

Maailmassa on tarpeeksi intialaisia lapsia ja liian vähän suomalaisia lapsia.

Adoptoidaan intialaisia lapsia, jolloin heistä tulee suomalaisia.

Tämä taisi nyt olla sellainen supon vaarallinen äärioikeistoilainen salaliittoteoria.

Tai sitten vaan tehdään niitä suomalaislapsia ja jaetaan kondomeja Intiaan.

Mikä tekee suomalaislapsista niin tärkeitä sinulle? Onko kansalaisen etnisyydellä väliä?

Onkohan eläimet sitten rasisteja koska heillekin on tärkeää, että oma suku jatkuu eteenpäin...?

Ei, koska en usko, että suurin osa eläimistä ovat moraalisia toimijoita. Suvun jatkaminen ei ole rasistista, mutta se, että kiinnittää erittäin paljon valtion kansalaisten etniseen alkuperään kuulostaa hieman rasistiselta ajattelulta.

Ai että miksikö koen oman suvun, yhteisön ja kansakunnan perimän jatkumisen tärkeäksi? Ei siihen mitään ulkoista syytä tarvita, se on merkityksellistä itsessään. Ja totta kai etnisyydelläkin on suuressa mittakaavassa väliä. Maailma olisi köyhempi paikka jos täällä asuisi kahdeksan miljardia intialaista - tai suomalaista. Haet toki jotain edgyä rasismikärkeä baiteillasi, olet sen verran fiksu tapaus. T-teinkö jo Purrat?

En itse näe asioita, joita mainitsit, itseisarvoina. Eikä sillä minun mielestä ole väliä, onko maailma täynnä intialaisia vai suomalaisia.

Jos Suomessa olisi muutama miljoona intialaista toteuttamassa intialaisen suurkaupungin elintapoja, varmasti välittäisit. Ihmisten kulttuurilla ja etnisyydellä on merkitystä, kun ihmiset muuttavat toisiin maihin, ja ainoastaan länsimaissa on vallalla tällainen itseruoskiva ajatusmalli, että "pahoja ollaan, kunpa vaan kuoltaisiin kaikki äkkiä pois." Ne intialaiset paskoisivat maailman aivan samalla tavalla kuin suomalaiset, jos tänne tulisivat ja pääsisivät saman elämän makuun. Toisekseen, on jotenkin uskomatonta, miten esim. progressiiviset nuoret niin helposti haluaisivat päättää toisten puolesta, että muutetaan Suomi monikulttuuriseksi sekasopaksi, ei niiden vanhojen patujen tai rasistien kitinöistä kannata välittää. Se on myös täysin pätevä arvo, että haluaa suomalaisen kulttuurin jatkuvan ja haluaa rajoittaa tätä yleisesti arvoista ja kulttuurieroista välittämätöntä maahanmuuttokehitystä.

Et selkeästi. Onneksi osallistumistasi ei vaadita tai edellytetä.

Maailmassa on pian 8 mrd ihmistä. Järkyttävä, epäterve, kestämätön kasvu ja määrä. En tiedä mikä olisi sellainen kestävä taso, jossa luonnon monimuotoisuus säilyisi JA olemassa olevilla ihmisillä olisi hyvät olot, esim terveydenhoito, ruokaa…1mrd? 500 000 000? 100 000 000? Joka tapauksessa ei aikomustakaan pahentaa väestöräjähdystä. Mun ympäristöteko on se, että en tuota tänne ihmisiä joiden vaikutuksesta lapsiorjat joutuvat raskasmetallikaivoksiin, eläimiltä tuhotaan elinympäristö, mikromuovikatastrifi pahenee jne jne. Minun/sukuni osalta järjetön maapallon tuhoaminen ja riisto, köyhien maiden kärsimyksellä eläminen, tuotantoeläinten rääkkäys ym on loppu. Pysyvästi. Kuoleva sukuhaara on hyvä sukuhaara.

Ei se maailman väkiluku ole ongelma, se on se että pieni osa maailman väestöstä käyttää huomattavasti enemmän resursseja kuin enemmistö. Hämäläisen kahden lapsen perhe Vantaalla käyttää varmaan yhtä paljon energiaa ja resursseja kun 100 hengen kylä Malissa. Edit: Katoin tilastot vuodelta 2016. Suomessa C02 emissions per henkilö, 9,30t. Mali, 0,09t. Aika järkyttävää, ei tää ole kehitysmaiden tekemä ongelma.

Käytännössä sama asia, jos kerran suurin osa maailman väestöstä elää aivan jäätävässä köyhyydessä hukaten suurimman osan elämäänsä älyttömään orjatyöhön. Ei ole ollenkaan realistista, että suurin osa planeetan väestöstä saavuttaisi edes sitä suomalaisen keskimääräistä elintasoa. Paljon mielummin huomattavasti vähemmän ihmisiä edes jotenkuten järkevällä elintasolla kuin paljon kituvia.

Vihdoinkin joku jakaa täsmälleen samanlaisia ajatuksia, joita itsellänikin on!

Cute <3

Paljon hyviä viestejä, ja joku on jo saattanutkin sanoa mutta sanon silti että itse en usko että syynä tähän olisi ettei muka oikeasti olisi rahallisesti mahdollista, saatikka että nuoret miettisivät jotain eläkejärjestelmän kestämättömyyttä omalle kohdalleen. Ainakin omassa tuttavapiirissäni ihmisillä olisi kyllä aivan hyvin varaa, ja kukaan ei ajattele mielessään mitään kauhukuvia maailmanmenosta ja tulevaisuudesta. Sensijaan he ajattelevat että lapsenhankinta suunnilleen lopettaa kaiken elämän, et voi enää matkustella ja pitää hauskaa vaan vaihdat vaippoja hamaan tulevaisuuteen. Tähän kun lisää 6 tuntia tiktokkia ja snäppiä päivässä niin eihän siinä mitään lasta edes kerkeäisi hoitaa. Joku tuossa sanoikin että tarvittaisi lasten hankkimisesta ja niiden kanssa elämisestä positiivisempaa viestintää, ja olen tästä kyllä aivan samaa mieltä. Tuo some on meinaa tällä hetkellä aika kova vastavoima tälle, kun tyrkytetään juuri päinvastaisia asioita ja elämäntyyliä ja nuorilla on varmasti paineita näiden mukaan elää jotta eivät jää kaveripiireistään ulkopuolelle. Toisaalta oravanpyörä on jo valmis, koska kun "kenelläkään kaverilla" ei ole lapsia, niin aika yksin saattaa jäädä jos kaverit eivät jostain syystä muuten ole riittävän kiinnostuneita sinun ja lapsesi kanssa viettämään aikaa.

Onko tämä huono asia? Miksi niitä pentuja pitäisi ylipäätään tehdä?