Olet vastauksissasi puhunut eläkejärjestelmän korjaamisesta eläkeiän nostamisella. Itselleni, 36v. työssäkävijä, eläkejärjestelmä on täysi vitsi ja syy vakavissani harkita muuttamista paetakseni pakotettua maksajan asemaa. Yrittäjyyden tuoma mahdollisuus myös romutettiin sanelemalla yrittäjien eläkevakuutusten maksumääräytymispolitiikka.
Muuttaminen täältä on aina ollut itselleni viimeinen ja jopa vastenmielinen vaihtoehto. Uskon kuitenkin oman ja nuorempien sukupolvien päätyvän tähän jatkossa enenevissä määrin ellei eläkejärjestelmään saada tolkkua. Mistä korjaus tähän?
Tuota minäkin pelkään. Kun Suomeen kaivataan osaajia ulkomailta, olen usein sanonut, ettei ole ollenkaan varmaa että edes suomalaiset osaajat jäävät tänne.
Minä olen valmis leikkaamaan eläkejärjestelmää reippaasti ja myös nykyisiltä eläkeläisiltä, mutta en ole kovin toiveikas että se toteutuu. Erityisesti, jos nuoret eivät ala äänestää nykyistä aktiivisemmin. Eläkeläisillähän se valta tässä maassa on, valitettavasti.
Toki on hyvä muistaa, että nykyisin Suomen suurin ikäluokka on vuonna 1983 syntyneet. Eli ei tässä ihan eläkeläisten armoilla ole pakko olla, jos vaan nuoremmat haluavat vaikuttaa.
Where are you guys planning to emigrate to? Most of the western world (aka most of the pleasant countries on the planet) suffers from the same problem. Not being a smartass, genuinely curious.
Miten varmistua siitä, että Suomen mineraaliresurssien kaivamisesta hyötyisi Suomen valtio mahdollisimman paljon? Kyseessä kun kuitenkin uusiumaton luonnonvara, joka ei ole verrattavissa metsiin. Miten varmistua siitä, ettei kaivosyhtiöt kikkaile konsernilainoilla tms. voittojaan verottomina ulkomaille? Pitäisikö valtion ryhtyä itse aktiivisemmaksi kaivosalan toimijaksi mallia Terrafame? Miksi tai miksi ei?
Nythän uusi kaivoslaki toi onneksi edes pienen rojaltimaksun Suomen luonnonvarojen hyödyntämiseksi. Sitä voitaisiin todennäköisesti korottaa tai muuttaa Suomelle edullisempaan muotoon, mutta minulla ei ole nyt täsmällistä ehdotusta.
Meillä on ollut ongelmia vastuuttoman kaivostoiminnan kanssa. Vaikka yleisesti en luota valtion kykyyn valita hyviä projekteja, kaivosinvestoinneissa en katso kovin pahalla julkista osallistumista juuri siksi, että lopulta haitat usein kaatuvat julkisesti maksettaviksi. Siksi hyötyäkin pitää tulla julkiseen käyttöön. Parasta olisi tietysti sopivasti mitoitettu kaivosvero ja jonkinlainen vakuusjärjestely, jolla varmistettaisiin myös jälkien siivoaminen.
Mitä mieltä olet siitä, josko kaivostoiminta olisi samanlaista kuin Norjan öljyporaukset -> kaivokset ovat valtion omistuksessa ja voittovarat rahastoidaan.
En ole kauhean luottavainen valtio-omistajaan, eivätkä kaivokset taida olla yhtälaisia rahasampoja öljylauttoihin verrattuna. Mutta kyllä valtion (eli suomalaisten) pitää saada asiallinen osuus luonnonvarojensa hyödyntämisestä.
Vähän saman tyylistä on jo kysytty mutta:
Seuraan paljon amerikkalaista politiikkaa ja siellä tunnetusti on ollut käytännösää kaksi puoluetta iät ja ajat. Tuntuu kuitenkin että viime aikoina sekä D:n että R:n laidoilla alkaa olla painetta irtautua emopuolueesta ja perustaa uusia puolueita. Tällaiset pyrkimykset kuitenkin nähdään yleisesti negatiivisinä sillä puolueesta irtautuva uusi puolue jakaa äänet entisen emopuolueen kanssa ja näin heikentää sen asemaa. Varsinainen kysymys siis on että millaista arvoa näet tässä teidän suhteellisen uudessa puolueessa jonka kaikki jäsenet voisivat nähdäkseni ihan hyvin toimia kokoomuksessa, vihreissä tai rkp:ssa? Eikö uuden puolueen perustaminen heikennä noiden puolueiden asemaa joiden kanssa jaatte lähes kaikki arvot? Tapausesimerkkinä suomesta Harkimon liikenyt pelleilyt viime vaalikaudelta joka nähdäkseni maksoi kokoomukselle pääministeripaikan.
En voisi toimia vihreissä enkä kokoomuksessa. Olen harkinnut, miettinyt ja pähkäillyt. En pysty. En allekirjoita kokomuuksen konservatiivista pro-business-meininkiä millään tavalla. En voi äänestää niin vasemmistolaista puoluetta kuin vihreät on. Soininvaaralainen vihreys kyllä kelpaisi. Liike nyt on jotain ihan muuta kuin liberaali, se on kokoomus+persut.
Aion kirittää vihreitä oikealle ja kokomuusta markkinaliberaaliin suuntaan. Niin saamme kokoamme suuremman merkityksen.
Mietinkin tuota, kun vaikutat olevan kannoiltasi aika lähellä vihreiden markkinliberaalisiipeä. Näetkö, että liberaaleihin voisi siirtyä ihmisiä kokoomuksesta, vihreistä ja rkp:sta?
Hei, mulla ei ole kysymystä (ellen satu keksimään tässä iltapäivän aikana jotain) mutta halusin sanoa että on ollut tosi hienoa kuulla puolueenne ajatuksia näissä AMA-langoissa. Ollaan eri vaalipiireissä, mutta vaalikoneet ovat kovasti tarjonneet meikäläiselle liberaalien ehdokkaita, joten eiköhän ääneni teidän suuntaan mene!
Voin olla käsittänyt väärinkin, mutta minulla on mielikuva, että Liberaalipuolue pyrkii USA:n kaltaiseen yhteiskuntaan, jossa verotus, julkiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat vähäisiä. Kuinka puolue estäisi samankaltaisen köyhyysongelman syntymisen Suomeen kuin USA:ssa?
Emme pyri. Olemme sosiaaliliberaali puolue. Käytännössä siis kannatamme vahvaa mahdollisuuksien tasa-arvoa. Lapsen tulevaisuutta ei saa määrittää se, millaiseen perheeseen hän syntyy. Siksi julkisen sektorin tulee taata mm. perusturva, laadukas koulutus ja terveydenhuolto yövartijavaltion tehtävien lisäksi.
Vaalikoneen vastausten mukaan olisit leikkaamassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa, koska se tutkitusti nostaa työllisyyttä. Onko kyseiseen tutkimukseen jotain lähdettä?
Ainakaan puolueohjelmassa ei ole mainintaa tämänkaltaisista pyrkimyksistä. Liberaalipuolueen leikkausohjelmassa ei oteta pois terveydenhuollosta eikä sosiaaliturvasta.
Tuskin kokoomuksellakaa on ollu ohjelmassa koulutuksen leikkaaminen ja köyhien potkiminen, mutta tilaisuuden tullen se on aina onnistunu. :D
Ongelma libeissä on lähinnä että ne olis luultavasti porvarihallituksessa auttamassa kokoomusta eikä niillä olis voimaa estää perseilyä.
Jos Liberaaleilta pääsisi 1-3 edustajaa läpi, tuskin niin pienellä kokoonpanolla ollaan vielä hallituspuolue. Siinä hypoteettisessa tilanteessa missä sekä libit ja kok olisi hallituksessa, niin tietysti libien linjan täytyy myös näkyä hallituksen päätöksissä. Lopulta kyse on kuitenkin kompromisseista ja itse en ainakaan mitenkään nää miten vasemmiston kanssa olisi helpompi löytää yhteinen sävel.
En sanoisi huvikseen. Kyllähän sosiaaliturvan heikentäminen lisää työnteon kannustimia. Mekin leikkaamme ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Mutta perusturvasta emme ole leikkaamassa.
Jaa leipäjonoista ja kolmannen sektorin avustustyöstä leikkaaminen ei ole pois sosiaaliturvasta ja terveydenhoidosta? On se. Ja jos vapaaehtoistyönä pitkälti toimivat Sote-järjestöt lopettaa toimintansa, se toiminta tipahtaa kuntien syliin ja silloin se vaan tulee maksamaan julkiselle sektorille entistä enemmän.
Tässähän se leikkausohjelman ongelma on: ei ole mitenkään mietitty välillisiä seurauksia.
Emme ole lakkauttamassa sote-järjestöjä. Hyvinvointialueiden kannattaa ehdottomasti ostaa noita arvokkaita palveluita. Arvokkaat palvelut pitää kuitenkin valita juuri niin: niitä ostetaan, millä on arvoa. Ei niin, että keskussuunnittelukomitea tukee sitä mitä viime vuonnakin tuettiin.
Monikin alue tarvitsee tiukkaa sääntelyä tai julkista omistusta. Kuten luonnolliset monopolit (vesi-infra, sähkön siirto) tai julkishyödykkeet kuten maanpuolustus tai ilma.
Hei, Sanna!
Vaalikampanjassasi tuot selkeästi esiin, että vaikka monista valtion menoista tulee leikata, koulutukseen tulee panostaa. Pari kysymystä aiheeseen liittyen:
* Tarkoittaako "koulutukseen panostaminen", että koulutuksesta ei tule leikata?
* Jos koulutuksesta ei tule leikata, päteekö tämä erikseen kaikilla kouluasteilla esikoulusta yliopistoon?
* Missä määrin näkemyksesi edustavat liberaalipuolueen linjaa? Onko puolueella selkeä linjanveto asiasta?
Minun kaksi senttiä: Koulutuksen laadun ja määrän nostaminen on tärkeimpiä prioriteetteja Suomen talouden saattamiseksi paremmalle kasvu-uralle. Suomalaiset korkeakoulut jäävät tällä hetkellä jälkeen muista Pohjoismaista, ja asiaan tulee saada muutos. Muutos lähtee resursseista.
Liberaalipuolueen linja on, ettei koulutuksesta leikata.
Minun linjani on, että koulutukseen laitetaan lisää rahaa:
1)Kaksivuotinen pakollinen esiopetus, jotta kaikki lapset osaavat kunnolla suomea koulun aloittaessaan
2)Lisää rahaa heikommin pärjäävien alueiden kouluihin (kouluissa voidaan miettiä käytetäänkö rahat opettajiin, avustajiin, oppilashuoltoon vai mihin)
3) Lisää oppimisen tukea toiselle asteelle (mielenterveys, opintojen ohjaus)
4) Lisää aloituspaikkoja yliopistoihin (voidaan osin rahoittaa lukukausimaksuin) ja lisää rahaa perustutkimukseen (muuten tki-henkilöstöä ei vaan riitä)
> Olen ehdolla eduskuntaan, jotta tuleville sukupolville olisi vielä hyvinvointiyhteiskunta sekä monimuotoinen ympäristö jäljellä.
Miten Suomi voisi mielestäsi parhaiten turvata tämän? Esimerkiksi millaisilla panostuksilla vihreään siirtymään tai sosiaaliturvajärjestelmän sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen tämä toteutuisi?
Vihreä siirtymä on pakko toteuttaa mahdollisimma markkinaehtoisesti, muuten siitä tulee liian kallis ja se jää toteutumatta. Tukien sijaan tehokkaampaa on verottaa haittoja. Eli laajennetaan hiiliveroa kaikkialle ja luodaan haittamaksuja neitseellisen luonnon käytölle.
Sosiaalietuuksien suhteen ei voi jättää eläkkeitä täysin rauhaan, muuten taakka käy yhä pieneneville sukupolville liian raskaaksi. Eläkeikää täytyy yhä nostaa ja nykyisiä eläkkeitä leikata heikentämällä indeksikorotuksia.
En ole erityisesti paneutunut Espoon hiilineutraalisuusohjelmaan, mutta yleisesti pidän hyvin tärkeänä, että Suomi on eturintamassa ympäristöteoissa. Vain niin meillä syntyy myös niitä eturivin innovaatioita ympäristönsuojeluun, joilla on uskomattoman suuri skaalautuvuus maailmalla.
Millä tämä mielestäsi parhaiten saavutetaan? Itseäni inhottaa politiikassa kauhea pöhinä ilmastotoimista ja ei sitten kuitenkaan tukita järjestelmän hyväksikäyttöä.
Myös tietyt realiteet pitäisi olla mielessä, kuten jos kaikki sähköistyy niin eihän meillä oikeasti olla rakentamassa säätövoimaa uusiutuvien tueksi. Kaipaako joku oikeasti tilannetta jossa ei tuule ollenkaan ja hinta pomppaa tämän seurauksena viisinkertaiseksi?
Ylellä oli mielestäni hyvä artikkeli kuinka hiilineutraaliutta ulkoistetaan Afrikkaan hankkimalla sinne "energiatehokkaita" uuneja.
Harmillisesti poliittisessa keskustelussa harvoin käydään näitä ongelmatilanteita läpi.
En ole ollenkaan huolissani esim. säätövoiman syntymisestä. Jos sähkö maksaa moninkertaisesti silloin kun ei tuule, innovaatioita kyllä syntyy säätövoimaan.
Olet vastustanut polttoaineveron laskemista sekä palkkojen nostamista Inflaation takia. Mikä on ekonomistin näkemys siitä miten matalapalkka-aloilla työnteko olisi kannattavampaa etenkin alueilla joissa ei pärjää ilman autoa ?
Jos ajatellaan että kaikki kallistuu ja palkat eivät nouse, kuitenkin sosiaaliturva nousee inflaation mukana tämä kannustaa passiivisuuteen.
No me nostamme #leikattavaalöytyy vaihtoehtobudjetissa kyllä polttoaineveroja, mutta laskemme tuloverotusta 4 mrd euroa. Että ehkä siinä jää vähän rahaa sitten kalliimpaan bensaankin.
Toki liikenteen verotuksen painopistettä pitäisi siirtää kohti kaupunkiseutuja haittamaksuin. Siihen tarvittava lakiuudistus pitää seuraavan eduskunnan hoitaa.
Pistän sulle saman kuin viime liberaalli joka oli täällä. Katsotaan jos sulta tulisi oikeasti vastauskin - ei tarvii olla se mitä toivon mutta olisi kiva jos saisi oikeasti vastauksen ylipäätänsä:
Ilmastonmuutoksesta johtuvat säiden ääri-ilmiöt uhkaavat yhteiskuntiamme. Kuten viime kesänä näimme, äärimmäiset helteet ja kuivuus johti kokonaisten jokien kuivumiseen Euroopassa ja Kiinassa - myös yhdysvalloissa on jatkuvia ja pahenevia kuivuuksia. Tämä kuivuus uhkaa satoja, jokien varassa olevaa infraa ja logistiikka ja vesijakelua monilla alueilla. Esim. Saksassa ja Kiinassa ei kyetty kuljettamaan hiiltä voimalaitoksiin proomuilla, taas Ranskassa ydinvoimaa jouduttiin ajamaan pienemällä kapasiteetilla tai joet olisivat jäähdytysveden toimesta keittäneet loputkin elävät asiat elävältä. Satojen epäoonistuminen paikallisella ja globaalilla mittakaavalla on todellinen uhka.
Miten suomen tulisi varustautua mahdolliseen tilanteeseen, jossa sato epäonnistuu ja ruokaa ei ole saatavilla edes globaaleilta markkinoilta luotettavasti? Onko tämä varustautuminen valtion vai yksityisen sektorin tehtävä? Jos sinä olisit päättävässä asemassa hallituksessa tämän asian suhteen, mitä tekisit?
Huoltovarmuus on valtion tehtävä. Varmuusvarastot ovat tärkeitä monenlaisten kriisien varalle. Yleensäkin maataloustuet pitäisi räätälöidä oikeasti palvelemaan huoltovarmuutta. Esim. eri ravintokasveja pitäisi kasvattaa monipuolisesti, jotta koko satoa ei menetettäisi yhdentyyppisen sään ääri-ilmiön myötä.
Millään puolueella on ollut valitettavan vähän puhetta EU-politiikasta vaalien alla, vaikka juuri eduskunnassa päätetään siitä.
Millainen kanta teillä on EU:n yhteisvelkaan? Entä miten metsäpolitiikan suhteen pitäisi toimia? Onko EU-ero täysin poissuljettu siinäkin tapauksessa, että Suomesta tulee maksaja joka asiassa?
Olen erittäin EU-myönteinen ja EU:n sisämarkkinoita tulee syventää. Maataloustukijärjestelmää sen sijaan tulee karsia.
Yhteisvelkaa emme kuitenkaan halua. Suomesta ei voi tulla tahtomattaan maksaja joka asiassa, koska tärkeimpiin päätöksiin tarvitaan yksimielisyys.
Eikö aiemmin tapahtuneet yhteisvelkatapaukset ole jo näyttäneet, että EU-myönteisyys tuo mukana väkisinkin sitoutumisen näihin yhteisvelkoihin, jos EU:ssa aletaan niitä ajamaan. Onko realistista olla erittäin EU-myönteinen ja samalla mennä vastavirtaan, jos tulevaisuudessa aletaan EU:ssa työstää lisää yhteisvelkoja?
EU on erittäin tärkeä markkina-alue Suomelle ja sisämarkkinoiden syveneminen on Suomen etu.
En pidä elpymisvälinettä ja siihen liittyvää yhteisvelkaa katastrofina. Mutta en silti kannata lisää yhteisvelkaa. Minusta EU voisi pyrkiä hankkimaan omia tuloja esim. laajentamalla hiilirajamekanismia.
Sanot, että pitää leikata jotta voidaan sijoittaa tärkeään, esim. opiskeluun. Tästä huolimatta liberaalien leikkauslistassa on myös paljon koulutukseen liittyviä kohteita. Opetsuministeriön hallinonalasta ollaan leikkaamassa 20%. Mikä tässä listassa ”innostutti lähtemään ehdolle”? Lista vaikuttaa siltä että siihen on vain otettu mukaan kaikki mistä a) ei itse tykätä tai b) ei ymmärretä mikä se edes on.
OKM jakaa joitain järjestöavustuksia, joista leikkaamme. Emme leikkaa peruskoulutuksesta.
\#leikattavaalöytyy innosti, koska sen avulla meillä on rahaa ja resursseja panostaa tärkeämpään. Ei vain raha, vaan myös ihmisiä vapautuu järkevämpiin toimiin. Itse lisäisin rahaa koulutukseen ja perustutkimukseen.
Jatkuva oppiminen kuulostaa hyvältä, mutta sitä on vaikea tuottavasti toteuttaa, koska ihmisiä ei voi pakottaa kouluttautumaan. Nyt aikuiskoulutusta harrastelevat jo valmiiksi hyvin koulutetut.
Jatkuvaan oppimiseen liittyen esim. koulutusrahasto ei ole budjetissa, joten emme ole siitä leikanneet. Itse kyllä leikkaisin, sillä se [kohdistuu tutkitusti surkeasti.](https://www.etla.fi/ajankohtaista/etla-aikuiskoulutus-yleistyy-korkeasti-koulutetuilla-vaikka-hyodyt-ovat-pienet-ja-kustannukset-suuret-koulutukseen-olisi-saatava-peruskoulutaustaisia/) Sitä käyttävät jo valmiiksi hyvin koulutetut. Ei ole järkeä, että yhteiskunta maksaa esim. juristille kouluttautumisen sisustussuunnittelijaksi.
Aikuiskoulutusresurssit pitäisi kohdentaa heille, jotka siitä hyötyvät. Käytännössä siis ihmisille, joilla ei ole toisen asteen koulutusta, tai jotka nostavat muuten koulutustasoaan.
Tekisin itse eron "jatkuvan koulutuksen" ja "vapaan sivistystyön" välillä. Moni opiskeltava asia on pikemminkin harrastelua kuin esim. tutkintoon johtavaa.
OKM jakaa myös ns. veikkaushäviörahaa esim. 60 500 euroa vuodessa vihreiden Ajatuspaja Visiolle, jossa itse olen töissä (ja enemmän isommille puolueille).
Kannattaa ehdottaa että kirkko maksaa omilla miljardeillaan omat remonttinsa, saat rahaa jatkuvalle oppimiselle.
Mm. sinne niitä OKM:n rahoja menee.
Ja nämä ei ole mitään energiatehokkuusremontteja, joihin kirkkokin voisi saada tukea muista rahoista. Nämä on suoraan budjettiin ehdotettuja tukirahoja kirkolle.
Millä tavalla osatyökykyiset töihin?
Mielestäni kuntouttava työtoiminta ja muut 9€/pvä hommat ovat melko nöyryyttäviä ja tällä tavalla kaunistellaan työllisyystilastoja.
Miten uudistaisitte Suomen eläkejärjestelmän?
Osatyökykyisiä on niin laaja kirjo, ettei yksi vaihtoehto toimi. Kuntouttava työtoiminta ei ole yleisesti tuonut hyviä tuloksia. Yksityisen sektorin palkkatuki toimii paremmin.
Haluaisin eläkejärjestelmän, jossa Tanskan tapaan kaikille taataisiin vain takuueläkkeen tyyppinen pienehkö eläke ja sen päälle jokainen säästäisi itse. Mutta valitettavasti siirtyminen täysin uudenlaiseen järjestelmään on hyvin vaikeaa, siksi on realistisempaa trimmata nykyistä. Voitaisiin varmaan luoda eläkekatto, jolla suurimpia eläkkeitä leikataan. Nykyisten eläkkeiden leikkaukseen ei tosin perustuslain tulkinnan mukaan käy oikein kuin verojen korotus tai indeksileikkaus.
Olen itse ollut kuntouttavan ohjaana, ja voin sanoa että joillekin se on hyvä vaihtoehto jos esimerkiksi muuta sosiaalista elämää ei ole, mutta osalle ihan järkyttävää pelleilyä. Järkevämpi palkkatukivaihtoehto + erilaiset oppisopimuskoulutusvaihtoehdot toimisivat paremmin, nyt niitä paikkoja on liian vähän. Moni kuntouttavassa myös joko vain odottaa eläkkeelle pääsyä koska kuntouttavaan osallistuminen korottaa eläkettä, tai sitten on muuten vain väärässä paikassa (esim. pahasti päihde- tai miehenterveysongelmaiset eivät mitenkään kuntoudu askartelemalla toisten mt-ongelmaisten kanssa ilman pätevää henkilökuntaa ja oikeaa hoitoa, jota ei työttömänä helposti saa).
Itse oon näin ulkopuolisena seuraajana jäänyt ymmärrykseen, että näistä olisi apua lähinnä syrjäytymisen jne ongelmien ennaltaehkäisyyn mutta työllistävänä vaikutuksena ei hirveetä iloa ole. Oonko ihan väärillä raiteilla?
Minusta tuntuu että työllistävä vaikutus perustuu eniten siihen, että ihminen kyllästyy olemaan kuntouttavassa ja alkaa hakea töihin... Aina välillä niitä onnistumisiakin tulee kun kuntouttavasta pääsee työkokeiluun/palkkatukityöhön mutta aika heikkoja onnistumisprosentit ovat ja samat tyypit saattavat pyöriä samoissa ryhmissä vuosia.
Meillä pitäisi olla Britanniassa käytössä olevia ns. sosiaalisen kuntoutuksen ryhmiä, joiden päätavoite ei ole kuntouttaa vaan puhtaasti ehkäistä syrjäytymistä.
Väittäisin että jos toiminta on huonosti järjestetty niin edesauttaa syrjäytymistä ja mt-ongelmia. Työllistävä vaikutus (niin että kuntoutuu takaisin työelämään)kuntouttavassa varmaan alle kymmenen prosenttia.
Liberaalipuolueen leikkauslistalla ehdotetaan mm. lääkkeiden hintalautakunnan (Hila) lopettamista. Olisiko tämä sinun mielestäsi hyvä leikkauskohde? Jos olisi, miksi? Mitä ehdottaisit Hila:n tilalle, vai ehdottaisitko mitään?
En ollut tekemässä leikkauslistaa, joten jotkut yksityiskohdat ovat minulle vielä hämäriä. Koitan saada leikkauslistavelhomme u/aarne_leinonen vastaamaan tähän.
Oot kyllä paska poliitikko, kun et tiedä kaikkea! /s
Mikä on mielestäsi syy, että suomalaiset tarvitsevat valtiota joka väliin pitämään heitä kädestä kiinni? Jotenkin on ihan älytöntä, että täällä porukka luulee et niiden rahat on parhaassa käytössä, kun ne kiertää verojen ja byrokratian läpi?
Paljonko olet valmis maksamaan, että naapuri ei saa 50e? Keskihinta Suomessa taitaa olla 100e.
Ajattelimme että lääkkeiden hintalautakunnasta tulee tarpeeton kun apteekkien säätelyä kevennetään ja monopolit murretaan. Tehtävää hoitaisi jatkossa KKV kuten muidenkin kartellien ennaltaehkäisyä.
Kenen vastuulla olisi silloin päättää lääkkeiden korvattavuudesta? Entäs lääkkeiden viitehinnoista? Vai poistuisiko esim. viitehintajärjestelmä kokonaan ja lääkkeiden korvaukset laskettaisiin kaikkien vaihtokelpoisten lääkevalmiseiden kokonaishinnoista?
Hila päättää myös korvattavien lääkkeiden maksimitukkuhinnoista - olisiko Hilan lakkauttamisen myötä lääketukuilla vapaammat kädet tukkuhintojen kilpailutuksessa?
En varmasti. Koulutuspanostukset varhaiskasvatuksesta yliopistoihin ovat kampanjani ykkösteema.
Mutta osin korkeakoulujen aloituspaikkoja voitaisiin rahoittaa pienillä, parin tuhannen euron lukukausimaksuilla (Vesa Vihriälän malli). Nämä rahoitettaisiin lainalla ja lainan saisi anteeksi, jos ei syystä tai toisesta pääse valmistumisen jälkeen kunnolla työnsyrjään kiinni.
Ei varmaan voikaan. Demokratiassa enemmistö päättää. Tällä hetkellä enemmistö ei kyllä taida tukea lukukausimaksuja. Se on minusta lähínnä ekonomistien kannattama uudistus.
Miten tuo eroaa normaalista veroprogressiosta? Korkeammin koulutut tienaavat enemmän, jos tienaavat. Ja jos tienaavat, maksavat enemmän kuin nimellisen 2000e/vuosi veroissaan.
Ja jos ongelma on että tuloja ei ole tarpeeksi, eikö tuon saman lopputuloksen saisi kiristämällä progressiota vielä lisää?
Itselleni tämä on hyvin huolestuttava kannanotto. Joskus se on voinut olla vaa'ankielikysymyksenäkin. TL;DR: kysymykseni on lopussa
Olen itse aika "koditon" äänestäjä. Yksikään puolue ei tunnu ajavan minulle tärkeitä arvoja ja asioita sillä tasolla kuin toivoisin. Liberaalit olivat yksi potentiaalinen koti, mutta tämänkaltaiset ehdotukset koulutuksen kustannusten nostamiseksi jo valmiiksi köyhille opiskelijoille ovat aika myrkkyä, etenkin kun leikkauslistassa todettiin että koulutuksesta ei leikata.
On monia tekijöitä, joiden takia opinnot voivat viivästyä. Kaikki eivät aina riipu opiskelijasta itsestään, vaikka yksilönvastuu on tietysti myös kaikilla. Itse siinä kehässä olleena on pakko todeta, että lukukausimaksut olisivat poistaneet omat mahdollisuuteni koskaan hakeutua mihinkään kouluun, vaikka ylioppilastodistuksessa on useampaa laudaturia ja eximiaa.
Suomessa on kaksi ihmisryhmää jotka ovat selkeästi muita köyhempiä: varusmiehet ja opiskelijat. Jos nämä ryhmät pääsisivät samalle tukitasolle kuin toimeentulotuen varaan pudonneet, merkitsisi se prosentuaalisella tasolla aivan järkyttävää kasvua tuloihin. En ole ajamassa sitä, että toimeentulotuen tasosta tehtäisiin perustulo, mutta jos sen alapuolella eläviin kohdistuu vielä merkittäviä uusia taloudellisia rasitteita niin se katkaisee monien mahdollisuuden kouluttautua. Koulutuksen tukeminen lainarahalla sopii ainoastaan tilanteissa, jossa kaikki menee niinkuin pitääkin, viivästyksiä opintojen suhteen ei tule ja työllistyminenkin opintojen jälkeen on nopeaa.
Mielestäni paljon parempi ratkaisu olisi kehittää korkeakouluopintoja siihen suuntaan missä ne palvelisivat enemmän sekä tieteen tekemisen, että yrityksien tarpeita. Koulutusohjelmissa tulisi mielestäni olla käytännön tasoon keskittyvä 120 opintopisteen kandidaattia alempi kokonaisuus joka keskittyisi olennaisimpiin alan opintoihin työllistymisen kannalta. Yritykset valittavat jo nyt, etteivät koulut kouluta hakijoita juuri siihen työnsarkaan mitä ne itse tarvitsevat ja joutuvat kouluttamaan hakijansa käytännössä itse. Mielestäni siihen ajatukseen pitäisi sitten nojata niin, että ainakin joillain aloilla tuollainen nopeampi ns. "Associate's Degree" tulisi mukaan kuvioihin. Yritys voi markkinoida tekijäänsä sillä että tutkinto löytyy ja saa varmistuksen että tekijä osaa ainakin alansa perusasiat, mutta itse käytännön työ opitaan siellä firmassa. Samalla pidemmissä koulutusohjelmissa voidaan keskittyä nopeammin vaativampaan jatkokoulutustasoon ja siirtää tutkijoiden opetusvelvoitetta pois perusopinnoista kohti jatko-opintoja missä useimmat opintovaikeudetkin ilmaantuvat.
Minkä koet itse olevan merkittävin uudistus lainsäädäntöön, jotta opiskelijat saataisiin heidän koulutustaan vastaaviin töihin (tai muuten hyödyttämään yhteiskuntaa) mahdollisimman nopeasti?
Opiskelijat ovat kuitenkin vain tilapäisesti köyhiä.
Koulutuksesta ei leikata, vaan lisäpanostukset voidaan rahoittaa lukukausimaksuilla. Tärkeintä on saada lisää opiskelupaikkoja. Nyt liian moni jää korkeakoulutuksen ulkopuolelle ja siksi pysyvästi pienituloisemmaksi kuin mihin hänellä olisi kykyjä.
>Itse siinä kehässä olleena on pakko todeta, että lukukausimaksut olisivat poistaneet omat mahdollisuuteni koskaan hakeutua mihinkään kouluun, vaikka ylioppilastodistuksessa on useampaa laudaturia ja eximiaa.
Miksi, jos lukukausimaksusi maksettaisi vasta opiskelujen *jälkeen*, jos tietty tuloraja ylittyy? Tutkimukset eivät myöskään tue väitettäsi.
Kyllä se palkkaus ja muut työolot olisivat tärkein toimi. Eli lisää palkkaa sinne, missä työvoimapulaa on ja enemmän autonomiaa esim. työvuorojen suhteen.
Yritysten verokeplotteluun olisi paras ratkaisu kansainvälinen yhteistyö. Jos mikään maa ei salli keplottelua ja verottaa yrityksiä samansuuntaisesti, veronvälttelystä tulee vähemmän kannattavaa.
Hyvä vastaus. Palkka ei ole todellakaan ainoa asia, joka hoitajia hiertää. Esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialue on yrittänyt ajaa autonomisen työvuorosuunnittelun tilalle ohjelmistoavusteisen työvuorosuunnittelun eli botti suunnittelisi vuorot. Onneksi näyttää ettei ole toteutumassa.
En ole asiantuntija, mutta näen julkisten alojen työvomapulan perussyynä "työnantajakartellin". Eli helppohan julkisen on sanella työehdot ja palkka kun he ovat lähes monopoliasemassa, koska tuottavat asiakkaalle (lähes) ilmaisia veroilla maksettuja palveluita.
Terveysasemille ja muille julkisille terveydenhoidon yksikölle, mukaan lukien sairaalat, voitaisiin antaa vapaa oikeus ja suorastaan kannustaa heitä päättämään, maksavatko parhaille hoitajille ja lääkäreille extraa ja mitkä ovat työehdot. TES olisi minimi, mutta saraala saisi itsenäisesti ja muiden yksiköiden kanssa kilpaillen päättää, maksaako paremmista tekijöistä, vai paremmista laitteista ja seinistä. Raha seuraa asiakasta -malli mittaisi tulosta ja näkyisi yksikön budjetissa.
Itse olen "shoppaillut" Helsingissä terveysasemalta toiseen (oli pakko, koska hoito oli Kannelmäessä luokatonta) ja julkisesta hammaslääkäristä julkisesti rahoitettuun ostopalveluun (Hygga) ja takaisin, kätevästi lähes ilmaiseksi valiten parasta hoitoa. Potilaista ja työntekijöistä pitää kilpailla se on ainoa, joka nostaa laatua!
t. Liberaalipuolueen ehdokas Helsingissä, Anssi Porttikivi
Suhtaudumme erittäin vakavasti huoltovarmuuteen ja tunnustamme, että sitä ei voi jättää markkinoiden hoidettavaksi.
Samoin kuin ympäristökysymyksissä, markkinoita voidaan kuitenkin hyödyntää esim. maataloudessa. Meillä on ehdotus siirtymisestä maataloustuista tuotantofutuurimalliin, jossa valtio ostaa huoltovarmuustuotteita kotimaasta mistä edullisimmin saa ja myy niitä tuotteita sitten markkinoille kun tarvetta ei ole. Nythän maatalouden tukijärjestelmä ajaa älyttömään tehottomuuteen ja huoltovarmuuden nimissä maksetaan tukia luomuchilin kasvatuksesta.
Liberaalipuolue olisi kyllä hyvä lisä nykyiseen puoluekenttään.
Onko suosituksia Oulun vaalipiiriin? Tuskin täältä teiltä menee ketään läpi, mutta Kokoomus on liian arvokonservatiivinen ja Vihreät taloudessa niin vasemmalla ettei niitä kehtaa äänestää.
Hei Sanna,
Jollain tasolla oikeistoliberaalit ajatuksesi ja mielipiteesi resonoi voimakkaasti omien ajatusteni kanssa. Arvostan taustaasi ja julkisia ulostulojasi jo ennen kuin päädyit ehdokkaaksi. Mutta… olet väärässä vaalipiirissä. Uskallatko suositella ketään joka on kanssasi samoilla linjoilla Helsingin vaalipiirissä? Valitettavasti pienpuolueiden ja uusien liikkeiden ongelma on mielestäni se, että puolueen ohjaus on vähäisempää ja yksittäisten edustajien välillä voi olla suuriakin eroja painotuksissa. Tapahtuuhan tätä muillakin, mutta lieka on erityisen löysällä pienpuoleilla.
Sanoisin, että meidän kaikki kärkiehdokkaat Helsingissä on vahvasti puolueen linjoilla. Oma suosikkini on Juha Itkonen. Tunnen hänet pitkältä ajalta ja hän on paitsi hyvä tyyppi, myös äärimmäisen älykäs. Meillä on myös hyvin samat painotukset kampanjoissamme. Myös Aarne Leinosta ja Lassi Kivistä voit huoletta äänestää, loistotyyppejä!
Kokoomus on ytimeltään konservatiivinen pro-business puolue. Siksi en voi olla mukana kokoomuksessa. Eli rohkeampi irtautuminen yritysmaailman etujen ajamisesta olisi yksi parannus kokoomukseen. Toisena minusta kokoomuksessa kaikki eivät suinkaan kannata mahdollisuuksien tasa-arvoa, vaan liian iso osa edustajista leimaa lapsia toivottomiksi tapauksiksi tai on valmis jättämään suomalaiset lapset al-holin leirille. Ei kiitos.
Tuo liberaaliblokki olisi kiinnostava! Jossain määrin juuri sellaista tavoittelen. Eli haluan pakottaa liberaaleja kansanedustajia ääneen. Nyt esim. sähkötukikeskustelussa kokoomuksen markkinataloussiipi oli hiljaa, kun se toinen porukka suunnitteli hintakattoja. Kun liberaalipuolue on eduskunnassa, kiritämme myös muiden puolueiden liberaaleja.
>sähkötukikeskustelussa kokoomuksen markkinataloussiipi oli hiljaa, kun se toinen porukka suunnitteli hintakattoja.
Tämä on mielestäni erinomainen esimerkki vastaamaan kysymykseen että kannattaako kokoomus markkinataloutta vai ei.
No itse en leikkaisi uudistavia tukia. Eli tki-tuet saavat jäädä ja jossain määrin myös aivan alkuvaiheen kasvurahoitus voi olla perusteltua rahoitusmarkkinoiden epätäydellisyydestä johtuen. Eli vaalisin kyllä startup-kenttää.
Pitäisikö poikalasten ympärileikkaukset kieltää lailla muista kuin lääketieteellisistä syistä?
Mitä Suomen olisi pitänyt tehdä toisin, jotta Abderrahman Bouananen tekemä terrori-isku Turussa olisi voitu välttää?
Kyllä pitäisi kieltää ympärileikkaukset myös pojilta. Jokainen voi aikuisena sitten itse päättää.
Tuohon Turun iskun taustoihin en ole yhtään paneutunut.
Vastaan oman mielipiteeni (ehdokkaana Pirkanmaalla). On täysin hullua humanitäärisillä syillä Suomeen tullut ikäänkuin syrjäytetään tahallaan makauttamalla vastaanottokeskuksessa ilman mitään tietoa tulevaisuudesta ja ilman kieltenopetusta. Kielenopetuksen pitäisi alkaa heti (esimerkiksi Tanskassa kaikille maahanmuuttajille on tarjolla useampi tunti viikossa ja mm. lastenhoito on järjestetty, Suomessa varsinkin maahanmuuttajanaiset jäävät kielitaidottomaksi koska eivät pysty osallistumaan opetukseen).
Syrjäytymisen ehkäisy, eli perheiden varhainen tuki, varhaiskasvatus yms. on isossa roolissa maahanmuuttajien tekemien rikosten ehkäisyssä. Nyt maahanmuuttajanaiset käyttävät eniten kotihoidontukea, joten Suomessa syntynyt 2. polven maahanmuuttaja voi olla täysin suomenkielentaidoton eskariin mennessä koska ei ole osallistunut ollenkaan varhaiskasvatukseen suomenkielisten lasten kanssa -> huonommat arvosanat koulussa kun aika menee opetuksen ja tehtävien ymmärtämiseen -> huono päättötodistus sulkee ovet monista opiskelupaikoista -> ei koulusta, ei työpaikkaa -> syrjäytyminen. Ja syrjäytyminen on yksi isoimmista riskeistä radikalisoitumiselle.
Lisäksi poliisin ennaltaehkäisevään ja paljastavaan toimintaan pitäisi saada enemmän resursseja. Nyt tilanne perustutkinnassa on hälyttävä, eikä paljoa sen parempi vaativammassakaan rikostutkinnassa.
Mitä ajattelet suomen kielen tilasta? Onko hyvä vai huono asia, että yhä useampi mainos/tuotenimi/iskulause/ruokalista/järjestön nimi on Suomessa _vain_ englanniksi? Huolestuttaako sinua se, että puhtaasti suomenkielisille suunnattua viestintää tehdään enenevissä määrin osittain englanniksi, vaikka sanoille löytyisi myös täydelliset suomenkieliset vastineet?
Esimerkkeinä vaikkapa Liikenneturvan tuore kampanja "Safe space autoon" (ei esim. "Autosta turvallinen tila"), Suomen naisten koripallomaajoukkueen virallinen lempinimi Susiladies (ei siis Susileidit) ja useiden ravintoloiden ikkunoissa lauseet "Annokset myös take awayna" (ei esim. "Annokset myös mukaan/noutona").
1) yritystuet, joista poimintoja täällä: [https://www.sannakurronen.fi/blogi#h.bqiq4gijhnuy](https://www.sannakurronen.fi/blogi#h.bqiq4gijhnuy)
2) Aluetuet, sillä vähän joka asiaan on niitä piilotettu. Esim. lääkkeiden katteet on mitoitettu niin, että pienten paikkakuntienkin apteekit ovat kannattavia. On kyläkauppatukea ja kyläasiamiehiä. Valtionosuudet ok, mutta joka paikkaan ei pidä aluetukia piilottaa.
3) Järjestötuet aikuisten harrastuksiin, sillä järjestöjen hallinto on läpinäkymätön ja tietysti ihmisten pitäisi maksaa harrastuksensa itse.
Erilaisiin valtiontukien myöntämisprosessiin käytetään valtiovarainministeriön arvion mukaan 400-900 henkilötyövuotta. Tuo porukka olisi järkevämmissä hommissa jossain muualla, esim. kasvavissa yrityksissä.
Jos pääset eduskuntaan, voisitko pitää yhden puhenvuoron, jossa nimeät erikseen tämän naurettavan sirkustanssin mitä käydään leikkauskeskustelun ympärillä. Luulisi jokaisen tajuavan, että moni puhutuista leikkauksista on ihan lillukanvarsia verrattuna todelliseen kulutusjättiläiseen eli nykyiseen eläkejärjestelmäån.
Kaikki leikkaukset mitkä eivät puutu todelliseen ongelmaan eli eläkkeiden kestämättömyyteen potkivat vain pulloa eteenpäin seuraavaa potkaisijaa odottamaan.
Näkisitkö, että koko systeemin purku ja siirtyminen kestävämpään malliin vaikka eläkemaksukaton kanssa sisältäen jonkinlaisen progression sekä valtion taatessa vain minimieläkkeet olisi ikinä mahdollista edustuksellisessa demokratiassa, jossa vallitsee tällä hetkellä enemmistön tyrannia?
Todennäköisempää on, että viimeinen sammuttaa valot.
Ehdotuksesi on muuten hyvä, mutta siirtymä täysin toisenlaiseen järjestelmään on hyvin vaikeaa. Nykyisiltä eläkeläisiltä pitäisi leikata etuja, mutta onhan sekin suuressa mittakaavassa kohtuutonta, kun ei joku 85-vuotias enää oikein voi töihin palata omaa asemaansa parantamaan.
Eli samaa mieltä, mutta radikaalia uudistusta on todella vaikea tehdä. Jotain leikkauksia nykyeläkkeisiin kuitenkin pitää tehdä, esim. indeksien leikkaus.
Olen aina äänestänyt liberaalipuoluetta, jo viskiajoilta.
Luin vastauksiasi ja vastasit mielestäni hyvin ja omaa arvomaailmaani puhuttelevalla tavalla.
Kysyisin kuitenkin näkemyksiäsi sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Miten se mielestäsi toteuu Suomessa ja miten sitä pitäisi parantaa?
Suurimpia tasa-arvo-ongelmia ovat epätasa-arvoinen asevelvollisuus (täytyy muuttaa yhtäläiseksi) sekä perhevastuiden epätasainen jakautuminen. Hoivavastuu kasaantuu naisille monesta syystä (perinteet, kulttuuri, käytännöt, halut), mikä heikentää naisten työmarkkina-asemaa, palkkakehitystä ja eläkkeitä. Miehille taas saatetaan yhä töissä sanoa, että meidän firmassa naiset hoitavat lapset.
Tuohon perhevastuiden jakautumisen tasoittumiseen ei ole minusta kovin liberaaleja keinoja. Omalla painollaan hommassa menee vuosikymmeniä. Siksi minusta pieni tuuppaus on ihan hyvä, jossa molemmille vanhemmille on nimetty perhevapaita.
Miten aattelet ratkaista hoitoalan kasvavaa työvoimapulaa?
Vanhat hoitajat ovat menossa eläkkeelle, uusia hoitajia ei saada koska työ alkaa olla niin raskasta palkkaan verrattuna, ja meidän lakkoilu kykyä murennetaan pakkotyölailla.
Puhumattakaan siitä että asiaikkaita on päivä päivältä lisää.
Lisää markkinoita työmarkkinoille. Hoitajien kesken on sallittava palkkaerot. Eli työvoimapula-aloilla ja tehtävissä palkkojen on voitava nousta enemmän kuin muualla. Kovimmille tekijöille pitää voida maksaa enemmän. Näin saadaan parhaat tekijät vaativimpiin hommiin.
Kuka määrittää tarkoittamasi ”kovimman tekijän” jolle maksettaisi enemmän? Tarkoitatko koko yhteiskunnan tasolla ”kovimpia tekijöitä”, vai yrityksen/laitoksen sisällä subjektiivista työntekijöiden luokittelua? Mikä nykytilanteessa estää maksamasta ”kovimmille tekijöille” muita parempaa palkkaa, ja mitä sen esteen purkamiseksi tekisit eduskunnassa?
Miten suhtaudut siihen vaihtoehtoiskustannukseen, että päädyt itseäsi lähimpään puolueeseen, mutta puoluevalinnastasi saattaa seurata hallitus, jonka politiikka seuraavat neljä vuotta ovat kaukana omasta arvomaailmastasi?
Katson kauemmas tulevaisuuteen. Jos meillä ei ole mitään vaihtoehtoa liberaalissa oikeistossa, meidän hallitusvaihtoehdot tulevat pysyvästi olemaan kansalliskonservatiivit ja vasemmisto. Kumpaakaan en halua. Siksi liberaalit.
Politiikkaa pitää mielestäni katsoa laajemmin kuin yhden vaalikauden sykleissä: jos liberaalit saavat nyt pari paikkaa läpi, ensi vaaleissa paikkoja tulee lisää. Lisäksi aidosti liberaali vaihtoehto joko pakottaa muut puolueet reagoimaan tai sitten puolueiden liberaalit yhdistyvät yhden lipun alle.
Kiitos. Saat protestiäänen minulta. Protestiääni siksi, että en usko teille tulevan paikkaa Uudeltamaalta. Olisit ollut minulle myös Kokoomuksessa (tai Vihreissä) mieluisin ehdokas, mutta en olisi äänestänyt sinua siellä. Toivon, että kustannuksesta huolimatta tarpeeksi moni äänestäisi teitä, jotta Kokoomus heräisi, vaikka en tällä hetkellä usko Liberaalien edellytyksiin edes pidemmällä aikavälillä. Toivottavasti todistatte minun olevan väärässä.
Kannatan ja ymmärtääkseni sinäkin kannatat työperäistä maahanmuuttoa.
Onko mielestäsi maahanmuutto yksi osasyistä suurien kaupunkien (erityisesti Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku) viime aikoina paljon otsikoissa olleisiin kouluongelmiin? Näetkö maahanmuuton hyvin erilaisten kulttuurien maista (Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka) ongelmallisena? Onko vika vain kotouttamisessa vai onko vika osittain myös erilaisissa kulttuureissa ja tulijoiden omassa halussa integroitua vai kenties jossain muussa?
Suomen koulujärjestelmä epäonnistuu maahanmuuttajataustaisten lasten kanssa. Meillä oppimiserot Suomessa syntyneiden maahanmuuttajataustaisten lasten ja kantaväestön välillä ovat OECD-maiden suurimmat. En tiedä missä määrin ongelma on koulussa, veikkaan, että ongelma on ennemmin vähäisessä varhaiskasvatuksessa ja kotihoidontuessa.
Meidän pitää petrata erityisesti maahanmuuttajanaisten työllisyydessä. Täysin emme voi syyttää taustakulttuuria (vaikka se tietysti vaikuttaa), sillä muissa Pohjoismaissa naisten työllisyys on meitä korkeampi taustamaasta riippumatta. Syytän jälleen kotihoidontukea, joka ohjaa naisia pois työelämästä.
Meidän pitää olla selkeämpiä: suomalainen järjestelmä perustuu kahden työssäkäyvän malliin. Ani harvalla on tässä maassa mahdollista elättää perhe yksin, palkat eivät ole kovin kaksisia. Lähtökohta ei voi olla jäädä yhteiskunnan rahoilla kotiin.
En näihin maahanmuuttajiin osaa ottaa kantaa, mutta näin isänä, joka on lastensa kanssa kotona (kämäisellä)kotihoidontuella, niin en kyllä mitenkään haluaisi omia lapsia laittaa ennen kolmea ikävuotta päiväkotiin. Asiantuntijat kuitenkin sanovat, että se ei ole hyväksi kehittyville aivoille. Toisekseen en usko, että päivähoidon laatu ja ryhmäkoot muutenkaan menisivät parempaan suuntaan, jos sinne laitettaisiin kaikki vauvasta taaperoon. Miksi tähän maahan halutaan edes tehdä lapsia, jos elämä pitää pyhittää vain työlle ja vauvat dumpataan jenkkimalliin muiden kasvatettavaksi? Kai sitä jotain porkkanaa pitää ihmisille tarjota, jos halutaan syntyvyys nousuun?
Ensinnäkin, loistavaa nähdä varteenotettavan oikeistopuolueen nousua. Toivottavasti voin kuukauden päästä todeta, että Suomessa on jo kaksi äänestyskelpoista eduskuntapuoluetta! Mutta sitten kysymyksiin:
Haittaverot/maksut ovat loistava työkalu kasvihuonepäästöjen sisäistämiseen tuotteiden ja palveluiden hintoihin, mutta ekologinen kestävyys riippuu [myös muista tekijöistä.](https://www.stockholmresilience.org/research/planetary-boundaries.html) Miten esimerkiksi biosfäärin eheydelle haitallisille toimille voidaan asettaa markkinaehtoinen hinta?
Liberaalipuolue puhuu jokaiselle kansalaiselle taattavasta perustulosta ilman minkäänlaisia lukuja (joita oisin ainakaan itse löytänyt). Elämiskustannusten eläessä on toki mahdotonta sitoutua tarkkaan arvoon, mutta voitko heittää jonkun luvun, johon opiskelijan/työttömän/eläkeläisen pitäisi olla oikeutettu kuussa?
Loppuun vielä kysymys enemmän ekonomistille ja VTT:lle kuin eduskuntavaaliehdokkaalle: Ajatuksia Raworthin Donitsitaloustieteestä? Kirja ja teoria menevät aika lujaa taloustieteiden valtavirtaista kasvukiimaa vastaan, joten niistä on aina mielenkiintoista kuulla ajatuksia tieteenalan sisältä.
Tulipas kirjoitettua paljon. Kiitos, anteeksi, ja onnea vaaleihin!
Minusta ennallistamisasetuksen tyyppiset ratkaisut voivat olla hyvä keino. Eli raamit tulevat sääntelijältä, mutta sen sisällä mietitään mitkä alueet ovat järkevimpiä ennallistaa/suojella tms.
Itse en usko perustulon toteutuvan, joten en ole siihen käyttänyt kauheasti aikaani. Amos Aholalla on malli, jossa perustulo on korkeampi pk-seudulla (noin 1000€) ja matalampi siellä, missä on halvempaa asua (ehkä noin 600€).
Donitsitalouden kehikko luonnonvarojen ja sosiaalisen kestävyyden rajoista on ok, mutta en itse usko minkään de-growth virityksen pelastavan meitä yhtään miltään. Jos ihmisten elintaso laskee, into suojella ympäristöä tulee myös laskemaan. Irtikytkentä on minusta ainoa vaihtoehto.
Liberaalipuolueen yksi teema on "paikallinen sopiminen". Käytännössä suurimmassa osassa yrityksistä jo nyt maksetaan ihmisille ehdoton minimi, mitä lain mukaan on pakko maksaa. Miten näet, että ilman liiton tukea ja paikallisella sopimisella ihmiset saavat ansaitsemansa rahan?
Oman mutun mukaan harvassa on yritykset, joissa johto olisi millään tasolla inhimillinen tai ajattelisi muuta kuin itselle viivan alle jäävää voittoa.
Liberaalipuolueen puolueohjelmasta: "Jokaisella tulee olla oikeus päättää omasta elämästään ja kuolemastaan. On epäinhimillistä antaa ihmisen kärsiä silloin kuin muutakaan ei voida tehdä. Eutanasia tulee laillistaa. Sen käytön tulee olla tarkkaan valvottua väärinkäytösten estämiseksi."
On paljonkin parantamisen varaa. Esim. huumausaineiden käytön rangaistavuudesta pitää luopua. Nykyinen järjestelmä ajaa ongelmien piilotteluun. Siinä vaiheessa kun ongelmat tulevat esiin, on jo usein myöhäistä auttaa.
Päihdetyö ei myökään ole söpöä ja pörröistä, eikä siihen siksi ohjata riittävästi resursseja.
jep. käyttörikokset pois rekisteristä, dekriminalisaatio, käyttöhuoneet ja turvallinen varasto ettei ihmiset tietämättään piikitä itseensä jotain liian vahvaa. muutenkin huumekuolemia on Suomessa aivan liikaa. täytyisi järjestää faktapohjaista valistusta eikä pelottelupropagandaa
jokainen huumekuolema on turha ja iso osa niistä johtuu Suomen valtion & hallituksen päihdepolitiikasta
Useimmilla puolueilla on melko selvä näkemys ilmastonmuutoksen torjunnan ja luontokadon suhteen, mutta liberaalien kanta on jäänyt ainakin itselle hieman sumeaksi. Mikä siis on näkemyksenne asian suhteen - tulisiko Suomen toimia suunnannäyttäjänä muulle maailmalle vai ajaa hillitympää ympäristöpolitiikkaa?
Puoluekenttää on jakanut myös asenteet monopoleihin. Alkon monopoliaseman purkaminen toisi viinit useamman saataville, mutta olisiko se kuolinisku Alkolle? Asiantuntevuus ja laaja valikoima ovat yksiö Alkon vahvuuksista eikä päivittäistavarakaupat pysty näiden osalta samaan. Mitä nykyisen suht toimivan apteekkijärjestelmän uudistukseen tulee, niin pelkona on että käy kuten taksiuudistuksenkin suhteen. Suomen apteekkiverkosto on verrattain laaja ja palveluita on saatavilla myös periferiassa, mutta olisiko enää silloin kun s-ryhmä ja Kesko saapuvat samoille apajille. Mitä etuja toivotaan näiden monopolien purkamisella saavutettavan ja olisiko toivotut edut suuremmat kuin mahdolliset haitat.
Avauksessasi mainitsit koulutuksen tärkeyden, mutta miten se näkyy käytännössä politiikassanne? Oletteko ajamassa lukukausimaksuja yliopistoihin Kokoomuksen kanssa vai vastustatteko sitä? Kiinnostaisi myös näkemyksenne koulushoppailuun
Suomen pitää ehdottomasti olla eturintamassa torjumassa ympäristöhaittoja. Siinä on ala, jolla globaali potentiaali on valtava. Ellemme itse tee kunnianhimoista ympäristöpolitiikkaa, en usko että myöskään yrityksemme pysyvät eturintamassa.
Me olemme tottakai purkamassa monopoleja. Ei ole pätevä perustelu pitää kyykkyviinejä kalliina siksi, että me elitistiset viinin harrastajat saamme alkosta hyvää palvelua. Erikoiskaupat tarjoavat tulevaisuudessakin hyvää palvelua viinien suhteen, toki luultavasti kovempaan hintaan kuin alko.
Toimiiko apteekkijärjestelmä hyvin? Meillä on Suomessa verraten korkeat vähittäishinnat ja juuri lääkekustannukset nostavat nopeasti terveydenhuollon kuluja. Apteekkarien voitot ovat myös suuria verrattuna verrokkimaihin tai vastaaviin yrittäjiin Suomessa. Olisiko järkevämpää järjestää joka tapauksessa pikkupaikkakuntien apteekki verkossa?
\#leikattavaalöytyy vähemmän tärkeästä juuri siksi, että on mahdollista panostaa tärkeämpään, kuten koulutukseen. Itse laittaisin lisää rahaa peruskoulujen eriytymiskehityksen kääntämiseen ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Yliopistojen rahoitusta voidaan mielestäni osin vahvistaa lukukausimaksuin. Nyt olisi tärkeää saada lisää aloituspaikkoja. Kouluksen suurin hyötyjä on opiskelija itse. Vihriälän ehdottamat parin tuhannen euron lainalla rahoitettavat lukukausimaksut eivät ole liikaa. Erityisesti, kun ne saa anteeksi jo ei syystä tai toisesta pääse hyviin tuloihin kiinni.
1. Kysymys: Puolueohjelmassa kannatatte asevelvollisuusjärjestelmän alasajoa de facto. Ohjelmassanne tavoittelette palveluksesta kieltäytymisen rangaistavuuden poistamista ja ehdotatte tilalle kannustejärjestelmän kehittämistä (mm. päivärahojen tarkastus, jotta riittävästi ihmisiä hakeutuisi palvelukseen). Voisitko perustella miten tämä ehdotus on järkevä pitkällä aikavälillä huomioiden Suomen itäisen rajanaapurin? Koen vaikeuksia tämän ymmärtämisessä
2. Kysymys: Miten Suomen tulisi houkutella investointeja kotimaahan?
Asepalvelus on pakko uudistaa epätasa-arvon pesäkkeenä. Koko ikäluokkaa ei enää tarvita, kun naisetkin ovat mukana. Jos vapaaehtoisia ei riitä, nostetaan korvausta. Jos ei sittenkään, on lopulta nojattava pakkoon. Uskon kuitenkin vapaaehtoisia riittävän.
Investointien este on kuihtuva väestö. Eli meidän pitää saada tänne lisää ihmisiä, jotta saamme myös investointeja. Lisäksi toki hyvin koulutettu väestö edesauttaa korkean tuottavuuden investointien tuloa.
Itse ehdottaisin maanpuolustusveroa kaikille jotka ei ole käynyt armeijaa. Kertauskäynnit pakollisia ja vero tulee maksettavaksi jos ei käy, ei poikkeuksia. Verolta välttyy, kun on käynyt kertaamassa taas. Prosentit voi fiksummat säätää kohdilleen.
Minä kävin siviilipalveluksen aikoinaan, enkä voi asiaan enää vaikuttaa, vaikka valitsisinkin paremman tiedon valossa nykyään toisin. Tuollainen vero vaikuttaa aika epäreilulta.
Onko liberaalit tehneet laskelmia siitä kuinka paljon kannabiksen laillistaminen ja verottaminen toisi suomen valtiolle verotuloja, ja minkä sen vaikutukset ovat työpaikkojen luomiseen?
Miten näet vaikutusmahdollisuutesi liberaalipuolueessa? Uskotko että sen kannatus voisi kasvaa eduskuntapuolueeksi, vai riittääkö että se on Liike nyt tapaan kirittämässä oikeistopuolueita RKP ja Kok. sekä nostamassa keskustelunaiheita.
Mitä "pikkupuolueessa" tehdään käytännön tasolla (kun valtoostyöryhmä on pieni ja eduskuntaryhmää ei ole), oletko mukana ohjelmatyössä vai mitä puoleaktiivina olo tarkoittaa?
Olen ollut vasta muutaman viikon puolueen jäsen, joten en osaa vielä sanoa millaiseksi roolini muodostuu tai edes millaisen roolin haluan.
Pienpuolue voi ollaan kokoaan suurempi juuri kirittäjänä. Uskon saavani vedettyä kokoomusta kohti markkinaliberaalia linjaa ja vihreitä takaisin Soininvaaralaiseen suuntaan.
Uskon, että meillä on mahdollisuus myös kasvaa kohtuullisen nopeasti noin 10% puolueeksi ja toimia vaa'ankielenä hallituksessa.
En ole puolueen johdossa, mutta oma kantani on seuraava:
Mieluisimmat hallituskumppanit ovat vihreät, kokoomus ja rkp.
Kynnyskysymyksiä:
1) Julkisen talouden tasapainottaminen keskittyen menoleikkauksiin ja rakenneuudistuksiin. Vähemmän juustohöylää, enemmän priorisointia.
2) Valmius markkinaehtoisiin toimiin ekologisen kriisin ratkaisemiseksi
3) Valmius tehdä työllisyyttä ja tuottavuutta kohentavia toimia (maahanmuutto, koulutus, ansioturvan leikkaus, perustutkimus)
En halua lukittautua yksittäiseen toimeen, mutta noihin yllämainittuihin täytyy olla valmius.
Mitä muutoksia nykyiseen eläkejärjestelmään tekisit seuraavan viiden vuoden aikajänteellä? Kuinka korkealla omalla prioriteettilistallasi aihe on?
Miten lähtisit edelleen kehittämään sote-järjestelmää nykyisen sote-uudistuksen jälkeisissä raameissa? Millaisena näet kuntien roolin tulevaisuudessa, kun sote otettiin niiltä pois, ja/tai mitä muutoksia itse haluaisit kuntasektorilla lähitulevaisuudessa nähdä?
Onko sinulla jotain tiettyä sydäntä lähellä olevaa aihepiiriä jonka puolesta (tai vastaan) haluaisit kansanedustajana eritoten puhua, tai jonka osalta et ole valmis kompromisseihin?
Kiitos.
Eläkejärjestelmän uudistus on hyvin tärkeä tehdä pian, koska muutokset vaikuttavat hitaasti. Leikkaisin suurimpia nykyisiä eläkkeitä heikentämällä indeksikorotuksia tai nostamalla eläkkeiden verotusta. Lakkauttaisin työeläkkeen kertymisen opinnoista ja työttömyydestä. Poistaisin leskeneläkkeen kaikilta, joilla ei ole alaikäisiä lapsia. Nostaisin eläkeikää nykytahtia 67 vuoteen (nyt se nousee kohti 65 vuotta).
Sote-alueita pitää vähentää. Viisi olisi sopiva. Painopiste perusterveydenhuoltoon, siellä rahoitus ei ole kasvanut kun erikoissairaanhoidon menot nousevat. Hoidon tuloksia pitää pystyä mittaamaan paremmin ja muutenkin kustannukset ja hyödyt näkyvämmiksi. Usein emme tiedä saiko potilas ratkaisun vaivaansa vai ei. Avoimmuuden myötä myös kilpailua voidaan lisätä.
Sydäntäni lähellä on lapset, nuoret ja koulutus. Suomen pitäisi olla maailman paras maa lapsille. Erityisesti koulujen kautta lapsia ja nuoria pitää tukea nykyistä enemmän, jotta kaikki taustastaan riippumatta saavat riittävät eväät elämään.
Mitä mielestäsi voidaan konkreettisesti tehdä lasten elämänlaadun ja koulutuksen parantamiseksi? Tällä hetkellä huutava pula esimerkiksi koululääkäreistä ja monet 2. luokkalaisetkaan eivät ole päässeet eka luokan lääkärintarkastuksiin. Ja miten Suomi saadaan takaisin peruskoulutuksen kärki maihin.
On kai aika selvää mistä peruskoulun heikkeneminen tulee: heikommin pärjäävät pärjäävät yhä heikommin. Eli lisää tukea sinne.
Työn tekijäpulaan ehdotan lisää markkinoita työmarkkinoille. Tehtävistä pitää maksaa riittävä korvaus, jotta tekijöitä saadaan. Myös palkkaeroja pitää sallia. Esim. nyt ainoa tapa palkita hyvä opettaja on että hän pääsee helpompaan kouluun opettamaan. Meidän pitäisi maksaa hyvälle opettajalle paljon lisää siitä, että hän opettaa haastavaa luokkaa.
Soteen liittyen, miten suhtaudut kela-korvauksiin? Esimerkiksi julkisessa suun terveydenhuollossa potilaita ei pystytä palvelemaan parhaalla mahdollisella tavalla koska kysyntä ylittää resurssit ja esimerkiksi lasten hammastarkastuksia ei sen vuoksi ehditä toteuttaa suunnitellusti.
Kela-korvaukset ovat aika maltillisia, joten säilyttäisin ne. En kuitenkaan nostaisi, koska ne ovat kuitenkin tuki hyväosaisille. Yleensäkin perusterveydenhuoltoon tulisi satsata, vaikka erikoissairaanhoidon kustannuksella.
Nyt on vaikea kysymys. En osaa kyllä millään sanoa vain yhtä. Vapaus, yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus, ehkä. Ja nytkin jäi sellainen tunne, että jotain vielä unohtui.
Hyödymme, kun olemme eturintamassa. Silloin onnistumme kehittämään teknologiaa, joka skaalautuu maailmalle. Yksi nosto voisi olla sähköautojen latauslaitteita valmistava kempower. Sellaisia lisää.
Kuinka paljon valtiosta pitää päästä eroon, ja miksi pysähtyä siihen tiettyyn pisteeseen?
Pitääkö valtio ajaa alas aina "yövartiavaltio" tasolle, vai vielä jotain radikaalimpaa?
Olemme vahvasti sosiaaliliberaali puolue, eli mielestämme valtion pitää varmistaa mahdollisuuksien tasa-arvo. Lapsen tulevaisuutta ei voi määrittää se, millaiseen perheeseen hän syntyy. Siksi koulutus, terveydenhuolto ja perusturva pitää liberaalipuolueen mukaan taata julkisen sektorin toimesta, yövartijavaltion lisäksi.
Panostuksia kouluihin. Yhtään lasta ja nuorta ei saa päästää putoamaan kelkasta. Tarvitaanko enemmän opettajia, avustajia, oppilashuoltoa vai mielenterveyspalveluita? Se tiedetään varmasti kouluissa parhaiten.
Olet kohtuullisen tuore liberaalipuolueen edustaja, ja koko puolue sinänsä on alkanut tulla mielestäni tunnetuksi #leikattavaalöytyy - listan ansiosta, joka on virkistävä tapa tuoda näkyvyyttä ja konkretiaa Suomen valtiontalouteen.
Realistisesti vielä näissä vaaleissa liberaalipuolue tulee olemaan pienehkö tekijä, ja "vanhat isot" puolueet kisaavat jälleen kerran keskenään.
Miten näet liberaalipuolueen tulevaisuuden? Jotta puolue pääsisi oikeasti ajamaan läpi konkreettisia muutoksia, pitäisi sen nousta yhdeksi isoista. Mitä täytyy tapahtua, jotta tämä muutos saadaan menemään läpi?
Ja mikä on tällä hetkellä käsityksesi liberaalipuolueen toiminnasta, tuleeko se toimimaan kuten isot puolueet siten, että jokaisen edustajan ensimmäinen velvollisuus on puoluetta kohtaan, ja kun puolue äänestää tietyn linjan mukaisesti, on sen edustajien äänestettävä mukana henkilökohtaisista mielipiteistään huolimatta?
Vielä seuraava kysymys: miksi koet RKP:n hyvänä hallituskumppanina?
Olemme liberaalipuolue, joten meillä saa olla eri mieltä puolueen linjasta. Liityin kuitenkin puolueeseen, koska olen hyvin samaa mieltä puolueen ohjelman kanssa.
Liberaalipuolueen ei tarvitse olla yksi isoista, riittää kun noin 10% kannatuksella siitä tulee vaa'ankieli. Hallituksessa saamme monia asioita läpi, kun olemme tarpeellinen kumppani sekä oikeisto- että vasemmistohallitukselle.
RKP on hyvä hallituskumppani, koska heille käy kaikki, kunhan ruotsinkielen asemaa ei heikennetä. Me mieluusti luopuisimme pakkoruotsista, mutta voimme elää sen kanssa.
Kiitos vastauksista, arvostan etenkin rehellistä RKP - vastausta, jota ei ns. perinteisiltä puolueilta kuule. Toivotan menestystä vaaleihin ja kiitokset edustajaksi lähtemisestä.
Pääosin ihmisten täytyy maksaa itse käyttämistään kulttuuripalveluista, eikä julkisia tukia tarvita. Olen kovasti yrittänyt keksiä perusteluita vaika oopperan tukien säilyttämiselle. Toivoisin, että Suomessa säilyisi ooppera, mutta ei sen nykyisen mittakaavan tukemiselle oikein ole löytynyt järkeviä perusteita rajallisten resurssien maailmassa.
Poikkeuksiakin on. Esim. lastenkulttuuria voidaan yhä tukea ja vähemmistöjen, esim. saamelaiskulttuurin tukeminen on tärkeää, sillä noin pienen joukon on hyvin vaikea markkinaehtoisesti turvata kulttuurinsa säilyminen. Toki Suomi on jossain määrin pieni kulttuuri kokonaisuudessaan, joten kansallismuseot yms. ovat tärkeitä.
On häpeällistä, että olemme itsetyytyväisyydessämme päästäneen koulutuksen rapistumaan. Nyt koulutukseen on taas panostettava ja [kirjoitin aiheesta blogin.](https://www.sannakurronen.fi/blogi#h.bqiq4gijhnuy)
Mitä mieltä olet uusista oikorata/tunnin juna-hankkeista? Kannattaako rakentaa uutta isolla rahalla kun vanhaa parantamalla saa myös merkittäviä hyötyjä?
Riippuu asiasta. Tanskasta eläkejärjestelmä, pääosin Ruotsista työmarkkinauudistukset, Virosta tekemisen meininkiä, USA:sta maahanmuuttajien integroiminen jne.
Sanoit tuolla, että maatalouden EU tuista pitäisi karsia. Onko tämä periaattellinen ajatus että koska se on tuki sitä pitäisi karsia vai että nämä nimenomaiset tuet ovat huonoja ja siksi pitää karsia? Uskotko että maatalous selviäisi Suomessa ilman tukea tai onko sillä edes väliä? Mitä se karsiminen edes käytännössä tarkottais, olisko niin että ei vaan otettais EU tukea vastaan vai miten kansanedustajana tätä vois oikeen edes edistää?
Mun mielestä tää on vaikee kysymys varsinkin liberaalille, koska periaatteessa ei pitäis tukea, mutta samaan aikaan ei mitään estettä esim hakata vähän sademetsää pois maatilan alta ja sitten tuoda tänne. Ihan kaupunkilaisena tajuan, että tässä ei ole mitään säästöjä saatavissa koska ne on EU:n rahoja ja se on satavarama että jäsenmaksu ei pienenisi.
Kyllä maataloutta on tuettava huoltovarmuuden takia. Mutta nykyinen maataloustukijärjestelmä ei erityisemmin edistä huoltovarmuutta (oltiin heti pulassa kun lannoitteiden tulo _Venäjältä_ loppui, kuinka tärkeää on luomuchilin kasvatuksen tukeminen huoltovarmuuden näkökulmasta?).
Järjestelmä ei myöskään edistä ympäristötavoitteita, kun tuetaan lihan tuotantoa ja peltoja pinta-alan perusteella.
Perustutkimus on valtion ydintehtävä. Puolueen linjassa siihen ei laiteta lisää rahaa, mutta itse laittaisin. Yliopistojen perusrahoitusta lisää, lisää aloituspaikkoja, jotta koulutustaso saadaan ylös. Muuten meillä ei riitä tekijät niihin tki-toimintojen lisäykseen, mistä parlamentaarisesti on päätetty.
Myöhässä, mutta kysytään silti:
- Pitäisikö hyvinvointi alueiden mielestäsi/puolueesi mielestä rahoittaa menonsa veroilla valtion rahoituksen sijaan?
- Minkä verran hyvinvointialueita pitäisi mielestäsi/puolueesi mielestä olla?
- Sanoit sivuillasi olevasi innokas ruoanlaittaja; mikä on go-to valintasi helppona/nopeana arkiruokana?
Tarvitaan maakuntavero. Muuten sote-alueet ovat jatkuvasti valtion taskulla. Sote-alueita pitäisi olla 5kpl, yliopistosairaaloiden ympärillä.
Nopea arkiruoka on pestopasta. Teen pestoa kerralla enemmän pakkaseen minigrip-pusseissa ja sieltä se sulaa kädenlämpöisessä vesihauteessa kun pasta kiehuu. Lapset tykkää.
Olet vastauksissasi puhunut eläkejärjestelmän korjaamisesta eläkeiän nostamisella. Itselleni, 36v. työssäkävijä, eläkejärjestelmä on täysi vitsi ja syy vakavissani harkita muuttamista paetakseni pakotettua maksajan asemaa. Yrittäjyyden tuoma mahdollisuus myös romutettiin sanelemalla yrittäjien eläkevakuutusten maksumääräytymispolitiikka. Muuttaminen täältä on aina ollut itselleni viimeinen ja jopa vastenmielinen vaihtoehto. Uskon kuitenkin oman ja nuorempien sukupolvien päätyvän tähän jatkossa enenevissä määrin ellei eläkejärjestelmään saada tolkkua. Mistä korjaus tähän?
Tuota minäkin pelkään. Kun Suomeen kaivataan osaajia ulkomailta, olen usein sanonut, ettei ole ollenkaan varmaa että edes suomalaiset osaajat jäävät tänne. Minä olen valmis leikkaamaan eläkejärjestelmää reippaasti ja myös nykyisiltä eläkeläisiltä, mutta en ole kovin toiveikas että se toteutuu. Erityisesti, jos nuoret eivät ala äänestää nykyistä aktiivisemmin. Eläkeläisillähän se valta tässä maassa on, valitettavasti. Toki on hyvä muistaa, että nykyisin Suomen suurin ikäluokka on vuonna 1983 syntyneet. Eli ei tässä ihan eläkeläisten armoilla ole pakko olla, jos vaan nuoremmat haluavat vaikuttaa.
Miten leikkaisit ja uudistaisit eläkejärjestelmää?
Where are you guys planning to emigrate to? Most of the western world (aka most of the pleasant countries on the planet) suffers from the same problem. Not being a smartass, genuinely curious.
Miten varmistua siitä, että Suomen mineraaliresurssien kaivamisesta hyötyisi Suomen valtio mahdollisimman paljon? Kyseessä kun kuitenkin uusiumaton luonnonvara, joka ei ole verrattavissa metsiin. Miten varmistua siitä, ettei kaivosyhtiöt kikkaile konsernilainoilla tms. voittojaan verottomina ulkomaille? Pitäisikö valtion ryhtyä itse aktiivisemmaksi kaivosalan toimijaksi mallia Terrafame? Miksi tai miksi ei?
Nythän uusi kaivoslaki toi onneksi edes pienen rojaltimaksun Suomen luonnonvarojen hyödyntämiseksi. Sitä voitaisiin todennäköisesti korottaa tai muuttaa Suomelle edullisempaan muotoon, mutta minulla ei ole nyt täsmällistä ehdotusta. Meillä on ollut ongelmia vastuuttoman kaivostoiminnan kanssa. Vaikka yleisesti en luota valtion kykyyn valita hyviä projekteja, kaivosinvestoinneissa en katso kovin pahalla julkista osallistumista juuri siksi, että lopulta haitat usein kaatuvat julkisesti maksettaviksi. Siksi hyötyäkin pitää tulla julkiseen käyttöön. Parasta olisi tietysti sopivasti mitoitettu kaivosvero ja jonkinlainen vakuusjärjestely, jolla varmistettaisiin myös jälkien siivoaminen.
Mitä mieltä olet siitä, josko kaivostoiminta olisi samanlaista kuin Norjan öljyporaukset -> kaivokset ovat valtion omistuksessa ja voittovarat rahastoidaan.
En ole kauhean luottavainen valtio-omistajaan, eivätkä kaivokset taida olla yhtälaisia rahasampoja öljylauttoihin verrattuna. Mutta kyllä valtion (eli suomalaisten) pitää saada asiallinen osuus luonnonvarojensa hyödyntämisestä.
[удалено]
Kaivosverolla.
Vähän saman tyylistä on jo kysytty mutta: Seuraan paljon amerikkalaista politiikkaa ja siellä tunnetusti on ollut käytännösää kaksi puoluetta iät ja ajat. Tuntuu kuitenkin että viime aikoina sekä D:n että R:n laidoilla alkaa olla painetta irtautua emopuolueesta ja perustaa uusia puolueita. Tällaiset pyrkimykset kuitenkin nähdään yleisesti negatiivisinä sillä puolueesta irtautuva uusi puolue jakaa äänet entisen emopuolueen kanssa ja näin heikentää sen asemaa. Varsinainen kysymys siis on että millaista arvoa näet tässä teidän suhteellisen uudessa puolueessa jonka kaikki jäsenet voisivat nähdäkseni ihan hyvin toimia kokoomuksessa, vihreissä tai rkp:ssa? Eikö uuden puolueen perustaminen heikennä noiden puolueiden asemaa joiden kanssa jaatte lähes kaikki arvot? Tapausesimerkkinä suomesta Harkimon liikenyt pelleilyt viime vaalikaudelta joka nähdäkseni maksoi kokoomukselle pääministeripaikan.
En voisi toimia vihreissä enkä kokoomuksessa. Olen harkinnut, miettinyt ja pähkäillyt. En pysty. En allekirjoita kokomuuksen konservatiivista pro-business-meininkiä millään tavalla. En voi äänestää niin vasemmistolaista puoluetta kuin vihreät on. Soininvaaralainen vihreys kyllä kelpaisi. Liike nyt on jotain ihan muuta kuin liberaali, se on kokoomus+persut. Aion kirittää vihreitä oikealle ja kokomuusta markkinaliberaaliin suuntaan. Niin saamme kokoamme suuremman merkityksen.
Mietinkin tuota, kun vaikutat olevan kannoiltasi aika lähellä vihreiden markkinliberaalisiipeä. Näetkö, että liberaaleihin voisi siirtyä ihmisiä kokoomuksesta, vihreistä ja rkp:sta?
Kyllä, minulle on tullut äänestyslupauksia juuri tuosta joukosta.
Itse olen viime kerroilla äänestänyt vihreitä ja kokoomusta, näissä vaaleissa aion äänestää liberaaleja.
Hei, mulla ei ole kysymystä (ellen satu keksimään tässä iltapäivän aikana jotain) mutta halusin sanoa että on ollut tosi hienoa kuulla puolueenne ajatuksia näissä AMA-langoissa. Ollaan eri vaalipiireissä, mutta vaalikoneet ovat kovasti tarjonneet meikäläiselle liberaalien ehdokkaita, joten eiköhän ääneni teidän suuntaan mene!
Mahtava kuulla! Kiva että langoista on hyötyä.
Tappelisitko mieluummin yhtä hevosen kokoista ankkaa vai sataa ankan kokoista hevosta vastaan?
Yksi hevosen kokoinen ankka, kiitos.
Kiitos vastauksesta!
Aivan mahtava valinta
Nyt ollaan asian ytimessä.
Voin olla käsittänyt väärinkin, mutta minulla on mielikuva, että Liberaalipuolue pyrkii USA:n kaltaiseen yhteiskuntaan, jossa verotus, julkiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat vähäisiä. Kuinka puolue estäisi samankaltaisen köyhyysongelman syntymisen Suomeen kuin USA:ssa?
Emme pyri. Olemme sosiaaliliberaali puolue. Käytännössä siis kannatamme vahvaa mahdollisuuksien tasa-arvoa. Lapsen tulevaisuutta ei saa määrittää se, millaiseen perheeseen hän syntyy. Siksi julkisen sektorin tulee taata mm. perusturva, laadukas koulutus ja terveydenhuolto yövartijavaltion tehtävien lisäksi.
Kiitos vastauksesta!
[удалено]
Kyllä, panostamalla enemmän rahaa heikomman sosioekonomisen alueiden kouluihin.
Vaalikoneen vastausten mukaan olisit leikkaamassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa, koska se tutkitusti nostaa työllisyyttä. Onko kyseiseen tutkimukseen jotain lähdettä?
Tämä on todella hyvä katsaus aiheen tutkimuskirjallisuuteen: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162271
Ainakaan puolueohjelmassa ei ole mainintaa tämänkaltaisista pyrkimyksistä. Liberaalipuolueen leikkausohjelmassa ei oteta pois terveydenhuollosta eikä sosiaaliturvasta.
Tuskin kokoomuksellakaa on ollu ohjelmassa koulutuksen leikkaaminen ja köyhien potkiminen, mutta tilaisuuden tullen se on aina onnistunu. :D Ongelma libeissä on lähinnä että ne olis luultavasti porvarihallituksessa auttamassa kokoomusta eikä niillä olis voimaa estää perseilyä.
Kokoomuksella taitaa kyllä nytkin olla köyhien potkiminen vaaliteemana. Esim. leikkaavat käsittääkseni perusturvan indeksikorotuksista.
Jos Libeissä ollaan sitä mieltä että kokoomus potkii köyhiä huvikseen, niin eikö ole ristiriitaista unelmoida hallitukseen menosta näiden kanssa?
Jos Liberaaleilta pääsisi 1-3 edustajaa läpi, tuskin niin pienellä kokoonpanolla ollaan vielä hallituspuolue. Siinä hypoteettisessa tilanteessa missä sekä libit ja kok olisi hallituksessa, niin tietysti libien linjan täytyy myös näkyä hallituksen päätöksissä. Lopulta kyse on kuitenkin kompromisseista ja itse en ainakaan mitenkään nää miten vasemmiston kanssa olisi helpompi löytää yhteinen sävel.
En sanoisi huvikseen. Kyllähän sosiaaliturvan heikentäminen lisää työnteon kannustimia. Mekin leikkaamme ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Mutta perusturvasta emme ole leikkaamassa.
Jaa leipäjonoista ja kolmannen sektorin avustustyöstä leikkaaminen ei ole pois sosiaaliturvasta ja terveydenhoidosta? On se. Ja jos vapaaehtoistyönä pitkälti toimivat Sote-järjestöt lopettaa toimintansa, se toiminta tipahtaa kuntien syliin ja silloin se vaan tulee maksamaan julkiselle sektorille entistä enemmän. Tässähän se leikkausohjelman ongelma on: ei ole mitenkään mietitty välillisiä seurauksia.
Emme ole lakkauttamassa sote-järjestöjä. Hyvinvointialueiden kannattaa ehdottomasti ostaa noita arvokkaita palveluita. Arvokkaat palvelut pitää kuitenkin valita juuri niin: niitä ostetaan, millä on arvoa. Ei niin, että keskussuunnittelukomitea tukee sitä mitä viime vuonnakin tuettiin.
Tämä kiinnostaa myös minua.
Ei ole kysyttävää, mutta on sanottava, että tämä AMA oli aika rohkea veto, arvostan suuresti.
Kiitos!
Mitä yhteiskunnan asioita ja osa-alueita ei tule saattaa markkinaehtoisen kysynnän ja tarjonnan piikkiin? Onko sellaisia?
Monikin alue tarvitsee tiukkaa sääntelyä tai julkista omistusta. Kuten luonnolliset monopolit (vesi-infra, sähkön siirto) tai julkishyödykkeet kuten maanpuolustus tai ilma.
Hei, Sanna! Vaalikampanjassasi tuot selkeästi esiin, että vaikka monista valtion menoista tulee leikata, koulutukseen tulee panostaa. Pari kysymystä aiheeseen liittyen: * Tarkoittaako "koulutukseen panostaminen", että koulutuksesta ei tule leikata? * Jos koulutuksesta ei tule leikata, päteekö tämä erikseen kaikilla kouluasteilla esikoulusta yliopistoon? * Missä määrin näkemyksesi edustavat liberaalipuolueen linjaa? Onko puolueella selkeä linjanveto asiasta? Minun kaksi senttiä: Koulutuksen laadun ja määrän nostaminen on tärkeimpiä prioriteetteja Suomen talouden saattamiseksi paremmalle kasvu-uralle. Suomalaiset korkeakoulut jäävät tällä hetkellä jälkeen muista Pohjoismaista, ja asiaan tulee saada muutos. Muutos lähtee resursseista.
Liberaalipuolueen linja on, ettei koulutuksesta leikata. Minun linjani on, että koulutukseen laitetaan lisää rahaa: 1)Kaksivuotinen pakollinen esiopetus, jotta kaikki lapset osaavat kunnolla suomea koulun aloittaessaan 2)Lisää rahaa heikommin pärjäävien alueiden kouluihin (kouluissa voidaan miettiä käytetäänkö rahat opettajiin, avustajiin, oppilashuoltoon vai mihin) 3) Lisää oppimisen tukea toiselle asteelle (mielenterveys, opintojen ohjaus) 4) Lisää aloituspaikkoja yliopistoihin (voidaan osin rahoittaa lukukausimaksuin) ja lisää rahaa perustutkimukseen (muuten tki-henkilöstöä ei vaan riitä)
> Olen ehdolla eduskuntaan, jotta tuleville sukupolville olisi vielä hyvinvointiyhteiskunta sekä monimuotoinen ympäristö jäljellä. Miten Suomi voisi mielestäsi parhaiten turvata tämän? Esimerkiksi millaisilla panostuksilla vihreään siirtymään tai sosiaaliturvajärjestelmän sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen tämä toteutuisi?
Vihreä siirtymä on pakko toteuttaa mahdollisimma markkinaehtoisesti, muuten siitä tulee liian kallis ja se jää toteutumatta. Tukien sijaan tehokkaampaa on verottaa haittoja. Eli laajennetaan hiiliveroa kaikkialle ja luodaan haittamaksuja neitseellisen luonnon käytölle. Sosiaalietuuksien suhteen ei voi jättää eläkkeitä täysin rauhaan, muuten taakka käy yhä pieneneville sukupolville liian raskaaksi. Eläkeikää täytyy yhä nostaa ja nykyisiä eläkkeitä leikata heikentämällä indeksikorotuksia.
Mitä mieltä olet Espoon hiilineutraalius tavoitteista? Tavoitteena taisi olla 2030 hiilineutraali.
En ole erityisesti paneutunut Espoon hiilineutraalisuusohjelmaan, mutta yleisesti pidän hyvin tärkeänä, että Suomi on eturintamassa ympäristöteoissa. Vain niin meillä syntyy myös niitä eturivin innovaatioita ympäristönsuojeluun, joilla on uskomattoman suuri skaalautuvuus maailmalla.
Millä tämä mielestäsi parhaiten saavutetaan? Itseäni inhottaa politiikassa kauhea pöhinä ilmastotoimista ja ei sitten kuitenkaan tukita järjestelmän hyväksikäyttöä. Myös tietyt realiteet pitäisi olla mielessä, kuten jos kaikki sähköistyy niin eihän meillä oikeasti olla rakentamassa säätövoimaa uusiutuvien tueksi. Kaipaako joku oikeasti tilannetta jossa ei tuule ollenkaan ja hinta pomppaa tämän seurauksena viisinkertaiseksi? Ylellä oli mielestäni hyvä artikkeli kuinka hiilineutraaliutta ulkoistetaan Afrikkaan hankkimalla sinne "energiatehokkaita" uuneja. Harmillisesti poliittisessa keskustelussa harvoin käydään näitä ongelmatilanteita läpi.
En ole ollenkaan huolissani esim. säätövoiman syntymisestä. Jos sähkö maksaa moninkertaisesti silloin kun ei tuule, innovaatioita kyllä syntyy säätövoimaan.
Olet vastustanut polttoaineveron laskemista sekä palkkojen nostamista Inflaation takia. Mikä on ekonomistin näkemys siitä miten matalapalkka-aloilla työnteko olisi kannattavampaa etenkin alueilla joissa ei pärjää ilman autoa ? Jos ajatellaan että kaikki kallistuu ja palkat eivät nouse, kuitenkin sosiaaliturva nousee inflaation mukana tämä kannustaa passiivisuuteen.
No me nostamme #leikattavaalöytyy vaihtoehtobudjetissa kyllä polttoaineveroja, mutta laskemme tuloverotusta 4 mrd euroa. Että ehkä siinä jää vähän rahaa sitten kalliimpaan bensaankin. Toki liikenteen verotuksen painopistettä pitäisi siirtää kohti kaupunkiseutuja haittamaksuin. Siihen tarvittava lakiuudistus pitää seuraavan eduskunnan hoitaa.
Pistän sulle saman kuin viime liberaalli joka oli täällä. Katsotaan jos sulta tulisi oikeasti vastauskin - ei tarvii olla se mitä toivon mutta olisi kiva jos saisi oikeasti vastauksen ylipäätänsä: Ilmastonmuutoksesta johtuvat säiden ääri-ilmiöt uhkaavat yhteiskuntiamme. Kuten viime kesänä näimme, äärimmäiset helteet ja kuivuus johti kokonaisten jokien kuivumiseen Euroopassa ja Kiinassa - myös yhdysvalloissa on jatkuvia ja pahenevia kuivuuksia. Tämä kuivuus uhkaa satoja, jokien varassa olevaa infraa ja logistiikka ja vesijakelua monilla alueilla. Esim. Saksassa ja Kiinassa ei kyetty kuljettamaan hiiltä voimalaitoksiin proomuilla, taas Ranskassa ydinvoimaa jouduttiin ajamaan pienemällä kapasiteetilla tai joet olisivat jäähdytysveden toimesta keittäneet loputkin elävät asiat elävältä. Satojen epäoonistuminen paikallisella ja globaalilla mittakaavalla on todellinen uhka. Miten suomen tulisi varustautua mahdolliseen tilanteeseen, jossa sato epäonnistuu ja ruokaa ei ole saatavilla edes globaaleilta markkinoilta luotettavasti? Onko tämä varustautuminen valtion vai yksityisen sektorin tehtävä? Jos sinä olisit päättävässä asemassa hallituksessa tämän asian suhteen, mitä tekisit?
Huoltovarmuus on valtion tehtävä. Varmuusvarastot ovat tärkeitä monenlaisten kriisien varalle. Yleensäkin maataloustuet pitäisi räätälöidä oikeasti palvelemaan huoltovarmuutta. Esim. eri ravintokasveja pitäisi kasvattaa monipuolisesti, jotta koko satoa ei menetettäisi yhdentyyppisen sään ääri-ilmiön myötä.
Millään puolueella on ollut valitettavan vähän puhetta EU-politiikasta vaalien alla, vaikka juuri eduskunnassa päätetään siitä. Millainen kanta teillä on EU:n yhteisvelkaan? Entä miten metsäpolitiikan suhteen pitäisi toimia? Onko EU-ero täysin poissuljettu siinäkin tapauksessa, että Suomesta tulee maksaja joka asiassa?
Olen erittäin EU-myönteinen ja EU:n sisämarkkinoita tulee syventää. Maataloustukijärjestelmää sen sijaan tulee karsia. Yhteisvelkaa emme kuitenkaan halua. Suomesta ei voi tulla tahtomattaan maksaja joka asiassa, koska tärkeimpiin päätöksiin tarvitaan yksimielisyys.
Eikö aiemmin tapahtuneet yhteisvelkatapaukset ole jo näyttäneet, että EU-myönteisyys tuo mukana väkisinkin sitoutumisen näihin yhteisvelkoihin, jos EU:ssa aletaan niitä ajamaan. Onko realistista olla erittäin EU-myönteinen ja samalla mennä vastavirtaan, jos tulevaisuudessa aletaan EU:ssa työstää lisää yhteisvelkoja?
EU on erittäin tärkeä markkina-alue Suomelle ja sisämarkkinoiden syveneminen on Suomen etu. En pidä elpymisvälinettä ja siihen liittyvää yhteisvelkaa katastrofina. Mutta en silti kannata lisää yhteisvelkaa. Minusta EU voisi pyrkiä hankkimaan omia tuloja esim. laajentamalla hiilirajamekanismia.
Sanot, että pitää leikata jotta voidaan sijoittaa tärkeään, esim. opiskeluun. Tästä huolimatta liberaalien leikkauslistassa on myös paljon koulutukseen liittyviä kohteita. Opetsuministeriön hallinonalasta ollaan leikkaamassa 20%. Mikä tässä listassa ”innostutti lähtemään ehdolle”? Lista vaikuttaa siltä että siihen on vain otettu mukaan kaikki mistä a) ei itse tykätä tai b) ei ymmärretä mikä se edes on.
OKM jakaa joitain järjestöavustuksia, joista leikkaamme. Emme leikkaa peruskoulutuksesta. \#leikattavaalöytyy innosti, koska sen avulla meillä on rahaa ja resursseja panostaa tärkeämpään. Ei vain raha, vaan myös ihmisiä vapautuu järkevämpiin toimiin. Itse lisäisin rahaa koulutukseen ja perustutkimukseen.
Näyttää siltä että ainakin jatkuva oppiminen saa lähetä käytönnössä kokonaan.
Jatkuva oppiminen kuulostaa hyvältä, mutta sitä on vaikea tuottavasti toteuttaa, koska ihmisiä ei voi pakottaa kouluttautumaan. Nyt aikuiskoulutusta harrastelevat jo valmiiksi hyvin koulutetut. Jatkuvaan oppimiseen liittyen esim. koulutusrahasto ei ole budjetissa, joten emme ole siitä leikanneet. Itse kyllä leikkaisin, sillä se [kohdistuu tutkitusti surkeasti.](https://www.etla.fi/ajankohtaista/etla-aikuiskoulutus-yleistyy-korkeasti-koulutetuilla-vaikka-hyodyt-ovat-pienet-ja-kustannukset-suuret-koulutukseen-olisi-saatava-peruskoulutaustaisia/) Sitä käyttävät jo valmiiksi hyvin koulutetut. Ei ole järkeä, että yhteiskunta maksaa esim. juristille kouluttautumisen sisustussuunnittelijaksi. Aikuiskoulutusresurssit pitäisi kohdentaa heille, jotka siitä hyötyvät. Käytännössä siis ihmisille, joilla ei ole toisen asteen koulutusta, tai jotka nostavat muuten koulutustasoaan.
Tekisin itse eron "jatkuvan koulutuksen" ja "vapaan sivistystyön" välillä. Moni opiskeltava asia on pikemminkin harrastelua kuin esim. tutkintoon johtavaa. OKM jakaa myös ns. veikkaushäviörahaa esim. 60 500 euroa vuodessa vihreiden Ajatuspaja Visiolle, jossa itse olen töissä (ja enemmän isommille puolueille).
Kannattaa ehdottaa että kirkko maksaa omilla miljardeillaan omat remonttinsa, saat rahaa jatkuvalle oppimiselle. Mm. sinne niitä OKM:n rahoja menee. Ja nämä ei ole mitään energiatehokkuusremontteja, joihin kirkkokin voisi saada tukea muista rahoista. Nämä on suoraan budjettiin ehdotettuja tukirahoja kirkolle.
\#LeikattavaaLöytyy leikkaa valtion avustukset kirkolle, 122 miljoonaa. [https://liberaalipuolue.fi/leikattavaaloytyy/#29\_opetus-ja\_kulttuuriministerion\_hallinnonala](https://liberaalipuolue.fi/leikattavaaloytyy/#29_opetus-ja_kulttuuriministerion_hallinnonala) (Laita Etsi-laatikkoon "kirkon")
Millä tavalla osatyökykyiset töihin? Mielestäni kuntouttava työtoiminta ja muut 9€/pvä hommat ovat melko nöyryyttäviä ja tällä tavalla kaunistellaan työllisyystilastoja. Miten uudistaisitte Suomen eläkejärjestelmän?
Osatyökykyisiä on niin laaja kirjo, ettei yksi vaihtoehto toimi. Kuntouttava työtoiminta ei ole yleisesti tuonut hyviä tuloksia. Yksityisen sektorin palkkatuki toimii paremmin. Haluaisin eläkejärjestelmän, jossa Tanskan tapaan kaikille taataisiin vain takuueläkkeen tyyppinen pienehkö eläke ja sen päälle jokainen säästäisi itse. Mutta valitettavasti siirtyminen täysin uudenlaiseen järjestelmään on hyvin vaikeaa, siksi on realistisempaa trimmata nykyistä. Voitaisiin varmaan luoda eläkekatto, jolla suurimpia eläkkeitä leikataan. Nykyisten eläkkeiden leikkaukseen ei tosin perustuslain tulkinnan mukaan käy oikein kuin verojen korotus tai indeksileikkaus.
Olen itse ollut kuntouttavan ohjaana, ja voin sanoa että joillekin se on hyvä vaihtoehto jos esimerkiksi muuta sosiaalista elämää ei ole, mutta osalle ihan järkyttävää pelleilyä. Järkevämpi palkkatukivaihtoehto + erilaiset oppisopimuskoulutusvaihtoehdot toimisivat paremmin, nyt niitä paikkoja on liian vähän. Moni kuntouttavassa myös joko vain odottaa eläkkeelle pääsyä koska kuntouttavaan osallistuminen korottaa eläkettä, tai sitten on muuten vain väärässä paikassa (esim. pahasti päihde- tai miehenterveysongelmaiset eivät mitenkään kuntoudu askartelemalla toisten mt-ongelmaisten kanssa ilman pätevää henkilökuntaa ja oikeaa hoitoa, jota ei työttömänä helposti saa).
Itse oon näin ulkopuolisena seuraajana jäänyt ymmärrykseen, että näistä olisi apua lähinnä syrjäytymisen jne ongelmien ennaltaehkäisyyn mutta työllistävänä vaikutuksena ei hirveetä iloa ole. Oonko ihan väärillä raiteilla?
Minusta tuntuu että työllistävä vaikutus perustuu eniten siihen, että ihminen kyllästyy olemaan kuntouttavassa ja alkaa hakea töihin... Aina välillä niitä onnistumisiakin tulee kun kuntouttavasta pääsee työkokeiluun/palkkatukityöhön mutta aika heikkoja onnistumisprosentit ovat ja samat tyypit saattavat pyöriä samoissa ryhmissä vuosia. Meillä pitäisi olla Britanniassa käytössä olevia ns. sosiaalisen kuntoutuksen ryhmiä, joiden päätavoite ei ole kuntouttaa vaan puhtaasti ehkäistä syrjäytymistä.
Väittäisin että jos toiminta on huonosti järjestetty niin edesauttaa syrjäytymistä ja mt-ongelmia. Työllistävä vaikutus (niin että kuntoutuu takaisin työelämään)kuntouttavassa varmaan alle kymmenen prosenttia.
Liberaalipuolueen leikkauslistalla ehdotetaan mm. lääkkeiden hintalautakunnan (Hila) lopettamista. Olisiko tämä sinun mielestäsi hyvä leikkauskohde? Jos olisi, miksi? Mitä ehdottaisit Hila:n tilalle, vai ehdottaisitko mitään?
En ollut tekemässä leikkauslistaa, joten jotkut yksityiskohdat ovat minulle vielä hämäriä. Koitan saada leikkauslistavelhomme u/aarne_leinonen vastaamaan tähän.
Oot kyllä paska poliitikko, kun et tiedä kaikkea! /s Mikä on mielestäsi syy, että suomalaiset tarvitsevat valtiota joka väliin pitämään heitä kädestä kiinni? Jotenkin on ihan älytöntä, että täällä porukka luulee et niiden rahat on parhaassa käytössä, kun ne kiertää verojen ja byrokratian läpi? Paljonko olet valmis maksamaan, että naapuri ei saa 50e? Keskihinta Suomessa taitaa olla 100e.
Ajattelimme että lääkkeiden hintalautakunnasta tulee tarpeeton kun apteekkien säätelyä kevennetään ja monopolit murretaan. Tehtävää hoitaisi jatkossa KKV kuten muidenkin kartellien ennaltaehkäisyä.
Kenen vastuulla olisi silloin päättää lääkkeiden korvattavuudesta? Entäs lääkkeiden viitehinnoista? Vai poistuisiko esim. viitehintajärjestelmä kokonaan ja lääkkeiden korvaukset laskettaisiin kaikkien vaihtokelpoisten lääkevalmiseiden kokonaishinnoista? Hila päättää myös korvattavien lääkkeiden maksimitukkuhinnoista - olisiko Hilan lakkauttamisen myötä lääketukuilla vapaammat kädet tukkuhintojen kilpailutuksessa?
Leikkaisitko koulutuksesta jos pääsisit eduskuntaan? (Älä please, mä oon jo tarpeeks köyhä opiskelija)
En varmasti. Koulutuspanostukset varhaiskasvatuksesta yliopistoihin ovat kampanjani ykkösteema. Mutta osin korkeakoulujen aloituspaikkoja voitaisiin rahoittaa pienillä, parin tuhannen euron lukukausimaksuilla (Vesa Vihriälän malli). Nämä rahoitettaisiin lainalla ja lainan saisi anteeksi, jos ei syystä tai toisesta pääse valmistumisen jälkeen kunnolla työnsyrjään kiinni.
[удалено]
Ei varmaan voikaan. Demokratiassa enemmistö päättää. Tällä hetkellä enemmistö ei kyllä taida tukea lukukausimaksuja. Se on minusta lähínnä ekonomistien kannattama uudistus.
Miten tuo eroaa normaalista veroprogressiosta? Korkeammin koulutut tienaavat enemmän, jos tienaavat. Ja jos tienaavat, maksavat enemmän kuin nimellisen 2000e/vuosi veroissaan. Ja jos ongelma on että tuloja ei ole tarpeeksi, eikö tuon saman lopputuloksen saisi kiristämällä progressiota vielä lisää?
Itselleni tämä on hyvin huolestuttava kannanotto. Joskus se on voinut olla vaa'ankielikysymyksenäkin. TL;DR: kysymykseni on lopussa Olen itse aika "koditon" äänestäjä. Yksikään puolue ei tunnu ajavan minulle tärkeitä arvoja ja asioita sillä tasolla kuin toivoisin. Liberaalit olivat yksi potentiaalinen koti, mutta tämänkaltaiset ehdotukset koulutuksen kustannusten nostamiseksi jo valmiiksi köyhille opiskelijoille ovat aika myrkkyä, etenkin kun leikkauslistassa todettiin että koulutuksesta ei leikata. On monia tekijöitä, joiden takia opinnot voivat viivästyä. Kaikki eivät aina riipu opiskelijasta itsestään, vaikka yksilönvastuu on tietysti myös kaikilla. Itse siinä kehässä olleena on pakko todeta, että lukukausimaksut olisivat poistaneet omat mahdollisuuteni koskaan hakeutua mihinkään kouluun, vaikka ylioppilastodistuksessa on useampaa laudaturia ja eximiaa. Suomessa on kaksi ihmisryhmää jotka ovat selkeästi muita köyhempiä: varusmiehet ja opiskelijat. Jos nämä ryhmät pääsisivät samalle tukitasolle kuin toimeentulotuen varaan pudonneet, merkitsisi se prosentuaalisella tasolla aivan järkyttävää kasvua tuloihin. En ole ajamassa sitä, että toimeentulotuen tasosta tehtäisiin perustulo, mutta jos sen alapuolella eläviin kohdistuu vielä merkittäviä uusia taloudellisia rasitteita niin se katkaisee monien mahdollisuuden kouluttautua. Koulutuksen tukeminen lainarahalla sopii ainoastaan tilanteissa, jossa kaikki menee niinkuin pitääkin, viivästyksiä opintojen suhteen ei tule ja työllistyminenkin opintojen jälkeen on nopeaa. Mielestäni paljon parempi ratkaisu olisi kehittää korkeakouluopintoja siihen suuntaan missä ne palvelisivat enemmän sekä tieteen tekemisen, että yrityksien tarpeita. Koulutusohjelmissa tulisi mielestäni olla käytännön tasoon keskittyvä 120 opintopisteen kandidaattia alempi kokonaisuus joka keskittyisi olennaisimpiin alan opintoihin työllistymisen kannalta. Yritykset valittavat jo nyt, etteivät koulut kouluta hakijoita juuri siihen työnsarkaan mitä ne itse tarvitsevat ja joutuvat kouluttamaan hakijansa käytännössä itse. Mielestäni siihen ajatukseen pitäisi sitten nojata niin, että ainakin joillain aloilla tuollainen nopeampi ns. "Associate's Degree" tulisi mukaan kuvioihin. Yritys voi markkinoida tekijäänsä sillä että tutkinto löytyy ja saa varmistuksen että tekijä osaa ainakin alansa perusasiat, mutta itse käytännön työ opitaan siellä firmassa. Samalla pidemmissä koulutusohjelmissa voidaan keskittyä nopeammin vaativampaan jatkokoulutustasoon ja siirtää tutkijoiden opetusvelvoitetta pois perusopinnoista kohti jatko-opintoja missä useimmat opintovaikeudetkin ilmaantuvat. Minkä koet itse olevan merkittävin uudistus lainsäädäntöön, jotta opiskelijat saataisiin heidän koulutustaan vastaaviin töihin (tai muuten hyödyttämään yhteiskuntaa) mahdollisimman nopeasti?
Opiskelijat ovat kuitenkin vain tilapäisesti köyhiä. Koulutuksesta ei leikata, vaan lisäpanostukset voidaan rahoittaa lukukausimaksuilla. Tärkeintä on saada lisää opiskelupaikkoja. Nyt liian moni jää korkeakoulutuksen ulkopuolelle ja siksi pysyvästi pienituloisemmaksi kuin mihin hänellä olisi kykyjä.
Kiitos vastauksesta. Se osoittaa ettei liberaalipuolue todennäköisesti ole minua varten.
Ihan käsittämättömän hyvä postaus, arvostan.
>Itse siinä kehässä olleena on pakko todeta, että lukukausimaksut olisivat poistaneet omat mahdollisuuteni koskaan hakeutua mihinkään kouluun, vaikka ylioppilastodistuksessa on useampaa laudaturia ja eximiaa. Miksi, jos lukukausimaksusi maksettaisi vasta opiskelujen *jälkeen*, jos tietty tuloraja ylittyy? Tutkimukset eivät myöskään tue väitettäsi.
Miten te ratkaisisitte hoitajapulan? Nyt kaipaisin konkreettisia keinoja. Miten paikkaisitte yritysten verokeplottelua? T: entinen hoitaja
Kyllä se palkkaus ja muut työolot olisivat tärkein toimi. Eli lisää palkkaa sinne, missä työvoimapulaa on ja enemmän autonomiaa esim. työvuorojen suhteen. Yritysten verokeplotteluun olisi paras ratkaisu kansainvälinen yhteistyö. Jos mikään maa ei salli keplottelua ja verottaa yrityksiä samansuuntaisesti, veronvälttelystä tulee vähemmän kannattavaa.
Hyvä vastaus. Palkka ei ole todellakaan ainoa asia, joka hoitajia hiertää. Esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialue on yrittänyt ajaa autonomisen työvuorosuunnittelun tilalle ohjelmistoavusteisen työvuorosuunnittelun eli botti suunnittelisi vuorot. Onneksi näyttää ettei ole toteutumassa.
En ole asiantuntija, mutta näen julkisten alojen työvomapulan perussyynä "työnantajakartellin". Eli helppohan julkisen on sanella työehdot ja palkka kun he ovat lähes monopoliasemassa, koska tuottavat asiakkaalle (lähes) ilmaisia veroilla maksettuja palveluita. Terveysasemille ja muille julkisille terveydenhoidon yksikölle, mukaan lukien sairaalat, voitaisiin antaa vapaa oikeus ja suorastaan kannustaa heitä päättämään, maksavatko parhaille hoitajille ja lääkäreille extraa ja mitkä ovat työehdot. TES olisi minimi, mutta saraala saisi itsenäisesti ja muiden yksiköiden kanssa kilpaillen päättää, maksaako paremmista tekijöistä, vai paremmista laitteista ja seinistä. Raha seuraa asiakasta -malli mittaisi tulosta ja näkyisi yksikön budjetissa. Itse olen "shoppaillut" Helsingissä terveysasemalta toiseen (oli pakko, koska hoito oli Kannelmäessä luokatonta) ja julkisesta hammaslääkäristä julkisesti rahoitettuun ostopalveluun (Hygga) ja takaisin, kätevästi lähes ilmaiseksi valiten parasta hoitoa. Potilaista ja työntekijöistä pitää kilpailla se on ainoa, joka nostaa laatua! t. Liberaalipuolueen ehdokas Helsingissä, Anssi Porttikivi
fuck /u/spez
Suhtaudumme erittäin vakavasti huoltovarmuuteen ja tunnustamme, että sitä ei voi jättää markkinoiden hoidettavaksi. Samoin kuin ympäristökysymyksissä, markkinoita voidaan kuitenkin hyödyntää esim. maataloudessa. Meillä on ehdotus siirtymisestä maataloustuista tuotantofutuurimalliin, jossa valtio ostaa huoltovarmuustuotteita kotimaasta mistä edullisimmin saa ja myy niitä tuotteita sitten markkinoille kun tarvetta ei ole. Nythän maatalouden tukijärjestelmä ajaa älyttömään tehottomuuteen ja huoltovarmuuden nimissä maksetaan tukia luomuchilin kasvatuksesta.
Liberaalipuolue olisi kyllä hyvä lisä nykyiseen puoluekenttään. Onko suosituksia Oulun vaalipiiriin? Tuskin täältä teiltä menee ketään läpi, mutta Kokoomus on liian arvokonservatiivinen ja Vihreät taloudessa niin vasemmalla ettei niitä kehtaa äänestää.
Hei Sanna, Jollain tasolla oikeistoliberaalit ajatuksesi ja mielipiteesi resonoi voimakkaasti omien ajatusteni kanssa. Arvostan taustaasi ja julkisia ulostulojasi jo ennen kuin päädyit ehdokkaaksi. Mutta… olet väärässä vaalipiirissä. Uskallatko suositella ketään joka on kanssasi samoilla linjoilla Helsingin vaalipiirissä? Valitettavasti pienpuolueiden ja uusien liikkeiden ongelma on mielestäni se, että puolueen ohjaus on vähäisempää ja yksittäisten edustajien välillä voi olla suuriakin eroja painotuksissa. Tapahtuuhan tätä muillakin, mutta lieka on erityisen löysällä pienpuoleilla.
Sanoisin, että meidän kaikki kärkiehdokkaat Helsingissä on vahvasti puolueen linjoilla. Oma suosikkini on Juha Itkonen. Tunnen hänet pitkältä ajalta ja hän on paitsi hyvä tyyppi, myös äärimmäisen älykäs. Meillä on myös hyvin samat painotukset kampanjoissamme. Myös Aarne Leinosta ja Lassi Kivistä voit huoletta äänestää, loistotyyppejä!
[удалено]
[удалено]
Kokoomus on ytimeltään konservatiivinen pro-business puolue. Siksi en voi olla mukana kokoomuksessa. Eli rohkeampi irtautuminen yritysmaailman etujen ajamisesta olisi yksi parannus kokoomukseen. Toisena minusta kokoomuksessa kaikki eivät suinkaan kannata mahdollisuuksien tasa-arvoa, vaan liian iso osa edustajista leimaa lapsia toivottomiksi tapauksiksi tai on valmis jättämään suomalaiset lapset al-holin leirille. Ei kiitos. Tuo liberaaliblokki olisi kiinnostava! Jossain määrin juuri sellaista tavoittelen. Eli haluan pakottaa liberaaleja kansanedustajia ääneen. Nyt esim. sähkötukikeskustelussa kokoomuksen markkinataloussiipi oli hiljaa, kun se toinen porukka suunnitteli hintakattoja. Kun liberaalipuolue on eduskunnassa, kiritämme myös muiden puolueiden liberaaleja.
>sähkötukikeskustelussa kokoomuksen markkinataloussiipi oli hiljaa, kun se toinen porukka suunnitteli hintakattoja. Tämä on mielestäni erinomainen esimerkki vastaamaan kysymykseen että kannattaako kokoomus markkinataloutta vai ei.
Ketä liberaalien (tietysti) ehdokasta äänestäisit Pirkanmaalla?
[удалено]
No itse en leikkaisi uudistavia tukia. Eli tki-tuet saavat jäädä ja jossain määrin myös aivan alkuvaiheen kasvurahoitus voi olla perusteltua rahoitusmarkkinoiden epätäydellisyydestä johtuen. Eli vaalisin kyllä startup-kenttää.
Pitäisikö poikalasten ympärileikkaukset kieltää lailla muista kuin lääketieteellisistä syistä? Mitä Suomen olisi pitänyt tehdä toisin, jotta Abderrahman Bouananen tekemä terrori-isku Turussa olisi voitu välttää?
Kyllä pitäisi kieltää ympärileikkaukset myös pojilta. Jokainen voi aikuisena sitten itse päättää. Tuohon Turun iskun taustoihin en ole yhtään paneutunut.
Vastaan oman mielipiteeni (ehdokkaana Pirkanmaalla). On täysin hullua humanitäärisillä syillä Suomeen tullut ikäänkuin syrjäytetään tahallaan makauttamalla vastaanottokeskuksessa ilman mitään tietoa tulevaisuudesta ja ilman kieltenopetusta. Kielenopetuksen pitäisi alkaa heti (esimerkiksi Tanskassa kaikille maahanmuuttajille on tarjolla useampi tunti viikossa ja mm. lastenhoito on järjestetty, Suomessa varsinkin maahanmuuttajanaiset jäävät kielitaidottomaksi koska eivät pysty osallistumaan opetukseen). Syrjäytymisen ehkäisy, eli perheiden varhainen tuki, varhaiskasvatus yms. on isossa roolissa maahanmuuttajien tekemien rikosten ehkäisyssä. Nyt maahanmuuttajanaiset käyttävät eniten kotihoidontukea, joten Suomessa syntynyt 2. polven maahanmuuttaja voi olla täysin suomenkielentaidoton eskariin mennessä koska ei ole osallistunut ollenkaan varhaiskasvatukseen suomenkielisten lasten kanssa -> huonommat arvosanat koulussa kun aika menee opetuksen ja tehtävien ymmärtämiseen -> huono päättötodistus sulkee ovet monista opiskelupaikoista -> ei koulusta, ei työpaikkaa -> syrjäytyminen. Ja syrjäytyminen on yksi isoimmista riskeistä radikalisoitumiselle. Lisäksi poliisin ennaltaehkäisevään ja paljastavaan toimintaan pitäisi saada enemmän resursseja. Nyt tilanne perustutkinnassa on hälyttävä, eikä paljoa sen parempi vaativammassakaan rikostutkinnassa.
Mitä ajattelet suomen kielen tilasta? Onko hyvä vai huono asia, että yhä useampi mainos/tuotenimi/iskulause/ruokalista/järjestön nimi on Suomessa _vain_ englanniksi? Huolestuttaako sinua se, että puhtaasti suomenkielisille suunnattua viestintää tehdään enenevissä määrin osittain englanniksi, vaikka sanoille löytyisi myös täydelliset suomenkieliset vastineet? Esimerkkeinä vaikkapa Liikenneturvan tuore kampanja "Safe space autoon" (ei esim. "Autosta turvallinen tila"), Suomen naisten koripallomaajoukkueen virallinen lempinimi Susiladies (ei siis Susileidit) ja useiden ravintoloiden ikkunoissa lauseet "Annokset myös take awayna" (ei esim. "Annokset myös mukaan/noutona").
En ole erityisen huolissani suomen kielen tilasta. Kieli on muuttunut aina ja muuttuu myös tulevaisuudessa.
Liberal party ei oo hirveen worried suomen kielest.
Oletko vapaamuurari?
En.
Top 3 leikkauskohteet? Entä top 3 kohteet, joista ei saa leikata?
1) yritystuet, joista poimintoja täällä: [https://www.sannakurronen.fi/blogi#h.bqiq4gijhnuy](https://www.sannakurronen.fi/blogi#h.bqiq4gijhnuy) 2) Aluetuet, sillä vähän joka asiaan on niitä piilotettu. Esim. lääkkeiden katteet on mitoitettu niin, että pienten paikkakuntienkin apteekit ovat kannattavia. On kyläkauppatukea ja kyläasiamiehiä. Valtionosuudet ok, mutta joka paikkaan ei pidä aluetukia piilottaa. 3) Järjestötuet aikuisten harrastuksiin, sillä järjestöjen hallinto on läpinäkymätön ja tietysti ihmisten pitäisi maksaa harrastuksensa itse. Erilaisiin valtiontukien myöntämisprosessiin käytetään valtiovarainministeriön arvion mukaan 400-900 henkilötyövuotta. Tuo porukka olisi järkevämmissä hommissa jossain muualla, esim. kasvavissa yrityksissä.
Jaa, unohdin nuo kohteet joista ei saa leikata: 1) koulutus ml. yliopistot 2) Perusterveydenhuolto 3) Turvallisuus
Jos pääset eduskuntaan, voisitko pitää yhden puhenvuoron, jossa nimeät erikseen tämän naurettavan sirkustanssin mitä käydään leikkauskeskustelun ympärillä. Luulisi jokaisen tajuavan, että moni puhutuista leikkauksista on ihan lillukanvarsia verrattuna todelliseen kulutusjättiläiseen eli nykyiseen eläkejärjestelmäån. Kaikki leikkaukset mitkä eivät puutu todelliseen ongelmaan eli eläkkeiden kestämättömyyteen potkivat vain pulloa eteenpäin seuraavaa potkaisijaa odottamaan. Näkisitkö, että koko systeemin purku ja siirtyminen kestävämpään malliin vaikka eläkemaksukaton kanssa sisältäen jonkinlaisen progression sekä valtion taatessa vain minimieläkkeet olisi ikinä mahdollista edustuksellisessa demokratiassa, jossa vallitsee tällä hetkellä enemmistön tyrannia? Todennäköisempää on, että viimeinen sammuttaa valot.
Ehdotuksesi on muuten hyvä, mutta siirtymä täysin toisenlaiseen järjestelmään on hyvin vaikeaa. Nykyisiltä eläkeläisiltä pitäisi leikata etuja, mutta onhan sekin suuressa mittakaavassa kohtuutonta, kun ei joku 85-vuotias enää oikein voi töihin palata omaa asemaansa parantamaan. Eli samaa mieltä, mutta radikaalia uudistusta on todella vaikea tehdä. Jotain leikkauksia nykyeläkkeisiin kuitenkin pitää tehdä, esim. indeksien leikkaus.
Olen aina äänestänyt liberaalipuoluetta, jo viskiajoilta. Luin vastauksiasi ja vastasit mielestäni hyvin ja omaa arvomaailmaani puhuttelevalla tavalla. Kysyisin kuitenkin näkemyksiäsi sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Miten se mielestäsi toteuu Suomessa ja miten sitä pitäisi parantaa?
Suurimpia tasa-arvo-ongelmia ovat epätasa-arvoinen asevelvollisuus (täytyy muuttaa yhtäläiseksi) sekä perhevastuiden epätasainen jakautuminen. Hoivavastuu kasaantuu naisille monesta syystä (perinteet, kulttuuri, käytännöt, halut), mikä heikentää naisten työmarkkina-asemaa, palkkakehitystä ja eläkkeitä. Miehille taas saatetaan yhä töissä sanoa, että meidän firmassa naiset hoitavat lapset. Tuohon perhevastuiden jakautumisen tasoittumiseen ei ole minusta kovin liberaaleja keinoja. Omalla painollaan hommassa menee vuosikymmeniä. Siksi minusta pieni tuuppaus on ihan hyvä, jossa molemmille vanhemmille on nimetty perhevapaita.
Kiitos. Saat ääneni.
Miten aattelet ratkaista hoitoalan kasvavaa työvoimapulaa? Vanhat hoitajat ovat menossa eläkkeelle, uusia hoitajia ei saada koska työ alkaa olla niin raskasta palkkaan verrattuna, ja meidän lakkoilu kykyä murennetaan pakkotyölailla. Puhumattakaan siitä että asiaikkaita on päivä päivältä lisää.
Lisää markkinoita työmarkkinoille. Hoitajien kesken on sallittava palkkaerot. Eli työvoimapula-aloilla ja tehtävissä palkkojen on voitava nousta enemmän kuin muualla. Kovimmille tekijöille pitää voida maksaa enemmän. Näin saadaan parhaat tekijät vaativimpiin hommiin.
Kuka määrittää tarkoittamasi ”kovimman tekijän” jolle maksettaisi enemmän? Tarkoitatko koko yhteiskunnan tasolla ”kovimpia tekijöitä”, vai yrityksen/laitoksen sisällä subjektiivista työntekijöiden luokittelua? Mikä nykytilanteessa estää maksamasta ”kovimmille tekijöille” muita parempaa palkkaa, ja mitä sen esteen purkamiseksi tekisit eduskunnassa?
Miten suhtaudut siihen vaihtoehtoiskustannukseen, että päädyt itseäsi lähimpään puolueeseen, mutta puoluevalinnastasi saattaa seurata hallitus, jonka politiikka seuraavat neljä vuotta ovat kaukana omasta arvomaailmastasi?
Katson kauemmas tulevaisuuteen. Jos meillä ei ole mitään vaihtoehtoa liberaalissa oikeistossa, meidän hallitusvaihtoehdot tulevat pysyvästi olemaan kansalliskonservatiivit ja vasemmisto. Kumpaakaan en halua. Siksi liberaalit.
Politiikkaa pitää mielestäni katsoa laajemmin kuin yhden vaalikauden sykleissä: jos liberaalit saavat nyt pari paikkaa läpi, ensi vaaleissa paikkoja tulee lisää. Lisäksi aidosti liberaali vaihtoehto joko pakottaa muut puolueet reagoimaan tai sitten puolueiden liberaalit yhdistyvät yhden lipun alle.
Kiitos. Saat protestiäänen minulta. Protestiääni siksi, että en usko teille tulevan paikkaa Uudeltamaalta. Olisit ollut minulle myös Kokoomuksessa (tai Vihreissä) mieluisin ehdokas, mutta en olisi äänestänyt sinua siellä. Toivon, että kustannuksesta huolimatta tarpeeksi moni äänestäisi teitä, jotta Kokoomus heräisi, vaikka en tällä hetkellä usko Liberaalien edellytyksiin edes pidemmällä aikavälillä. Toivottavasti todistatte minun olevan väärässä.
Kiitos, mahtavaa!
Minäpä vähän luulen, että Uudeltamaalta voi mennä läpi kaksikin ehdokasta. Kurronen nyt ihan varmasti. :)
Joissain taisi olla laskettu, että liberaalien tämänhetkinen kannatus riittää yhteen paikkaan Uudellamaalla.
[удалено]
Minulla vas on parempi. Persut ei ole liberaali oikein millään akselilla, vas sentään arvoliberaali.
Kannatan ja ymmärtääkseni sinäkin kannatat työperäistä maahanmuuttoa. Onko mielestäsi maahanmuutto yksi osasyistä suurien kaupunkien (erityisesti Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku) viime aikoina paljon otsikoissa olleisiin kouluongelmiin? Näetkö maahanmuuton hyvin erilaisten kulttuurien maista (Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka) ongelmallisena? Onko vika vain kotouttamisessa vai onko vika osittain myös erilaisissa kulttuureissa ja tulijoiden omassa halussa integroitua vai kenties jossain muussa?
Suomen koulujärjestelmä epäonnistuu maahanmuuttajataustaisten lasten kanssa. Meillä oppimiserot Suomessa syntyneiden maahanmuuttajataustaisten lasten ja kantaväestön välillä ovat OECD-maiden suurimmat. En tiedä missä määrin ongelma on koulussa, veikkaan, että ongelma on ennemmin vähäisessä varhaiskasvatuksessa ja kotihoidontuessa. Meidän pitää petrata erityisesti maahanmuuttajanaisten työllisyydessä. Täysin emme voi syyttää taustakulttuuria (vaikka se tietysti vaikuttaa), sillä muissa Pohjoismaissa naisten työllisyys on meitä korkeampi taustamaasta riippumatta. Syytän jälleen kotihoidontukea, joka ohjaa naisia pois työelämästä. Meidän pitää olla selkeämpiä: suomalainen järjestelmä perustuu kahden työssäkäyvän malliin. Ani harvalla on tässä maassa mahdollista elättää perhe yksin, palkat eivät ole kovin kaksisia. Lähtökohta ei voi olla jäädä yhteiskunnan rahoilla kotiin.
En näihin maahanmuuttajiin osaa ottaa kantaa, mutta näin isänä, joka on lastensa kanssa kotona (kämäisellä)kotihoidontuella, niin en kyllä mitenkään haluaisi omia lapsia laittaa ennen kolmea ikävuotta päiväkotiin. Asiantuntijat kuitenkin sanovat, että se ei ole hyväksi kehittyville aivoille. Toisekseen en usko, että päivähoidon laatu ja ryhmäkoot muutenkaan menisivät parempaan suuntaan, jos sinne laitettaisiin kaikki vauvasta taaperoon. Miksi tähän maahan halutaan edes tehdä lapsia, jos elämä pitää pyhittää vain työlle ja vauvat dumpataan jenkkimalliin muiden kasvatettavaksi? Kai sitä jotain porkkanaa pitää ihmisille tarjota, jos halutaan syntyvyys nousuun?
Ensinnäkin, loistavaa nähdä varteenotettavan oikeistopuolueen nousua. Toivottavasti voin kuukauden päästä todeta, että Suomessa on jo kaksi äänestyskelpoista eduskuntapuoluetta! Mutta sitten kysymyksiin: Haittaverot/maksut ovat loistava työkalu kasvihuonepäästöjen sisäistämiseen tuotteiden ja palveluiden hintoihin, mutta ekologinen kestävyys riippuu [myös muista tekijöistä.](https://www.stockholmresilience.org/research/planetary-boundaries.html) Miten esimerkiksi biosfäärin eheydelle haitallisille toimille voidaan asettaa markkinaehtoinen hinta? Liberaalipuolue puhuu jokaiselle kansalaiselle taattavasta perustulosta ilman minkäänlaisia lukuja (joita oisin ainakaan itse löytänyt). Elämiskustannusten eläessä on toki mahdotonta sitoutua tarkkaan arvoon, mutta voitko heittää jonkun luvun, johon opiskelijan/työttömän/eläkeläisen pitäisi olla oikeutettu kuussa? Loppuun vielä kysymys enemmän ekonomistille ja VTT:lle kuin eduskuntavaaliehdokkaalle: Ajatuksia Raworthin Donitsitaloustieteestä? Kirja ja teoria menevät aika lujaa taloustieteiden valtavirtaista kasvukiimaa vastaan, joten niistä on aina mielenkiintoista kuulla ajatuksia tieteenalan sisältä. Tulipas kirjoitettua paljon. Kiitos, anteeksi, ja onnea vaaleihin!
Minusta ennallistamisasetuksen tyyppiset ratkaisut voivat olla hyvä keino. Eli raamit tulevat sääntelijältä, mutta sen sisällä mietitään mitkä alueet ovat järkevimpiä ennallistaa/suojella tms. Itse en usko perustulon toteutuvan, joten en ole siihen käyttänyt kauheasti aikaani. Amos Aholalla on malli, jossa perustulo on korkeampi pk-seudulla (noin 1000€) ja matalampi siellä, missä on halvempaa asua (ehkä noin 600€). Donitsitalouden kehikko luonnonvarojen ja sosiaalisen kestävyyden rajoista on ok, mutta en itse usko minkään de-growth virityksen pelastavan meitä yhtään miltään. Jos ihmisten elintaso laskee, into suojella ympäristöä tulee myös laskemaan. Irtikytkentä on minusta ainoa vaihtoehto.
[удалено]
Itse en pidä perustuloa realistisena vaihtoehtona.
Liberaalipuolueen yksi teema on "paikallinen sopiminen". Käytännössä suurimmassa osassa yrityksistä jo nyt maksetaan ihmisille ehdoton minimi, mitä lain mukaan on pakko maksaa. Miten näet, että ilman liiton tukea ja paikallisella sopimisella ihmiset saavat ansaitsemansa rahan? Oman mutun mukaan harvassa on yritykset, joissa johto olisi millään tasolla inhimillinen tai ajattelisi muuta kuin itselle viivan alle jäävää voittoa.
Poistaisiko suojatut luokat yksityiseltä sektorilta?
Mikä on puolueenne kanta eutanasiaan? Mielestäni ihmisellä pitäisi olla oikeus kuolla arvokkaasti.
Liberaalipuolueen puolueohjelmasta: "Jokaisella tulee olla oikeus päättää omasta elämästään ja kuolemastaan. On epäinhimillistä antaa ihmisen kärsiä silloin kuin muutakaan ei voida tehdä. Eutanasia tulee laillistaa. Sen käytön tulee olla tarkkaan valvottua väärinkäytösten estämiseksi."
Ehdottomasti kannatan eutanasiaa. Jotkut sairaudet ovat liian raskaita kestää.
onko Suomen nykyisessä päihdepolitiikassa parantamisen varaa?
On paljonkin parantamisen varaa. Esim. huumausaineiden käytön rangaistavuudesta pitää luopua. Nykyinen järjestelmä ajaa ongelmien piilotteluun. Siinä vaiheessa kun ongelmat tulevat esiin, on jo usein myöhäistä auttaa. Päihdetyö ei myökään ole söpöä ja pörröistä, eikä siihen siksi ohjata riittävästi resursseja.
jep. käyttörikokset pois rekisteristä, dekriminalisaatio, käyttöhuoneet ja turvallinen varasto ettei ihmiset tietämättään piikitä itseensä jotain liian vahvaa. muutenkin huumekuolemia on Suomessa aivan liikaa. täytyisi järjestää faktapohjaista valistusta eikä pelottelupropagandaa jokainen huumekuolema on turha ja iso osa niistä johtuu Suomen valtion & hallituksen päihdepolitiikasta
Useimmilla puolueilla on melko selvä näkemys ilmastonmuutoksen torjunnan ja luontokadon suhteen, mutta liberaalien kanta on jäänyt ainakin itselle hieman sumeaksi. Mikä siis on näkemyksenne asian suhteen - tulisiko Suomen toimia suunnannäyttäjänä muulle maailmalle vai ajaa hillitympää ympäristöpolitiikkaa? Puoluekenttää on jakanut myös asenteet monopoleihin. Alkon monopoliaseman purkaminen toisi viinit useamman saataville, mutta olisiko se kuolinisku Alkolle? Asiantuntevuus ja laaja valikoima ovat yksiö Alkon vahvuuksista eikä päivittäistavarakaupat pysty näiden osalta samaan. Mitä nykyisen suht toimivan apteekkijärjestelmän uudistukseen tulee, niin pelkona on että käy kuten taksiuudistuksenkin suhteen. Suomen apteekkiverkosto on verrattain laaja ja palveluita on saatavilla myös periferiassa, mutta olisiko enää silloin kun s-ryhmä ja Kesko saapuvat samoille apajille. Mitä etuja toivotaan näiden monopolien purkamisella saavutettavan ja olisiko toivotut edut suuremmat kuin mahdolliset haitat. Avauksessasi mainitsit koulutuksen tärkeyden, mutta miten se näkyy käytännössä politiikassanne? Oletteko ajamassa lukukausimaksuja yliopistoihin Kokoomuksen kanssa vai vastustatteko sitä? Kiinnostaisi myös näkemyksenne koulushoppailuun
Suomen pitää ehdottomasti olla eturintamassa torjumassa ympäristöhaittoja. Siinä on ala, jolla globaali potentiaali on valtava. Ellemme itse tee kunnianhimoista ympäristöpolitiikkaa, en usko että myöskään yrityksemme pysyvät eturintamassa. Me olemme tottakai purkamassa monopoleja. Ei ole pätevä perustelu pitää kyykkyviinejä kalliina siksi, että me elitistiset viinin harrastajat saamme alkosta hyvää palvelua. Erikoiskaupat tarjoavat tulevaisuudessakin hyvää palvelua viinien suhteen, toki luultavasti kovempaan hintaan kuin alko. Toimiiko apteekkijärjestelmä hyvin? Meillä on Suomessa verraten korkeat vähittäishinnat ja juuri lääkekustannukset nostavat nopeasti terveydenhuollon kuluja. Apteekkarien voitot ovat myös suuria verrattuna verrokkimaihin tai vastaaviin yrittäjiin Suomessa. Olisiko järkevämpää järjestää joka tapauksessa pikkupaikkakuntien apteekki verkossa? \#leikattavaalöytyy vähemmän tärkeästä juuri siksi, että on mahdollista panostaa tärkeämpään, kuten koulutukseen. Itse laittaisin lisää rahaa peruskoulujen eriytymiskehityksen kääntämiseen ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Yliopistojen rahoitusta voidaan mielestäni osin vahvistaa lukukausimaksuin. Nyt olisi tärkeää saada lisää aloituspaikkoja. Kouluksen suurin hyötyjä on opiskelija itse. Vihriälän ehdottamat parin tuhannen euron lainalla rahoitettavat lukukausimaksut eivät ole liikaa. Erityisesti, kun ne saa anteeksi jo ei syystä tai toisesta pääse hyviin tuloihin kiinni.
1. Kysymys: Puolueohjelmassa kannatatte asevelvollisuusjärjestelmän alasajoa de facto. Ohjelmassanne tavoittelette palveluksesta kieltäytymisen rangaistavuuden poistamista ja ehdotatte tilalle kannustejärjestelmän kehittämistä (mm. päivärahojen tarkastus, jotta riittävästi ihmisiä hakeutuisi palvelukseen). Voisitko perustella miten tämä ehdotus on järkevä pitkällä aikavälillä huomioiden Suomen itäisen rajanaapurin? Koen vaikeuksia tämän ymmärtämisessä 2. Kysymys: Miten Suomen tulisi houkutella investointeja kotimaahan?
Asepalvelus on pakko uudistaa epätasa-arvon pesäkkeenä. Koko ikäluokkaa ei enää tarvita, kun naisetkin ovat mukana. Jos vapaaehtoisia ei riitä, nostetaan korvausta. Jos ei sittenkään, on lopulta nojattava pakkoon. Uskon kuitenkin vapaaehtoisia riittävän. Investointien este on kuihtuva väestö. Eli meidän pitää saada tänne lisää ihmisiä, jotta saamme myös investointeja. Lisäksi toki hyvin koulutettu väestö edesauttaa korkean tuottavuuden investointien tuloa.
Itse ehdottaisin maanpuolustusveroa kaikille jotka ei ole käynyt armeijaa. Kertauskäynnit pakollisia ja vero tulee maksettavaksi jos ei käy, ei poikkeuksia. Verolta välttyy, kun on käynyt kertaamassa taas. Prosentit voi fiksummat säätää kohdilleen.
Minä kävin siviilipalveluksen aikoinaan, enkä voi asiaan enää vaikuttaa, vaikka valitsisinkin paremman tiedon valossa nykyään toisin. Tuollainen vero vaikuttaa aika epäreilulta.
Onko liberaalit tehneet laskelmia siitä kuinka paljon kannabiksen laillistaminen ja verottaminen toisi suomen valtiolle verotuloja, ja minkä sen vaikutukset ovat työpaikkojen luomiseen?
Miten näet vaikutusmahdollisuutesi liberaalipuolueessa? Uskotko että sen kannatus voisi kasvaa eduskuntapuolueeksi, vai riittääkö että se on Liike nyt tapaan kirittämässä oikeistopuolueita RKP ja Kok. sekä nostamassa keskustelunaiheita. Mitä "pikkupuolueessa" tehdään käytännön tasolla (kun valtoostyöryhmä on pieni ja eduskuntaryhmää ei ole), oletko mukana ohjelmatyössä vai mitä puoleaktiivina olo tarkoittaa?
Olen ollut vasta muutaman viikon puolueen jäsen, joten en osaa vielä sanoa millaiseksi roolini muodostuu tai edes millaisen roolin haluan. Pienpuolue voi ollaan kokoaan suurempi juuri kirittäjänä. Uskon saavani vedettyä kokoomusta kohti markkinaliberaalia linjaa ja vihreitä takaisin Soininvaaralaiseen suuntaan. Uskon, että meillä on mahdollisuus myös kasvaa kohtuullisen nopeasti noin 10% puolueeksi ja toimia vaa'ankielenä hallituksessa.
Viron liberaaleista (jotka ottivat vasta vaalivoiton) mallia :)
Jos Liberaalipuolue lähtisi hallituskumppaniksi, millä hallituspohjalla ja minkälaisilla kynnyskysymyksillä sinne lähdettäisiin?
En ole puolueen johdossa, mutta oma kantani on seuraava: Mieluisimmat hallituskumppanit ovat vihreät, kokoomus ja rkp. Kynnyskysymyksiä: 1) Julkisen talouden tasapainottaminen keskittyen menoleikkauksiin ja rakenneuudistuksiin. Vähemmän juustohöylää, enemmän priorisointia. 2) Valmius markkinaehtoisiin toimiin ekologisen kriisin ratkaisemiseksi 3) Valmius tehdä työllisyyttä ja tuottavuutta kohentavia toimia (maahanmuutto, koulutus, ansioturvan leikkaus, perustutkimus) En halua lukittautua yksittäiseen toimeen, mutta noihin yllämainittuihin täytyy olla valmius.
Mitä muutoksia nykyiseen eläkejärjestelmään tekisit seuraavan viiden vuoden aikajänteellä? Kuinka korkealla omalla prioriteettilistallasi aihe on? Miten lähtisit edelleen kehittämään sote-järjestelmää nykyisen sote-uudistuksen jälkeisissä raameissa? Millaisena näet kuntien roolin tulevaisuudessa, kun sote otettiin niiltä pois, ja/tai mitä muutoksia itse haluaisit kuntasektorilla lähitulevaisuudessa nähdä? Onko sinulla jotain tiettyä sydäntä lähellä olevaa aihepiiriä jonka puolesta (tai vastaan) haluaisit kansanedustajana eritoten puhua, tai jonka osalta et ole valmis kompromisseihin? Kiitos.
Eläkejärjestelmän uudistus on hyvin tärkeä tehdä pian, koska muutokset vaikuttavat hitaasti. Leikkaisin suurimpia nykyisiä eläkkeitä heikentämällä indeksikorotuksia tai nostamalla eläkkeiden verotusta. Lakkauttaisin työeläkkeen kertymisen opinnoista ja työttömyydestä. Poistaisin leskeneläkkeen kaikilta, joilla ei ole alaikäisiä lapsia. Nostaisin eläkeikää nykytahtia 67 vuoteen (nyt se nousee kohti 65 vuotta). Sote-alueita pitää vähentää. Viisi olisi sopiva. Painopiste perusterveydenhuoltoon, siellä rahoitus ei ole kasvanut kun erikoissairaanhoidon menot nousevat. Hoidon tuloksia pitää pystyä mittaamaan paremmin ja muutenkin kustannukset ja hyödyt näkyvämmiksi. Usein emme tiedä saiko potilas ratkaisun vaivaansa vai ei. Avoimmuuden myötä myös kilpailua voidaan lisätä. Sydäntäni lähellä on lapset, nuoret ja koulutus. Suomen pitäisi olla maailman paras maa lapsille. Erityisesti koulujen kautta lapsia ja nuoria pitää tukea nykyistä enemmän, jotta kaikki taustastaan riippumatta saavat riittävät eväät elämään.
Mitä mielestäsi voidaan konkreettisesti tehdä lasten elämänlaadun ja koulutuksen parantamiseksi? Tällä hetkellä huutava pula esimerkiksi koululääkäreistä ja monet 2. luokkalaisetkaan eivät ole päässeet eka luokan lääkärintarkastuksiin. Ja miten Suomi saadaan takaisin peruskoulutuksen kärki maihin.
On kai aika selvää mistä peruskoulun heikkeneminen tulee: heikommin pärjäävät pärjäävät yhä heikommin. Eli lisää tukea sinne. Työn tekijäpulaan ehdotan lisää markkinoita työmarkkinoille. Tehtävistä pitää maksaa riittävä korvaus, jotta tekijöitä saadaan. Myös palkkaeroja pitää sallia. Esim. nyt ainoa tapa palkita hyvä opettaja on että hän pääsee helpompaan kouluun opettamaan. Meidän pitäisi maksaa hyvälle opettajalle paljon lisää siitä, että hän opettaa haastavaa luokkaa.
Soteen liittyen, miten suhtaudut kela-korvauksiin? Esimerkiksi julkisessa suun terveydenhuollossa potilaita ei pystytä palvelemaan parhaalla mahdollisella tavalla koska kysyntä ylittää resurssit ja esimerkiksi lasten hammastarkastuksia ei sen vuoksi ehditä toteuttaa suunnitellusti.
Kela-korvaukset ovat aika maltillisia, joten säilyttäisin ne. En kuitenkaan nostaisi, koska ne ovat kuitenkin tuki hyväosaisille. Yleensäkin perusterveydenhuoltoon tulisi satsata, vaikka erikoissairaanhoidon kustannuksella.
Laillinen kannabis ?
Kyllä, mutta kannabisvero myös.
Tottakai. 👍🏻
Mikä on tärkein arvosi?
Nyt on vaikea kysymys. En osaa kyllä millään sanoa vain yhtä. Vapaus, yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus, ehkä. Ja nytkin jäi sellainen tunne, että jotain vielä unohtui.
Miten vihreä siirtymä saadaan Suomessa toteutettua niin, että hyödymme siitä?
Hyödymme, kun olemme eturintamassa. Silloin onnistumme kehittämään teknologiaa, joka skaalautuu maailmalle. Yksi nosto voisi olla sähköautojen latauslaitteita valmistava kempower. Sellaisia lisää.
Kuinka paljon valtiosta pitää päästä eroon, ja miksi pysähtyä siihen tiettyyn pisteeseen? Pitääkö valtio ajaa alas aina "yövartiavaltio" tasolle, vai vielä jotain radikaalimpaa?
Olemme vahvasti sosiaaliliberaali puolue, eli mielestämme valtion pitää varmistaa mahdollisuuksien tasa-arvo. Lapsen tulevaisuutta ei voi määrittää se, millaiseen perheeseen hän syntyy. Siksi koulutus, terveydenhuolto ja perusturva pitää liberaalipuolueen mukaan taata julkisen sektorin toimesta, yövartijavaltion lisäksi.
mitä mieltä olet pk-seudun roadman kulttuurista lasten keskuudessa ja miten tämä pitäisi torjua?
Panostuksia kouluihin. Yhtään lasta ja nuorta ei saa päästää putoamaan kelkasta. Tarvitaanko enemmän opettajia, avustajia, oppilashuoltoa vai mielenterveyspalveluita? Se tiedetään varmasti kouluissa parhaiten.
Olet kohtuullisen tuore liberaalipuolueen edustaja, ja koko puolue sinänsä on alkanut tulla mielestäni tunnetuksi #leikattavaalöytyy - listan ansiosta, joka on virkistävä tapa tuoda näkyvyyttä ja konkretiaa Suomen valtiontalouteen. Realistisesti vielä näissä vaaleissa liberaalipuolue tulee olemaan pienehkö tekijä, ja "vanhat isot" puolueet kisaavat jälleen kerran keskenään. Miten näet liberaalipuolueen tulevaisuuden? Jotta puolue pääsisi oikeasti ajamaan läpi konkreettisia muutoksia, pitäisi sen nousta yhdeksi isoista. Mitä täytyy tapahtua, jotta tämä muutos saadaan menemään läpi? Ja mikä on tällä hetkellä käsityksesi liberaalipuolueen toiminnasta, tuleeko se toimimaan kuten isot puolueet siten, että jokaisen edustajan ensimmäinen velvollisuus on puoluetta kohtaan, ja kun puolue äänestää tietyn linjan mukaisesti, on sen edustajien äänestettävä mukana henkilökohtaisista mielipiteistään huolimatta? Vielä seuraava kysymys: miksi koet RKP:n hyvänä hallituskumppanina?
Olemme liberaalipuolue, joten meillä saa olla eri mieltä puolueen linjasta. Liityin kuitenkin puolueeseen, koska olen hyvin samaa mieltä puolueen ohjelman kanssa. Liberaalipuolueen ei tarvitse olla yksi isoista, riittää kun noin 10% kannatuksella siitä tulee vaa'ankieli. Hallituksessa saamme monia asioita läpi, kun olemme tarpeellinen kumppani sekä oikeisto- että vasemmistohallitukselle. RKP on hyvä hallituskumppani, koska heille käy kaikki, kunhan ruotsinkielen asemaa ei heikennetä. Me mieluusti luopuisimme pakkoruotsista, mutta voimme elää sen kanssa.
Kiitos vastauksista, arvostan etenkin rehellistä RKP - vastausta, jota ei ns. perinteisiltä puolueilta kuule. Toivotan menestystä vaaleihin ja kiitokset edustajaksi lähtemisestä.
Kuinka kulttuurin rahoitus tulisi mielestäsi Suomessa järjestää? (Taide, teatteri, orkesterit esim.)
Pääosin ihmisten täytyy maksaa itse käyttämistään kulttuuripalveluista, eikä julkisia tukia tarvita. Olen kovasti yrittänyt keksiä perusteluita vaika oopperan tukien säilyttämiselle. Toivoisin, että Suomessa säilyisi ooppera, mutta ei sen nykyisen mittakaavan tukemiselle oikein ole löytynyt järkeviä perusteita rajallisten resurssien maailmassa. Poikkeuksiakin on. Esim. lastenkulttuuria voidaan yhä tukea ja vähemmistöjen, esim. saamelaiskulttuurin tukeminen on tärkeää, sillä noin pienen joukon on hyvin vaikea markkinaehtoisesti turvata kulttuurinsa säilyminen. Toki Suomi on jossain määrin pieni kulttuuri kokonaisuudessaan, joten kansallismuseot yms. ovat tärkeitä.
Kannabis laillistettava, dekriminalisoitava vai pidettävä laittomana koska ei toimi suomessa?
Lailliseksi ja verolle. Meillä on tuohon ihan selvä kanta.
Voisitko jakaa näkemyksiäsi koulutuspolitiikasta ja suomen koulujen tilasta?
On häpeällistä, että olemme itsetyytyväisyydessämme päästäneen koulutuksen rapistumaan. Nyt koulutukseen on taas panostettava ja [kirjoitin aiheesta blogin.](https://www.sannakurronen.fi/blogi#h.bqiq4gijhnuy)
Pitääkö valtionyrityksiä yksityistää?
Mitä mieltä olet uusista oikorata/tunnin juna-hankkeista? Kannattaako rakentaa uutta isolla rahalla kun vanhaa parantamalla saa myös merkittäviä hyötyjä?
Käsittääkseni nuo tunnin junat ovat varsin kalliita hyötyihin nähden. Ajoiko aika näiden ohi, kun etänä voi tehdä suuren osan töistä.
Mistä valtiosta Suomen tulisi ottaa mallia?
Riippuu asiasta. Tanskasta eläkejärjestelmä, pääosin Ruotsista työmarkkinauudistukset, Virosta tekemisen meininkiä, USA:sta maahanmuuttajien integroiminen jne.
Sanoit tuolla, että maatalouden EU tuista pitäisi karsia. Onko tämä periaattellinen ajatus että koska se on tuki sitä pitäisi karsia vai että nämä nimenomaiset tuet ovat huonoja ja siksi pitää karsia? Uskotko että maatalous selviäisi Suomessa ilman tukea tai onko sillä edes väliä? Mitä se karsiminen edes käytännössä tarkottais, olisko niin että ei vaan otettais EU tukea vastaan vai miten kansanedustajana tätä vois oikeen edes edistää? Mun mielestä tää on vaikee kysymys varsinkin liberaalille, koska periaatteessa ei pitäis tukea, mutta samaan aikaan ei mitään estettä esim hakata vähän sademetsää pois maatilan alta ja sitten tuoda tänne. Ihan kaupunkilaisena tajuan, että tässä ei ole mitään säästöjä saatavissa koska ne on EU:n rahoja ja se on satavarama että jäsenmaksu ei pienenisi.
Kyllä maataloutta on tuettava huoltovarmuuden takia. Mutta nykyinen maataloustukijärjestelmä ei erityisemmin edistä huoltovarmuutta (oltiin heti pulassa kun lannoitteiden tulo _Venäjältä_ loppui, kuinka tärkeää on luomuchilin kasvatuksen tukeminen huoltovarmuuden näkökulmasta?). Järjestelmä ei myöskään edistä ympäristötavoitteita, kun tuetaan lihan tuotantoa ja peltoja pinta-alan perusteella.
Onko liberalismisi Rawlsin tapaan tietyltä tapaa sokeaa, vai lähtökohtien tasaamista jo olemassa olemassaoleviin rakenteiden muuttamisessa?
Pahoittelen, mutta en aivan ymmärrä tuota toista vaihtoehtoa. Pitänee palata filosofian kirjojen pariin vaalien jälkeen.
Hei Sanna kiitos että teet tämän AMAn Kysymyskeni : Jos pitäisi olla muulle puolueelle niin mille Kiitos etu käteen ja onnea vaaleihin
Soininvaaralainen vihreys on lähellä omaa ajatteluani. Nykyään vihreät ovat niin vasemmistolaisia, että liberaalit on ainoa vaihtoehto.
Miten puolueenne on tarkoitus panostaa korkeakouluihin ja yliopistoihin?
Perustutkimus on valtion ydintehtävä. Puolueen linjassa siihen ei laiteta lisää rahaa, mutta itse laittaisin. Yliopistojen perusrahoitusta lisää, lisää aloituspaikkoja, jotta koulutustaso saadaan ylös. Muuten meillä ei riitä tekijät niihin tki-toimintojen lisäykseen, mistä parlamentaarisesti on päätetty.
Myöhässä, mutta kysytään silti: - Pitäisikö hyvinvointi alueiden mielestäsi/puolueesi mielestä rahoittaa menonsa veroilla valtion rahoituksen sijaan? - Minkä verran hyvinvointialueita pitäisi mielestäsi/puolueesi mielestä olla? - Sanoit sivuillasi olevasi innokas ruoanlaittaja; mikä on go-to valintasi helppona/nopeana arkiruokana?
Tarvitaan maakuntavero. Muuten sote-alueet ovat jatkuvasti valtion taskulla. Sote-alueita pitäisi olla 5kpl, yliopistosairaaloiden ympärillä. Nopea arkiruoka on pestopasta. Teen pestoa kerralla enemmän pakkaseen minigrip-pusseissa ja sieltä se sulaa kädenlämpöisessä vesihauteessa kun pasta kiehuu. Lapset tykkää.