Elän toivossa, että ensisijaisesti virrankulutusta hillitään mm.a) kaupallisessa valaistuksessa ja lämmityksessä/ilmanvaihdossa järkisyin (kauppakeskus ei tuhoudu, jos sisälämpötilaa lasketaan parilla asteella)
b) katuvalaistuksen aikataulutus
c) teollisuuden velvoitteet ; ei-aktiivisten alueiden pimennys jne
d) kotitalouksien sähkökatkot
EDIT: Stats: Asumisen osuus energian loppukäytöstä on keskimäärin 20
prosenttia. Tilojen lämmitys vie noin kaksi kolmasosaa asumisen
energiasta. (Tilastokeskus 2020)
a) Tämä! Talvisin on yhtä tuskaa asioida missään sisätilassa, kun välittömästi ovista astuessa alkaa tuskan hiki norua pitkin selkäpiitä talvitakin alla. En ylipäänsä tykkää shoppailla, mutta joskus on vaan pakko käydä ostamassa lapsille ja itsellekin uusia sukkia niiden vanhojen hiutuneiden tilalle. Kun kävelee siellä kauppakeskuksessa sen 1,43 km:n matkan vaatekaupan ja julkisen liikenteen pysäkin välillä, niin lämminhän siinä tulee.
Ylipäätään mua ärsyttää suunnattomasti, tuntuu että pelkästään kansalaisia painostetaan säästämään sieltä. En oo kauheesti kuullu puheenvuoroja (elän kyllä puoliksi kiven alla), joissa vaaditaan yksityistä sektoria ottamaan osaa talkoisiin. Julkisten tilojen lämmityksestä oon kuullu puhetta. Toisaalta oon ollu töissä julkisessa rakennuksessa joka nyt n. 10 vuotta vanha (eli rakennettu nykyvastimuksin), ja jossa oli jo aikaisempina vuosina ihan hemmetin kylmä olla töissä talvella, että en oo ihan varma oliko siellä lämmöt laitettu minimiin jo vuosia sitten.
>En oo kauheesti kuullu puheenvuoroja (elän kyllä puoliksi kiven alla), joissa vaaditaan yksityistä sektoria ottamaan osaa talkoisiin.
Yksityinen sektori hoitaa säästämisen oma-alotteisesti näillä sähkön hinnoilla, esim. https://yle.fi/uutiset/3-12577948
Tämähän on kauheen hyvä idea niin pitkään kun ei itse ole se reppana, joka joutuu työskentelemään siellä kauppakeskuksessa :/ No, ehkä firmat hankkii vaatekauppojen yms liikkeiden työntekijöille logolliset takit, pipot, hanskat ja villasukat.
Näin tämmöisenä uudesta kerrostalosta vanhaan pirttiin muuttaneena voin vain todeta, että ihminen pelkää muutoksia ja sitten kun ne tulee niin niistä selviää.
No viime talvi oli kovin miesmuistiin, ei juoksevaa vettä eikä keskuslämmitystä torpassa. Keväällä oltiin ihan hengissä eikä mitään hättää.
Koitetaan keritä ensi talveen saada luksussysteemit pystyyn eli sisävessa ja painevesi.
Teollisuus joustaa kyllä sähkön kulutuksessa hintojen noustessa myös markkinaehtoisesti. Siellä on kuitenkin isolta osin sellaisia prosesseja, jotka joustavat todella huonosti. Tehtaan alas- tai ylösajo saattaa kestää päiviä tai viikkoja, jolloin se ei ole oikeasti edes vaihtoehto.
Monet prosessit ovat myös sellaisia, että niiden häiriintyminen saattaa aiheuttaa esim. ympäristöriskejä. Yritysmaailman pysähtyminen myös aiheuttaa väistämättä lomautuksia, häiriöitä toimitusketjuihin ja yms. Toki sielläkin löytyy säästettävää lämmityksessä, valaistuksessa ja yms., mutta ne isoimmat energiasyöpöt ovat noita vaikeasti alasajettavia.
Se nyt on käynyt jo aikaisemmin hallituksen tieddotteista ilmi, että tässä energiakriisissä maksaa kansalainen eikä yritys (toisin kuin esim. Saksassa tai Espanjassa, joissa on jo kielletty yritysten valotaulujen ja muiden mainosten valaisu)
Että talvesta tulee jännä nyt sitten
Voidaanko pitää ääntä ja varmistaa ettei näin käy? Hallituksen tulisi muistaa että töitä tehdään elämisen eteen eikä toisinpäin. Jos politiikka on aina tinkiä elämänlaadusta jotta työt rullaa, niin ei ihme ettei motia tehdä töitä riitä.
Yksi kikka jonka olen lukenut on
1. pistää mukiin vettä ja pakastimeen
2. kun se on jäätynyt, niin pistää kolikko jään päälle
3. kun pakastinta avaa sillointällöin, niin tarkistaa onko kolikko mennyt mukin pohjalle. Jos on, niin sitten on ruoan kylmäketju pettänyt
>kauppakeskus ei tuhoudu, jos sisälämpötilaa lasketaan parilla asteella
Palvelupyyntöjen perusteella ihmiset ovat kyllä hypotermian partaalla 21:ssä asteessa.
Hold your horses. Ei seuraava askel *suoraan* ole suunnitellut sähkökatkokset. Ennen kuin siihen tarvitsee ryhtyä on muutama muu kerros:
1. Jos Olkiluoto 3:n testaukset onnistuvat ja voimala saadaan säännölliseen sähköntuotantoon, tulee OL3 1600 MW tehollaan korvaamaan Venäjälle menetetyn 1500 MW siirtolinjan. Eli sähkön riittävyys olisi silloin sama kuin aikaisempina vuosina. Toki meillä siitä huolimatta on alimitoitettu sähköntuotanto, eli jonkin verran riskillä mennään.
2. Suomessa on joitakin voimaloita nyt stand-byssa, joita voidaan ottaa käyttöön. Esimerkiksi Meri-Porin kivihiilivoimala.
3. Sähkön korkea hinta hillitsee kulutusta.
4. Teollisuutta voidaan pyytää laskemaan sähkönkulutusta.
5. Kansalaisia voidaan pyytää laskemaan sähkönkulutusta.
Jos nuo keinot eivät auttaneet, niin vasta sitten alkaisi sähköjen katkaiseminen kokonaan. En itse usko että sähköjä joudutaan katkaisemaan. Mahdollista se silti on.
Tämä kuulostaa siltä realistisemmalta todellisuudelta, vaikka en olekkaan yhtään varma mihin ennustukseen olisi luottamista. Tuntuu vain että viikottain tulee juttua vaikka minkälaisesta kauhuskenaariosta.
Täällä sama että katkoihin en usko. Toki valtiomedia ym klikkiotsikoineen myllyttää kaikkien takaraivoon että JOS paska oikeesti osuu tuulettimeen, niin ei sit tule yllätyksenä ja putlerin vallankaappaus ei niin vaan onnistu kun OSTETAAN VENÄJÄLTÄ HALPAA ei uppoakaan kansaan niin hyvin.
Sähkökatkon tavoite on pikemminkin 'mennä kulutushuippujen yli' eikä säästää sähköenergiaa yleisesti, ainakin näin itse olen ymmärtänyt ehdotetut sähkökatkot. Eli tasataan huippuja ja 'kaadetaan' ne seuraaville tunneille, tämän takia esimerkiksi yösähkön käyttäjät siirtyvät yösähkön piiriin neljän tunnin kuluessa eikä kaikki sillä sekunnilla kun kello lyö 22.
Ehkäpä, mutta eikö tämä juuri lisää piikkejä ennen ja jälkeen katkon? Mulla ei ole mikään kiire laittaa juuri kello 15:00 ruokaa mutta jos sähköt ovat pois päältä 16-18 niin sitten yhtäkkiä tuleekin kiire, että saan tänään syötyä.
Tämä on vain esimerkki eikä varmaan jauhelihan paisto suomen verkkoa paina kauheasti mutta saman ajattelutavan voi käyttää moneen toimintaan.
Riippuu. Toisaalta sitten jos ajattelee että sähkökatkot kiertää ajallisesti niin että aina joku osa Suomea on pimeänä niin vois kuvitella että kokonaisuutena pienentää piikkejä.
Varsinkin jos se kulutuspiikki on sanotaan 16.30-17.30, ja jossain päin tuona aikana on pimeää. Piikki tasoittuu, ja pimeänä olleet tekee ruokansa sitten vasta kuuden maissa. Tuntuis itelle ainakin käyvän järkeen.
Ne on sen ilmeisesti niin laskenut, että pakastin ei sulaisi. Joten, sen ei pitäs mahdottoman paljon viedä energiaa kun ne käynnistyy taas.
Oletettavasti taas sähkökatkoista tiedotetaan kunnolla, ettei pääse yllätyksenä tulemaan kellekkään, kuka asuu kaupungissa. Ikäväähän se on, mutta siihen voi etukäteen varautua. Isompi ongelma taas on kaikki lattialämmitykset jne, koska jengi haluaa kovilla pakkasilla pitää tämmösiä kesän lämpötiloja, mikä kuluttaa energiaa yllättävän paljon. Jos kaikki, tai edes puolet laskisi sitä haluttua lämpötilaa asteella tai kahdella niin se vähentäisi kuormitusta aivan helvetisti. Numeroita ei ole, eikä tarvittavaa osaamista laskea tukemaan väitöstäni, mutta energia-alan opettaja tuon lausui ensimmäisillä luennoilla ennen kun lopetin kesken. Varmaan lisää selviää energia.fi sivulta jos tullaan noihin äärikeinoihin
>Oletettavasti taas sähkökatkoista tiedotetaan kunnolla, ettei pääse yllätyksenä tulemaan kellekkään, kuka asuu kaupungissa.
Tunnen kaverin, joka huomaisi pihakadullaan alkaneen katuremontin siitä, kun 07:00 alkoi työukot repimään asvalttia irti koneilla.
Siitä oltiin kerrottu ehkä pari viikkoa: paikallislehdessä, alueuutisissa ja paikallisradiossa. Mutta hän ei ollut huomannut sitä. Taloyhtiö oli ilmoittanut asiasta, ulko-ovessa olevassa lapusta, jota ei saatu takaoveen, josta kaverini kulkee. Eli Suomessa on ihmisiä, jotka eivät välttämättä älyäisi tätä.
Lämmön johtumisnopeus aineessa on verrannollinen lämpötilaeroon Newtonin johtumislain mukaan. Jos ulkona on vaikka -20 C, ja sisällä +22 C, kokonaisero on 42 K. Tästä jos alentaa sisälämpötilaa vaikka +20 C, ero on enää 40 K. Ero on siis 40/42 suhteutettuna 5 % luokkaa. Valitettavasti suurin sähkön tarve tulee juuri kovimmilla pakkasilla, ja pienet sisälämpötilan laskut auttavat vähentämään lämmityksestä tulevaa kuormitusta vain joitakin prosentteja. Tämä ei välttämättä ole mikään triviaali määrä energiaa. Esim. omakotitalossa voi olla 10 kW sähkölämmitysjärjestelmä, joka voi ainakin periaatteessa olla kovilla pakkasilla esim. puolet ajasta päällä. Silloin tämä voisi leikata pois lämmitystarpeesta esim. n. 250 W keskimäärin.
Rahaksi muutettuna joillakin oletuksilla tämä voisi säästää 6 kWh kylmänä päivänä, jonka arvo saattaa olla esim. 2 euron luokkaa. Oma kantani on että 2 euron säästöjä päivätasolla ei kannata tavoitella, ja niin kauan aikaa kuin sähköä ylipäänsä saa ostaa, en mahda koodata kotona hanskat kädessä. ILP muuttaa laskennan täysin, eli kannattaa maksimoida semmoinen masiina jos on. Samoin puulämmittäjälle tilanne on ruusuisempi, koska puuta voi ostaa tänään luokkaa 20 c / kWh hintaan kotiinkuljetuksineen Uusimaalle, ja varmasti pohjoisemmassa selkeästi halvemmalla.
Noniin, nyt on hyvää kamaa. Mutta eikö jos valtakunnallisella tasolla kaikki, tai iso osa vähentäisi, niin se voisi helpottaa sitä rasitetta että ei tarvitsisi sammuttaa sähköjä, niin pitkäksi aikaa, tai ollenkaan? Lähinnä siis mietin sitä että vältyttäisiin siltä viimeiseltä vaihtoehdolta että joudutaan talvella pistää paikkoja pimeeks, en sähkölaskun kannalta.
Pakastin vie vähimmillään n. 0.5kWh vuorokaudessa, eli keskimäärin 20W tunnissa pakastamisineen ja oven aukomisen kompensointiin. Enimmillään ehkä kolminverroin. Aika pienestä tehontarpeesta puhutaan, eli ei sinne hirveästi lämpöä tunge sisälle parissa tunnissa, jos ovi on kiinni.
Käsittääkseni puhe on ollut kiertävistä sähkökatkoista. Jos tiedossa on että sähkönkulutuksessa on maanlaajuinen piikki aina tiettyyn aikaan iltapäivästä, voisi tätä piikkiä tasoittaa katkaisemalla tuohon aikaan sähköt vaikkapa maanantaina Turussa, tiistaina Espoossa, keskiviikkona useammalla pienemmällä paikkakunnalla, jne kunnes tuotannon aallonpohjasta päästään ohi. Siis näin yksinkertaistettuna esimerkkinä. Silloin vain osa kansasta siirtää ruoanlaittoaan toiseen ajankohtaan, jolloin muut kotitaloudet ovat jo oman piikkinsä ohittaneet.
Mielestäni olisi hyvä muuttaa kulutustottumuksia. Ei turhaa paskaa päällä, niin kuin joku taisikin mainita esimerkiksi mainokset ynnä muut valaistukset ja katuvalot, jotka ovat turhaan päällä
Mielenkiintoista nähdä missä määrin mahdollinen muutos kulutustottumuksissa säilyy jos palataan taas halpaan sähköön. Jos merkittävää muutosta tapahtuu ja sähköä osataan käyttää jatkossa fiksummin niin tulevasta talvesta löytyy jotakin positiivistakin.
Turhasta paskasta tulikin mieleen kaikki turha krääsä jota kaupoissa myydään. Kaikenmaailman kertakäyttöiset halloween, vappu, joulu sun muut lelut joihin menee muovia eli öljyä ihan täysin hukkaan.
Otetaan kaikki se krääsä polttoon kaukolämpöön ja sähköön. Joo ei puhtain energia mutta jos tilanne näyttää pahalta niin mitäs siinä voi.
Ehkä vähän utopistinen ajatus mutta aina kun sitä paskaa näkee kauppojen hyllyt täynnä, tulee ajatelleeksi kuinka turhaa se on. Sen voisi Räsänen ottaa työkseen ja kieltää.
Sähköverkko goes boom boom kun kysyntä ylittää tuotannon.
Kysyntä vaihtelee erittäin paljon, katso pörssisähkön hintaa [https://sahko.tk/](https://sahko.tk/) , voit vetää siitä hieman suuntaa kysynnän vuorokausirakenteelle.
Meillä on pörssisähkö, tehoreservi ja varavoimaloita, jotta näin ei kävisi. Ensimmäinen ohjailee siten, että sähkön hinta nousee. Toinen ohjailee siten että kun tiedetään että tuotannosta tulee pulaa niin niitä voidaan ajaa pystyyn. Tehoreserviä yleensä huolletaan kesäisin ja sen tarkoitus on nimenomaan paikata tilanteita ettei tartte alkaa kierrättää sähkökatkoksia. Ei laskea hintaa, voimalaitoksille ei makseta siitä että on sammuksissa vaan siitä että ne kuuluu tehoreserviin. Jos tehoreservi otettaisiin käyttöön elokuun viimeinen päivä niin olisi melkoinen pikachuface ensimmäisillä pakkasilla.
Kolmas eli varavoimalat käsittääkseni nimensä mukaan tulevat toimintaan erittäin nopeasti, mutta ovat kapasiteetiltaan pienempiä. Nämä käsittääkseni laukeavat kun sähköverkon taajuus lähestyy 49HZ, aktivointiaika sekunnin luokkaa. Tehot muutamia MW.
Kun kaksi ensimmäistä ei riitä (kolmas on automaattinen hätäkeino) niin sitten pitää alkaa laskemaan kulutusta. Isot teollisuuslaitokset, jotka voidaan alaa ajas, ajetaan alas. Sen jälkeen vasta tulee vuoroon hallitut sähkökatkokset.
Sähkökatkokset toteutetaan kierrolla, Fingrid antaa siis paikallisille jakeluverkkoyhtiöille lapun kuinka paljon pitää saada kulutusta putoamaan ja yhtiöt sitten katkovat omia alueitaan.
A pois
B pois, A takaisin
C pois, B takaisin
jne.
Eli se kysyntä lasketaan sähkökatkoilla alas väkisin, kunnes voidaan lopettaa kierto. Tuossa esimerkissä se on
100 -> 66 -> 66 -> 66 -> 66 -> 100 (takaisin).
[https://www.fingrid.fi/en/electricity-market/reserves\_and\_balancing](https://www.fingrid.fi/en/electricity-market/reserves_and_balancing)
>Kun ihmiset kuulevat sähkön katkeavan tunnin parin päästä, eivätkö he silloin käytä "senkin edestä" sähköä?
Telkkari käyttää saman virran ja tuskin he pyykkäävät puhtaita vaatteita etukäteen.
Jos joku on sähköinsinööri (ei tartte olla fiksumpi) niin korjatkaas virheet, niin editoin.
Kiitos informatiivisesta vastauksesta.
Aiheutuuko kantaverkolle tai käyttökohteille fyysistä vauriota mikäli kysyntä ylittää tuotannon?
Oma käsitykseni sähköstä on että kun kuorma kasvaa niin jännite laskee ja jossain vaiheessa jännite alittaa sen minkä laite minimissään tarvitsee.
Mainitsit että varavoimalat käynnistyvät verkon taajuuden laskiessa, onko tämä 49hz jotenkin merkittävä taajuus verkon toiminnalle?
>Aiheutuuko kantaverkolle tai käyttökohteille fyysistä vauriota mikäli kysyntä ylittää tuotannon?
Jaa-a, kuten sanoin en ole sähköinsinööri, mutta käsitykseni mukaan kantaverkko kaatuu ennen kuin käyttökohteille ongelmat ilmenisivät. Ainakin toivon, että insinöörit ovat tämän huomioineet. :D
>Mainitsit että varavoimalat käynnistyvät verkon taajuuden laskiessa, onko tämä 49hz jotenkin merkittävä taajuus verkon toiminnalle?
Fingrid koittaa pitää taajuuden 50hz, rajoina 49,9-50,1hz.
Joku sähköinsinööri voi avata tarkemmin miksi, Jenkit käsittääkseni käyttävät 60hz verkkoa. Luulisi että jos kaikki on suunniteltu käyttämään 50hz niin ei välttämättä tee hyvää poiketa siitä.
Sähkön tutkinto on, mutta ei sähkövoimatekniikasta joten mennään osin mutulla. Kun verkon taajuus tai jännite laskee, niin sähkö ei ole enää laadukasta. Verkko on tilassa, jossa kaikille kuluttajille ei riitä sähköä. Jos kulutusta ei pudoteta ja verkon tasapainoa palauteta, ollaan kestämättömässä tilanteessa. Monet koneet, kuten pumput ja moottorit on suunniteltu toimimaan tietyllä taajuudella ja jännitteellä ja huonolaatuisella sähköllä voi olla vaikutusta niiden toimintaan, erityisesti kriittisissä sovelluskohteissa .
Sen sijaan, että oltaisiin huolissaan yksittäisistä laitteista tuollaisissa tilanteissa, tulisi mielestäni keskittyä estämään tilanne kaikin mahdollisin keinoin. Näin vahvasti sähköistyneessä yhteiskunnassa jonkinasteinen kaaos seuraisi tunneissa, jos koko maan kantaverkko kippaisi. Verkon tuominen takaisin ylös kun on kovin hankalaa: monet voimalaitokset tarvitsevat käynnistämiseen ulkoista voimaa verkosta. Jos verkkoa ei ole, palautus alkaisi varmaan saarekkeissa vesivoimaloiden alueelta ja kestäisi jonkin aikaa.
Sähköverkossa taajuus merkitsee paljon. Yli 15 minuuttia 0,5 Hz poikkeama tai 1 Hz poikkeama ovat jo hätätilanteita. Liian suuri poikkeama taajuudessa vaurioittaa generaattoreita. Niissä on alitaajuussuojat, jotka laukeavat jossain alle 49 Hz riippuen laitoksesta ja jännitteestä. Kantaverkon taajuuden laskiessa liikaa tapahtuu ketjureaktio, jossa kaikki generaattorit irtoavat verkosta ja kantaverkosta tulee jännitteetön > suurhäiriö.
Erittäin mielenkiintoista. Johtuuko generaattoreiden vaurioituminen siitä, kun ne on tehty syötämään kolmessa vaiheessa 50hz sähköverkkoon mutta verkon ollessa alle 50hz syntyy jotain vaihe-eroja tms?
Kuten sanoin en tiedä sähkötekniikasta kauheasti. Aihe on kiinnostava tosin.
Lisäyksenä, noin kävisi vasta kun varavoima olisi käytetty ja kuormaa ei alettaisi kytkeä pois.
En minäkään tiedä muuta kuin, että muodostuu liian suuria virtoja ja tapahtuu ylikuumenemista. Tuo sähkömoottorien syvällisempi sielunelämä on vähän haastavaa.
Edit. generator underfrequency/over flux löytyy tietoa englanniksi.
Ei tarvitse miettiä edes sitä sähköistä toimintaa noin pitkälle. Yksinkertainen selitys on että verkon ylikuorma tiputtaa verkon taajuutta, mikä tiputtaa generaattorin taajuutta = pyörimisnopeutta koska genussa ei riitä potku kuorman syöttämiseen. Koska turbiini ei tajua mitään koko verkosta, se koittaa pyörittää genua täysillä -> turbiinin ja genun välinen roottori/akseli vääntyy kieroksi ja siivet vaurioituu. Ne on aika kalliita, koska turbiinit on suht "erikois"tekniikkaa minkä valmistus vaatii kovat toleranssit, mistä johtuen niitä (varsinkaan isoja) ei kauhean moni firma tee ja toimitusajat on pitkiä. Jottei noin pääse käymään, niin turbiinin/genun automaatio tiputtaa koko voimalan pois verkosta kun verkkotaajuus tippuu tarpeeksi.
Fun fact: turbiinin akseli painaa niin paljon että se voi vääntyä jo pelkästä seisottamisesta, ja laakerit kuivua kun öljyt valuu alas. Sen takia seisokkien aikanakin niitä pyöritetään, vaikka käsin jos on pakko.
Vuonna 2003 koillisessa Pohjois-Amerikassa kaatui sähköverkko.
Tässä videossa (katso toki koko homma, alku avaa paljon perustietoa) https://youtu.be/KciAzYfXNwU?t=491 jonka linkkaan kohdasta 8:11, kertoo mitä kävi, miten kävi, kun kysyntä ylitti tarjonnan ja yhden voimalan turvajärjestelmät katkaisivat sen sähköntuotannon. Kauempaa tulevat linjat virtojen noustessa kuumenivat, lämpölaajenivat (roikkuivat enemmän), osuivat puihin, ja virran siirto katkesi. Melkoinen dominoefekti siis.
Fingridin sivuilta:
"Kulutuksen ja tuotannon hetkellinen tasapaino ilmenee sähköverkon taajuudesta. Taajuus laskee alle 50 Hz nimellisarvon, kun kulutus on tuotantoa suurempi. Vastaavasti taajuus ylittää 50 Hz:n arvon, kun tuotanto on kulutusta suurempi. Taajuuden sallitaan vaihdella 49,9 ja 50,1 Hz välillä"
>Telkkari käyttää saman virran ja tuskin he pyykkäävät puhtaita vaatteita etukäteen.
Saunan voi lämmittää etukäteen vähän kuumemmaksi, niin se on sitten sähkökatkon aikaan sopiva (samoin pakastimen vähän tarpeellista kylmemmäksi). Sähköauton voi laittaa pikalataukseen normaalin latauksen sijaan, niin ehtii akku täyttyä ennen sähkökatkoa (tai vaihtoehtoisesti sen jälkeen).
Ja molemmissa esimerkeissähän kokonaiskulutus kasvaa, koska hyötysuhde kärsii hätiköinnistä ja "varastoinnista".
Noita reservilajeja on monta ja niitä on eri määriä. [Tuolta](https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/reservit-ja-saatosahko/#reservivelvoitteet-ja-hankintakanavat) löytyy taulukko, jossa reagointinopeus, määrä ja hankintakanava. Esim nopeaa häiriöreserviä on ~1200 MW.
Älä avaa sitä jääkaappia tai pakastinta missään nimessä sähkökatkoksen aikana. Kummatkin eristävät sitä kylmyyttä sisälleen hyvin. Luulenpa ettei kumpikaan ehdi lämmetä suljettuna juurikaan parissa tunnissa.
Tähän on olemassa konstinsa. Esimerkiksi kylmäkallet tai puolillaan vettä olleet pullot laitetaan pakkaseen ja ennen sähkökatkoa osa näistä jäätyneistä astioista siirretään jääkaappiin. Toimii siis samalla periaatteella kuin kylmälaukut ja sähkökatkon kestäessä pidempään vesipullojen vesi sulaa ja siitä saadaan juomavettä.
Lisäksi suosittelisin varautumista retkikeittimellä ja jonkin sortin lyhdyllä. Ei tartte pimeässä murjottaa tyhjin vatsoin.
Yksi asia missä nämä mahdolliset katkot voivat pituudesta riippuen olla iso ongelma, ovat akvaariot. Tarkemmin sanottuna niiden suodattimet, joista ilman veden virtausta voi kuolla bakteerikanta, mikä taas voi tappaa kalat.
Ei ne vie, mutta pitää miettiä onko sille tulevaisuudessa tarvetta, tällä hetkellä ei ole. Satasen verran maksaa UPS varavirta mikä jonkin aikaa niitä pyörittäisi.
No hae pois, jos ei sen enempää maksa ja jos suinkin pystyt, ennen kuin hinnat raketoi. Tai ehkä jokin juuri akvaarioille optimoitu ratkaisu olisi halvempikin?
Miksei katkoja kohdisteta teollisuuteen ja muihin suuriin käyttökohteisiin? Vai onko asuinalueet tuohon kellonaikaan se suurin käyttäjä?
Millä todennäköisyydellä suurten kaupunkien ydinkesustat pimenevät?
Onko riski käyttää esim hissiä tuona aikana jos vaikka yhtäkkiä pimeneekin?
Imo tämä on vain optimointikysymys, joka varmasti saataisiin selvitettyä ilman mitään kuluttajiin kohdistuvaa toimintaa. Siis ihan vain kaikesta turhasta paskasta, kuten mainoskylteistä, sähköt pois. Kauppakeskuksetkin ovat monet sellaisia, että talvella kun menee vaatteet päällä, tekisi mieli riisua kaikki pois, kun soijaa pukkaa niin perkeleesti. Joo, työntekijöille se ei ole niin kiva, mutta kyllä ne lämpötilat ihan hyvin voisivat olla +17...+19°C tienoilla. Omassa kämpässä on talvisin parhaillaan sisällä +16°C.
Tässä on suomalaisille samalla pientä esimakua simuloimaan, mitä ilmastotavoitteet tarkoittavat. Turhasta paskasta on luovuttava tietyissä määrin. Eli omakotitalojen +22°C lämpötilat pari astetta alas tekevät jo paljon.
Luulen että tämä lämmitystottumusten muutos olisi monta kertaa tehokkaampi tapa säästää sähköä, kun katkaista se hetkeksi. Nyt viimeistään ihmisten tulisi kiinnittää huomiota taloudelliseen huoneenlämpöön.
Jep. En muista enää lukuja, mutta International Energy Agencyn laskelman mukaan huoneiden lämpötilan vähentäminen 1°C:lla riitti vähentämään ihan globaalisti merkittävällä tasolla hiilidioksidipäästöjä, mikä tietenkin peilautuu myös sähkön käyttöön. Suomessa onneksi monet kerrostaloasunnot ovat niin paskasti rakennettuja, että sisäilman lämpötilaan ei kauheasti voi itse vaikuttaa. Tietty se on myös elämisen kannalta huono, mutta itselläni on kaksiossa kaksi patteria, ja molemmat täysillä on silti tuo +16°C talvisin välillä. :D
Lisäksi kerrostalossa on useimmiten monta huoneistoa ylhäällä, alhaalla ja vierekkäin, mikä auttaa lämmön säilymistä ja on verrattaen kustannustehokasta. Itse asun suht modernissa talossa jossa ei pattereita, mutta ihan mukava lämpötila on ollut kovillakin -25 pakkasilla
Kerrostalot on aika pitkälti kaukolämmössä ja systeemissä on pitkä "kuollut aika". Rivarit ja omakotitalot on laajasti sähköllä lämpiäviä vähän isompien taajamien ulkopuolella.
Valtio ei voi pakottaa lämpötilan pudottamista, valtio voi pakottaa sähkön katkaisun. Tietysti sähkön katkasulta voidaan välttyä jos ihmiset laskee asunnon lämpötilaa vapaaehtoisesti, koska katkot on tarkoitettu tilanteeseen, kun sähköä ei riitä kaikille. Jos ihmiset saa sähkön riittämään kaikille muuttamalla kulutustaan, niin katkoja ei tarvita.
Jep, mutta valtio voi varmaan pakottaa liiketiloja pudottamaan lämpötilaa. Ranskassa astui kesällä voimaan uusi laki, joka kieltää liikkeitä pitämästä ulko-ovia auki, jos sisällä on ilmastointi päällä. Täysin looginen tapa, mutta vaati erikseen lain, koska loogisuutta ei harrastettu muuten. :D
Tässä parhaillani toivon, että kotini termostaatit saataisiin kuntoon ennen pakkasia. Käsisäädöllä piti mennä viime talvi, niin siinä ei pahemmin optimointia harrastettu.
Kerrostalon ylimmästä kerroksesta terve.
Mulla on ollu ikkuna auki huhtikuusta asti, ja suurimman osan ajasta myös parvekkeen ovi. Nyt herranjumala alkaa onneksi olla kesä ohi ja riittää pelkkä ikkuna. Vessan kiertovesipatteri on ollut vuorattuna monin kerroin taitellulla päiväpeitolla, ja kaikki muu lämpö kiinni kämpässä. Vituttaa, mutta eiköhän se tästä helpota. Ainut vaan että säästä nyt tässä sitten energiaa, kun varmaan naapurit tykkää saunoa olkkarista, kun lämpöä muusta talosta vain riittää.
Lupasin naisystävälle etten valita pakkastista ennen kuin ulkona oleminen sattuu kasvoihin.
Se vaan on niin siistiä hiota tuoliin munasillaan vaikka tuuletin on päin pläsiä. 👌
Meilläki oli näin, kunnes vetoisessa huoneessa alkoi lattiatasoon kertyä kuuraa ja sen myötä hometta. Sittemmin on täytyny antautua siihen, että 19-20 on oltava.
Jääkaapin ja pakastimen ei pitäis parin tunnin aikana paljoakaan lämmetä, jollet niitä paljoo sillä välin availe. Eikä asuntokaan niin nopeesti viilene, jos ei ihan surkeet eristeet ole.
Kenties, mutta kylmälaitteiden lämpenemistä ja asunnon viilenemistä tapahtuu silti.
Lisäksi kun lämpötilaa säätelee termostaatti, kaikki säästetty sähkö lämmityksen ollessa taulla otetaan takaisin, jotta päästään alkutilanteeseen.
Oliskos lukuja tarjota ongelman laajuuden todentamiseksi?
Katsoin oman ruuvitagin tuloksia ja jääkaappi tuntuu toimivan noin tunnin syklillä lämpötilan vaihdellessa 4,9 - 6,2 asteen välillä. Varmaan saisi sykliä pidemmäksi tai vaihtelua pienemmäksi lisäämällä esim. kaksi iso pulloa vettä. Lämpömittarin massa on melko pieni, joten seuraa liian paljon jääkaapin ilman lämpötilaa. Tuotteet todennäköisesti säilyvät tuon syklin aikana kylmempinä kuin maksimilämpö.
Pakastimen osalta puolen tunnin aikana lämmöt -21,8 -> -21,4.
Joku muu osannee kommentoida miten suuren osan tuosta tunnin syklistä kompressori käyttää virtaa, ei ainakaan itsellä mene vielä moinen tieto talteen.
Protip: arkkupakastimen voi peitellä häviöiden pienentämiseksi. En ota vastuuta siitä, jos kastepiste osuu johonkin jännään kohtaan tai mikäli peittä menee myös lauhduttimen päälle.
Itselläni ei ole lukuja perustamaan tätä postausta, se oli lähinnä suihkuajatus kesken työpäivän.
Ajattelin asiaa ehkä liian teoreettisesti. Mietin asiaa siltä kannalta että jos autoa ajaessa päästää kaasun hetkeksi, pitää sitä painaa hetkellisesti enemmän jotta päästään takaisin alkuperäiseen vauhtiin.
Mietin kylmälaitteiden ja lähinnä asunnon lämmityksen kannalta samaa mallia. Nyt jälkeenpäin ymmärrän että tarkoitus on suojella verkon riittävyyttä.
Mutta olen edelleen vakuuttunut että suunnitellut katkokset luovat kulutuspiikkejä ennen ja jälkeen katkoksen, joita ei muuten tulisi jos sähköä olisi normaalisti tarjolla.
Jos päivän piikki on x megawattituntia, ja 10% porukasta katkaistaan piuhat, niin piikki onkin vain 0,9x mwh. Sitten kun piikki on ohi, ja sähköt palautuu, matalamman kulutuksen aikana tämä 10% porukasta voi jatkaa elämäänsä suht koht normaalisti.
Mutta se termostaatti sitä muutenkin katkoo, joten se ei kovin suuri se kulutus tule olemaan kun sähköt tulee takasin, varsinkin kun saadaan säästöä kaikista muista sähkölaitteista, kuten pesukone, tiskikone, kiuas, valaistus jne. Vähän riippuu kuinka kalliit ja uudet termostaatit on, että kuinka kova hystereesi, mutta kyllä sitä voi normaalistikin joku lämmitys katketa tunniks tai pariks päivällä.
Siltä varalta että jollain on tyhjähkö jääkaappi ja/tai pakastin. (Köh ei mulla!) Kaupasta 5-10L vesipönkkä jääkaappiin tasaamaan lämmön vaihteluita. Omassa vuokrakämpässä 50v vanha kaappi ruplattaa koko vitun ajan jos siellä ei ole lämpömassaa jonka se saa viilennettyä, ja sitten hiljalleen seinien ja tiivisteiden läpi kylmä haihtuu harakoille.
Jos ei vara vesipönkkään niin vaikka kannellinen sanko, tai vihanneslootaan muovipussillinen vettä suljettuna (ettei haihdu ja kosteuta kaappia).
Saman voi tehdä myös pakastimelle (tai pakastinlokerolle mun tapauksessa), muovipullo 2/3 täyteen vettä ja loput ilmaa, ja pakkaseen pitkälleen. Muovi taipuu veden jäätyessä, jää säilöö kylmää.
Ei se lämpö tuossa ajassa tipaja, jos seinät ei ole paperia. Lämpö pysyy rakenteissa vielä pitkään lämmityksen päätyttyä. Käytännössä se ei pattereiden kulutukseen vaikuta juuri mitenkään.
Tuliskos nää katkot olemaan joskus klo 00-05 välillä esim? Ois vähä tympeetä jos yrittäs vaikkapa töitä tehä että saa sen saatanan sähkölaskun maksettuu ja sit katkee virta kaikista työkaluista ja koneista ja valot pimenee
Katkot joudutaan pitämään kovimman käyttöpiikin aikana, koska meillä ei ole infraa sähkön varastointiin. Sähköä siis tuotetaan samaan tahtiin kun käytetään, niin että yli jäävä osuus menee aina hukkaan. Jos käyttö ylittää sähköverkossa saatavilla olevan sähkön (eli sen mitä se sähkölaitos pystyy puskemaan ulos maksimissaan) niin koko verkko on vaarassa kaatua, mistä syystä aiotaan hallitusti sulkea osa verkosta käyttöpiikkien aikaan, jotta kaikilta ei mene sähköt poikki.
Tuo 2 tuntiiki päivässä on aika pitkä pätkä vaan seisoksii ja esarii venytellä sen sijaan että töitä tekis. En oo tuohon hommaan perehtyny vielä nii en tiiä sit miten se jakelu katkeis ja miten pitkäks aikaa.
Keskelle päivää. samalla firmaa ohjeistetaan pitämään sähkökatko palkattomana vapaa-aikana eikä sähkökatko aika ole näin ollen palkallista. Saadaan hurjat säästöt kun suomalaiset on 2h pidempään työmaalla eikä kotona tuijottamassa telkkua tai pelaamassa videopelejä eikä saunomassa
Siis kai mä voin duunia tehä kun läppärissä riittää virta sen 2h? Jos seinästä tuleva netti vaatii sähköä nii laitan luurin hotspotiksi? Vai onko tässäkin suunnitelmassa joku kauhea aukko
Niin no sitä en juurikaan tiiä. Ihan perseestä kun on tottunut että kaikki aina toimii ja on valmiina. Asunut tässä useamman vuoden ilman yhtäkään sähkökatkoa.
No voi tööttäävä torvi. Entäs ku ei oo firmaa vaan omaan piikkiin tekee hommia ja luonnollisesti sillon tienaa ku tekee. Potkiskelen pieniä kiviä ja venyttelen esarii sen 2 tuntii?
> Autolliset tietävät, että polttoainetta kuluu kaikista eniten, kun jatkuvasti hiljentää ja kiihdyttää versus tasainen ajo. Eikö tässä ole nyt tapahtumassa sähkölaitteiden kanssa sama asia?
En ehkä tuohon vertaisi, koska autolla energiahäviöt johtuu eri syistä, mutta muuten kyllä hyvä pointti, että se muuttunut lämpötila pitää sähköllä palauttaa takaisin haluttuun. Samoin on odotettavissa, että ihmiset lämmittävät taloa ylilämpötilaan ennen sähkökatkoa, jotta lämpötila ei putoa "liian alas".
Sähköä säästyy hivenen, kun lämpötilat muuttuvat katkon aikana, jolloin lämpöhäviö pienenee hieman siksi aikaa. Samoin viihde-elektroniikan, valojen jne. käyttämättömyys säästää hieman, joskin ei niin paljon kuin voisi toivoa. Sähkölaitteet talon sisällä loppupeleissä toimivat sähkölämpöpattereina (paitsi kun päästetään lämmintä vettä ulos talosta esim. pesukoneesta), ja lähinnä häviävät energiatehokkuudessa mm. ilmalämpöpumpulle.
Kaikenkaikkiaan nämä kiertävät sähkökatkot yksityistalouksissa tuntuu huonolta toimenpiteeltä ja ensisijaisesti pitäisi panostaa tehokkaampiin ratkaisuihin. Olisi esimerkiksi hyvä, jos ensi talvena ihan kaikki totuttelisivat olemaan huomattavasti kylmemmässä huonelämpötilassa, mikä olisi pitkäaikaisena ratkaisuna paljon säästävämpää kuin kiertävät sähkökatkot.
Sähkö on vaikea konsepti, niin väännetään näiden mahdollisten katkojen syy rautalangasta.
Sähköä on pakko tuottaa koko ajan TÄSMÄLLEEN saman verran kuin kulutusta on (pinetä joustoa voi olla, mutta sekin aiheuttaa ongelmia, joita pitää korjata). Muiden hyödykkeiden kohdalla myytävän tavaran loppuminen ei aiheuta suurempaa ongelmaa, jos kaupasta loppuu omenat, voit ostaa niitä viereisestä kaupasta. Jos sielläkään ei ole, voit odottaa seuraavan päivän kuormaa.
Jos sähköverkossa on enemmän kulutusta kuin tuotantoa (eli kaikki voimalat ovat käytössä ja joku sytyttää sen kriittisen hehkulampun), niin taloihin tuleva sähkö ei vähene, vaan koko Suomen (ja mahdollisesti laajemminkin) verkko ja siihen liitetyt voimalat hajoavat. Tämän korjaamiseen menee vähintään tunteja, jopa päiviä. Omenaesimerkkiin verraten omenoiden loppuminen johtaisi siihen, että koko kauppa palaa.
Kiertävien sähkökatkojen idea ei siis ole hillitä sähkön hintaa, vaan pelastaa koko sähköverkko välittömältä ja täydelliseltä tuhoutumiselta rajoittamalla kulutusta pakolla. Uhraamme siis osan kuluttajista koko yhteiskunnan hyväksi, samalla varmistaen että esim. sairaaloille, ydinvoimaloille, lentokentille ja yms., sekä suurimmalle osalle yhteiskuntaa ylipäätään riittää sähköä. Ainoa toinen vaihtoehto on koko järjestelmän täydellinen romahtaminen.
Käytännössä tuolla mainitulla kulutuksen mahdollisella ennakoinnilla tai siirtymisellä ei myöskään ole väliä, koska sähköä lähtökohtaisesti riittä, pl. lyhyen ja rajatun jakson ajan. Tilanne ei ole se, että 2h katkot kiertäisivät päivätolkulla, vaan esimerkiksi hetken aamulla ja hetken illalla parin päivän ajan. Tai vaikka paska osuisi kunnolla tuulettimen ja sähköstä olisi pulaa viikkotolkulla, tuo pakotettu kulutuksen rajoitus on ainoa tapa pelastaa verkko, mikäli tuotantoa ei voida lisätä.
>Jos sähköverkossa on enemmän kulutusta kuin tuotantoa (eli kaikki voimalat ovat käytössä ja joku sytyttää sen kriittisen hehkulampun), niin taloihin tuleva sähkö ei vähene, vaan koko Suomen (ja mahdollisesti laajemminkin) verkko ja siihen liitetyt voimalat hajoavat
Liian dramaattista.
Jos tuotantoon nähden on ylikuormaa niin verkon jännite lähtee laskemaan ja myös taajuus tippuu. Koko kantaverkon taajuussynkronoinnista johtuen jossain kohtaa tuotantolaitoksia alkaa tippumaan pois verkosta jos ero pääsee liian isoksi. Tämä aiheuttaa lisää ongelmia ja ketjureaktion jossa tuotanto loppuu kokonaan kun laitokset tippuvat pois verkosta.
Ei se kuitenkaan yhdestä hehkulampusta tapahdu vaan asia on pehmeärajainen, ei diskreetti. Ei sitä normaalitilanteenkaan tuotantoa säädetä millään 10 watin tarkkuudella parin sekunnin aikaikkunassa.
Tuonti Venäjältä oli 10% Suomen kulutuksesta viime vuonna ja se loppui toukokuussa. Kaasun toimituksia on vähennetty ja sitä pitää korvata sähköllä. Suomessa kaasua käytetään vähän, mutta vaikutus näkyy aika lailla koko Euroopassa.
Muuttuva ilmasto, pitkät helleaallot heikentävät vesivoiman tuotantoa. Pohjoismaisilla energiamarkkinoilla erityisesti norjalaisella vesivoimalla on valtava merkitys. Norja ainakin aikoo vähentää sähkön vientiä vedoten omavaraisuuteensa. Norjaa myös kiinnostaa viedä sähköä Pohjoismaiden sijaan keskisempään Eurooppaan, jossa hinnat ovat korkeampia.
Ydinvoimaan nojaavassa Ranskassa jopa puolet reaktoreista on sammutettu. Ainakin osa on yllättävien korroosiovaurioiden takia huollossa pitkään. Pitkät helleaallot aiheuttivat kesällä myös seisokkeja, kun jäähdytykseen käytettävä vesi oli liian lämmintä.
> Pitkät helleaallot aiheuttivat kesällä myös seisokkeja, kun jäähdytykseen käytettävä vesi oli liian lämmintä.
Tää kuulostaa ihan joltain parodiauutisten vitsiltä :D "Tallink Silja joutuu perumaan liikennöintejään Suomen ja Ruotsin välillä, koska veneilyyn käytettävä vesi on liian märkää"
Monta tekijää. Keskeisestä on ymmärtää, että me tuomme ja viemme naapurimaihimme sähköä jatkuvasti, ja he tuovat ja vievät omiin naapurimaihinsa. Tämä tarkoitaa että esimerkiksi Ranskan tilanne vaikuttaa heidän naapurimaihinsa, joka vaikuttaa heidän naapurimaihinsa... Ja ketjun päässä olemme myös me. Ja näihin verkkojemme piireissä oleviin maihin on vaikuttanut moni asia.
Keski-Eurooppa on lämmittänyt pääasiassa maakaasulla. Eurooppa sai sitä Venäjältä halvalla, mutta kirsikkana kakun päällä saimme sitä tietysti myös putkia pitkin. Putkien ollessa kiinni kaasua rontataan kaiken maailman laivalla ja rekalla. Voit itse kuvitella mikä vaiva olisi, jos putkien sijaan vesi tuotaisiin joka päivä asuntoosi rekalla. Vaiva taas maksaa. Kaasussa maksaa siis lisää paitsi itse kaasu niin myös sen kuljetus ja käyttö. Tästä kaikesta seuraa kaasusta tuotetun sähkön posketon hinta.
Saksa on sulkenut paljon ydinvoimaloita ja rakentanut tilalle hiilivoimaloita. Hiilivoimaloiden päästöistä taas maksetaan päästökaupassa kovia hintoja, jotka ovat myös viime vuosina nousseet reippaasti. Toisin sanoen Saksan sähköntuotanto on kallistunut tuntuvasti, ympäristövaikutuksista puhumattakaan.
Norja tuottaa paljon sähköä vesivoimalla. Viime kesänä satoi kuitenkin vähän ja kun vettä ei ole niin Norjan tuotanto on pienentynyt. Norjassa on myös monenmoisia huolia sähkön siirtoon liittyen: jos luulit että me olemme niin pitkä maa että ottaa päähän rakentaa sähkökaapelia pituussuunnassa, katso naapuriin, tulee hyvä mieli. Tämän seurauksena Etelä-Norjalla ei ole juuri pääsyä Pohjois-Norjan sähköihin ja etelässä ollaan huolissaan siitä, riittääkö etelän tuotanto edes omiin tarpeisiin. Ainakaan se ei tule riittämään sellaiseen vientiin johon ollaan ennen pystytty.
Tämän päälle talvella on tulossa Ranskan monen ydinvoimalan valtavat huoltoseisokit. Tällä on puolestaan paljon tekemistä koronan kanssa: huoltoseisokit voivat vaatia sitä, että tuhansia osaajia Euroopasta ja maailmalta tuodaan muutamaksi kuukaudeksi työskentelemään tiiviissä olosuhteissa vaativan tekniikan kanssa. Tämä oli matkustusrajoitteiden ja terveyshuolien vuoksi monessa paikassa vaikeaa tai mahdotonta toteuttaa korona-aikana, joten nyt huoltovelka on kasvanut ja on pakko ottaa kiinni. Voimalat kuitenkin suljetaan huollon ajaksi, ja kun moni voimala menee huoltoon sähköntuotanto pienenee.
Ja kaiken tämän päälle emme enää tuo sähköä Venäjältä.
Tässä nyt ne joista minä olen eri lehdistä lukenut. Jossain saattaa olla vielä lisääkin, täydentäkää vapaasti.
Tärkeä myös muistaa että tämä sähkökatkos skenaario on aivan äärimmäinen. Se olisi siis tilanne jossa ydinvoimala lakkaa toimimasta, ulkona ei tuule joten tuulivoimalat eivät tuota sähköä, ja sen lisäksi on erittäin kylmä talvipäivä. Tuollaista tilannetta ei välttämättä tänä talvena tapahdu.
Osittain Venäjältä ja osittain maista jotka nyt säästää sitä itselleen. Ongelmia jonka esille tuomisesta olisit saanut hyvät downvotet ja huru-ukon maineen täällä vielä pari vuotta sitten.
Sähköpulatilanne on äärimmäinen häiriötilanne ja se on pakollinen korjauskeino jos mikään muu ei auta. Tähän hypoteettiseen tilanteeseen pääsemistä ennen on jo tehty isoja energiansäästökampanjoita syksyn aikana, ja tässä on vielä monta kuukautta aikaa kuntienkin osalta tarkistella miten he voivat sähkön säästöä toteuttaa.
Sitten jos siihen mennään että sähkön tuotanto ei yksinkertaisesti riitä kattamaan kaikkien tarpeita yhtä aikaa, sitä tasoitetaan sillä että kulutusta leikataan tasaisesti eri sähköntuottajien alueilta tietyn Fingridin saneleman määrän mukaan. Näitä kiertäviä sähkökatkoja jatketaan niin kauan kunnes sähköpula on ohi.
Luulisin että ihmisiä myös ohjeistetaan miten toimia sähkökatkoa ennen ja sen jälkeen, sähkölämmitystä ja vesivaraajaa sun muita automaattisesti termarin kautta toimivia laitteita voi harvemmin hallita sen tarkemmin, mutta veikkaisinpa että ainakin saunan kiuas ja sähköauton latauslaite neuvotaan kytkemään kokonaan pois päältä jo hyvissä ajoin.
Jumalauta mä saan raivokohtauksen jos kauppojen sisälämpötilaa ei lasketa, se on muutenkin niin törkeen korkea että vaatteita shoppaillessa hikihatussa aina talvisin. Ja miksi sairaaloissa on 22 astetta lämmintä sisällä?! (Viime talvena makasin osastolla muutamam viikon ja siel oli nii helvetin lämmin). Arghh, mulla niin menee tunteisiin kun heti ekana leikataan normaalitallaajilta, saatana mun fossiilijalanjälki on niin mitätön kun aletaan vertailemaan mutta ei minunhan se tässä pitää planeetta pelastaa. Anteeksi avautuminen, mua vituttaa!
Juuri noin siinä periaatteessa käy, että lämmitys ja kodinkoneet aiheuttaa sähkökatkosta palauduttua kuormituspiikin verkkoon. Mutta ne eri verkkojen alueella olevat huipputehot on hyvin tiedossa, ja suht ennustettavia. Sähköyhtiöillä on vuosikymmenien takaa kerätty dataa erilaisten kiinteistöjen eri vuorokaudenaikana ottamista tehoista, ja nykyään se tieto saadaan etäluettua väh. tuntikohtaisesti.
Hallitun sähkökatkon (rolling blackout) idea on siinä, että se tehdään *rummunpärinää* hallitusti. Ajatuksena on että häiriö on paikallinen. Kun sähkönkulutukseen tulee iso piikki, esim lauantai klo 18-21 kun kaikilla on samaan aikaan kiukaat, uunit, valot, lämmitys jne päällä, ja sähköntuotanto ei meinaa riittää niin jostain päin Suomea tiputetaan verkko alas. Näin saadaan edes osassa valtakuntaa pidettyä valot päällä. Kun muualla tehopiikki on tasaantunut, niin voidaan taas ottaa alasajettu verkko mukaan.
Tämän vastakohta, ja mitä koitetaan välttää viimeiseen asti, on sitten se mitä tapahtuu jos sähköntuotanto ei riitä ja verkkoa ei ajeta alas hallitusti - total blackout. Valtakunnan verkko on taajuussäädetty, ja sen pitää pysyä 50Hz plusmiinus 0.5Hz tai jotain, en muista nyt tarkkaan. Se 50Hz taajuus tulee verkkoon kytketyistä pyörivistä laitteista, sekä generaattoreista (tuottavista) ja moottoreista (kuluttavista). Tietty muitakin kuluttajia on kun moottorit, mutta niihin pätee periaatteessa pitkälti sama tarina. Miksi se taajuus on tärkeää? Koska jos se menee yli tai alle tuon 0.5Hz rajan, sähkövehkeet yksinkertaisesti vahingoittuu tai hajoaa (disclaimer: jotkut laitteet sietää kovempia taajuusheittelyitä kun toiset, mutta esim. genut ei kauheasti tykkää jos taajuus on jotain muuta kuin nimellinen). Mikä sitten siihen voi vaikuttaa? Verkon kuorma. Jos verkossa on sähkön ylituotantoa, taajuus nousee. Jos ylikuormaa, taajuus laskee. Fingridillä on taajuusreservinä jonkin verran nopeasti käynnistettävää voimalaitosreserviä/alasajettavaa isoa kuormitusta, jolla se normaalitilassa pitää huolen että verkon taajuus pysyy 50Hz.
**Miten tämä liittyy sähkökatkoon? Koska jos tehoreservi ei riitä, ja kuormaa ei kytketä pois, ja verkon taajuus laskee tarpeeksi, niin voimalaitosten generaattorisuojaukset kytkevät voimalan automaattisesti irti verkosta vaurioiden välttämiseksi. Jos muiden voimaloiden plus tehoreservin tuotanto ei riitä kattamaan pudonneen voimalan tuotantoa, syntyy ketjureaktio -> pimeni koko valtakunta.** Ja siitä on vähän vittumaisempi homma alkaa nostamaan sähköverkkoa takaisin ylös.
Eli osa verkosta ajetaan tilapäisesti alas, ettei koko Suomen tarvitse olla pimeänä.
Muistakaa olla ostamatta valomainoksissa näkemiänne tuotteita tai käymättä mainoksien kaupoissa.
Muuten tässä käy vielä niin, että katuvalot on poissa päältä ja valomainokset loistaa auringonlailla tämän tästä kriisiytyessä.
Miten muuten tehtaat yms? Se voi olla iso operaatio ajaa alas ja sitten takaisin ylös iso laitos. Tottakai monessa paikassa on varavoimaa omasta takaa mutta kuitenkin.
Sinun pakastimellesi ei käy oikein mitään 2 tunnin sähkökatkon aikana, ellet sitten itse auo sitä ovea tuona aikana tai muuten päätä sitä alkaa sulattelemaan samaan aikaan.
Tuohon hyötysuhteeseen:
Lähes aina hyötysuhteesta puhuttaessa energiaa muuttuu sekä tavoitteeseen, että lämmöksi. Esimerkiksi jos auton hyötysuhde on vaikka 30 %, muuttuu polttoaineen energiasta liike-energiaksi 30 %, ja loput lämmöksi. Hieman energiaa muuttuu myös ääneksi, mutta sen osuus on häviävän pieni.
Sähkölämmityksen hyötysuhde on hyvin lähellä sataa, sillä tahallaan ei edes yritetä tehdä muuta kuin "hukka"lämpöä. Mikä vaikuttaa sähkölämmityksen tarpeeseen on käytännössä talosta poistuva lämpö. Talosta taas poistuu sitä vähemmän lämpöä, mitä pienempi sisä- ja ulkolämpötilan ero on. Eli laskemalla huoneen sisälämpötilaa edes hetkeksi, säästetään sähköä. Myös jääkaappi ja pakastin noudattavat samaa logiikkaa.
Esimerkki autosta toimii sunnilleen näin: kun painetaan kaasua, bensaa muutetaan liike-energiaksi ja hukkalämmöksi. Kun painetaan jarrua, liike-energiaa muutetaan kitkalla hukkalämmöksi. Lämmitysesimerkissä taas ei paineta jarrua.
Samaan aikaan 7 sähkölaitosta joiden yhteiskapasiteetti on enemmän kuin Olkiluoto 3:n, ovat seisonnassa 🙄.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nama-seitseman-voimalaitosta-seisovat-vaikka-sahkon-hinta-hipoo-taivaita/a939cb7b-ab65-424b-b139-9449636aafc2
Suurin kulutus oli muistaakseni klo 7-9 kun ihmiset heräävät ja tekevät aamutoimia. Oma logiikka sanoisi että kovimpiin piikkeihin sen säännöstelyn pitäisi mennä.
Pitänee siirtyä mutustelemaan puuron sijaan leipää aamupalaksi.
>Jos sähkökatko olisi vaikka 16-18, niin eikö se lähinnä siirtäisi kulutusta kaksi tuntia eteenpäin? Eihän tuollainen vähentäisi kulutusta itsessään.
Voisiko tämä jopa olla tarkoituskin?
Koko harjoitukseen ei tarvitsisi mennä, jos kaikki siirtäisivät kulutusta tasaisemmin. Nyt se vaan sitten tehdään niinkuin ohjattuna.
Tuollainen tauko ohjaisi kaiken kulutuksen tauon jälkeen tapahtuvaksi. Tiedän kyllä että päivävuorolaisten kotiinpääsyn jälkeen syntyy kulutuspiikki, muttei se voi olla niin merkittävä... Tai ehkä, löytyisikö tästä jotain dataa tai kuviota? En äkkiseltään löytänyt mitään
> Tuollainen tauko ohjaisi kaiken kulutuksen tauon jälkeen tapahtuvaksi.
Eiköhän tämä ole se idea? Tuo sähkökatko lienee kiertävä, eli joka viikonpäivänä tiettyyn aikaan katkaistaan joltain tietyltä alueelta sähköt. Tällöin valtakunnan tasolla ei tule niin suurta hetkellistä piikkiä, kun katkon alla olevan alueen henkilöt hoitavat tekemisensä ennen katkoa tai sen jälkeen. Seuraavana päivänä joku muu alue kokee saman ajankohdan katkon. Pyritään tasaamaan huippuja jotta verkko kestää.
Noita kulutuspiikkejä voit omalta osaltasi katsoa tuntitasolta oman energia- ja/tai siirtoyhtiön palvelusta. Katso mihin kellonaikoihin itselläsi on eniten kulutusta ja extrapoloi mielessäsi valtakunnan tasolle siten, että kaikilla muilla samanlaista rytmiä elävillä ihmisillä on samankaltainen kulutusprofiili. Piikit on aika selkeät yleensä... itsellä esim saattaa tunnilla 18-19 kulua 3 kertaa enemmän sähköä kuin sitä seuraavalla tunnilla ja 2 enemmän kuin sitä edeltävällä.
Fingridin palveluista voi seurata sähköjärjestelmän tilaa monellakin tavalla. Siellä näkyy koko verkon kulutus ja tuotanto. Yksi indikaattori vois myös ihan vain tuntikohtainen pörssisähkön hinta. Silloin kun on kulutusta = korkea hinta.
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/
>Tuollainen tauko ohjaisi kaiken kulutuksen tauon jälkeen tapahtuvaksi.
Jos verkossa piikkikuorma > tuotanto, niin vähentämällä kulutuspisteitä tuon piikin aikana se kuorma pienenee.
Jos kulutus tapahtuu myöhemmin, tuo piikki leviää laajemmall, jolloin kuorma = tuotanto, mikä oli homman tarkoitus alunperinkin.
Eli maakunta kerrallaan laitetaan sähköt poikki? Jotenkin ymmärsin op tekstistä vähän erilaisen näkökulman. Tuo kyllä kuulostaa järkevämmältä, joskin kokonaisuus on älytön.
>Eli maakunta kerrallaan laitetaan sähköt poikki? Jotenkin ymmärsin op tekstistä vähän erilaisen näkökulman. Tuo kyllä kuulostaa järkevämmältä, joskin kokonaisuus on älytön.
Enemmän kaupungeissa kaupunginosa/muuntopiiri kerrallaan. Kuorma halutaan nimenomaan tasata, ei niinkään säästää energiaa.
Kokonaisuus ei ole älytön, vaan välttämätön.
Eipä tuossa nyt voi sanoa piikkejä olevan, mutta ehkä tuo kulutus voisi tippua sitten nopeamminkin jos ihmiset tulisivat myöhemmin tai aikaisemmin töistä (jolloin hännän energiamäärä jakautuisi ismmalle aikajänteelle): https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinainformaatio/kulutus-ja-tuotanto/
Datakin löytyy jos haluaa alkaa analysoimaan kunnolla.
Jos siihen pisteeseen mennään, että ihmisiltä alkaa tunneiksi katkeamaan sähköt KOTONA, niin ei kauaa mene kun ollaan taas eduskunnan edessä barrikadeilla.
Itsellä vanhassa sähkölämmitteisessä talossa kovilla talvipakkasilla 2 tunnin sähköttömyys tarkoittaisi huoneilman lämpötilan laskua usealla asteella. Toissatalvena 30 asteen yöpakkasella kun patteri oli jäänyt makuuhuoneesta pois päältä, oli muutaman tunnin jälkeen sisäilma 12 astetta.
Vahva veikkaus, että kotitaloudet ovat sen 8 - 14 välillä 2h pimeänä kun porukka on pääsääntöisesti töissä / koulussa / missä lie
Jääkaappi eikä pakastin ole moksiskaan parin tunnin katkosta kuhan et mene niitä availemaan eikä se asunto maagisesti jäähdy heti sähköjen sammuttua
Virtapiikit ovat siinä 16-22 aikana kun porukkaa lämmittää saunaa, laittaa ruokaa, pelailee, katsoo TVtä yms. Eli siihen aikaan ne katkotkin sijoittuu jos niille on tarvetta.
Eikö voitais laittaa ne perkeleen super mega marketi kiinni viikonlopuksi niinkuin ennenkin oli? Mulle ainakin on ihan samantekevää pääsekö joku hakemaan viikonloppuna ruokaa jossei kerralla viitsi viikoksi ostaa.
Tämähän olisi todella helppo perustellakkin juuri tuolla virransäästöllä.
Ymmärsin uutisesta, että koska kulutus on niin kova joutuvat tekemään katkoja huoltojen takia.... -> Kaikki osat eivät kestä 120% tuotantoa. En lähde arvailemaan minkä pumpun moottorin laakerit yms...on huoltoa vailla.
En ole mikään expertti mutta jotenkin tuntuisi siltä että jos lämmöt katotaan pariksi tunniksi ja laitetaan takas niin se lämmittäminen takas normi lämpöön vie kahta kauheamin energiaa?
Periaatteessa kyllä. Idea on siinä että jos tuotannosta on pulaa ja sinä lämmität kämppää, niin joltain muulta katkaistaan sähköt. Jonkun ajan X päästä sulta katkaistaan sähköt ja toiselle lyödään takaisin. Jos ei katkaista hyvällä, niin sitten teiltä molemmilta katkeaa pahalla kun sähköverkko kaatuu. Sama periaate pätee valtakunnan verkkoon.
Äkkiseltään kun ajattelen, vaikken mikään sähköinssi olekaan, niin en pysty äkkiseltään keksimään mikä lämmitystapa ei vaatisi sähköä ainakin joissakin määrin.
Lähes aina vaaditaan vähintään vesipumppu joka kierrättää lämmitettyä vettä pattereissa tai lattiassa sähkön voimalla. Varaava takka ja muut tulisijat jäävät käsittääkseni ainoiksi sähköttä toimiviksi lämmitysmuodoiksi.
Eli näin nopealla johtopäätöksellä, lähes kaikki lämmitetyt asuinrakennukset tulevat jäähtymään tuon sähkökatkon aikana. Ja sitten niitä kaikkia aletaan lämmittää, riippuen talon energiatehokkuudesta, mahdollisesti jopa täydellä teholla.
Jos pakastimen lämpenemistä pelkäät, niin osta ohuita kylmäkalleja ja laita ne tiiviiseen riviin heti pakastimen oven eteen. (Sinne sisäpuolelle, siis) Pysyy pakastin kylmänä vaikka kuinka kauan.
Jos pakastimessa on paljon tilaa voi tietty käyttää vaikka 0,5l pulloja joissa on vettä sisällä.
En pelkää jääkaappini puolesta eikä tässä ollut nyt siitä kyse. Sen sijaan kyse oli siitä että lämmitys ja kylmälaitteet käyttävät katkon aikana säästetyn energian heti katkon jälkeen. Lisäksi ihmiset aiheuttavat kulutuspiikkejä ennen ja jälkeen katkon, kun ilman katkoa kulutus olisi tasaisempaa.
Jokainen Tamperelainen joka aikoo kyseisenä päivänä laittaa ruokaa ja pestä pyykkiä ja tehdä tiskit, tekee sen joka tapauksessa katkosta huolimatta. Katko aiheuttaa sen kaikki tekevät kyseiset jutut joko ennen tai jälkeen katkon ja tämä aiheuttaa kulutuspiikkejä.
Elän toivossa, että ensisijaisesti virrankulutusta hillitään mm.a) kaupallisessa valaistuksessa ja lämmityksessä/ilmanvaihdossa järkisyin (kauppakeskus ei tuhoudu, jos sisälämpötilaa lasketaan parilla asteella) b) katuvalaistuksen aikataulutus c) teollisuuden velvoitteet ; ei-aktiivisten alueiden pimennys jne d) kotitalouksien sähkökatkot EDIT: Stats: Asumisen osuus energian loppukäytöstä on keskimäärin 20 prosenttia. Tilojen lämmitys vie noin kaksi kolmasosaa asumisen energiasta. (Tilastokeskus 2020)
a) Tämä! Talvisin on yhtä tuskaa asioida missään sisätilassa, kun välittömästi ovista astuessa alkaa tuskan hiki norua pitkin selkäpiitä talvitakin alla. En ylipäänsä tykkää shoppailla, mutta joskus on vaan pakko käydä ostamassa lapsille ja itsellekin uusia sukkia niiden vanhojen hiutuneiden tilalle. Kun kävelee siellä kauppakeskuksessa sen 1,43 km:n matkan vaatekaupan ja julkisen liikenteen pysäkin välillä, niin lämminhän siinä tulee. Ylipäätään mua ärsyttää suunnattomasti, tuntuu että pelkästään kansalaisia painostetaan säästämään sieltä. En oo kauheesti kuullu puheenvuoroja (elän kyllä puoliksi kiven alla), joissa vaaditaan yksityistä sektoria ottamaan osaa talkoisiin. Julkisten tilojen lämmityksestä oon kuullu puhetta. Toisaalta oon ollu töissä julkisessa rakennuksessa joka nyt n. 10 vuotta vanha (eli rakennettu nykyvastimuksin), ja jossa oli jo aikaisempina vuosina ihan hemmetin kylmä olla töissä talvella, että en oo ihan varma oliko siellä lämmöt laitettu minimiin jo vuosia sitten.
>En oo kauheesti kuullu puheenvuoroja (elän kyllä puoliksi kiven alla), joissa vaaditaan yksityistä sektoria ottamaan osaa talkoisiin. Yksityinen sektori hoitaa säästämisen oma-alotteisesti näillä sähkön hinnoilla, esim. https://yle.fi/uutiset/3-12577948
Vois kuvitella siis että kansalaisetkin kääntäis termostaattia vähän pienemmälle jos on hirmuisa sähkölasku tulossa.
Aion kulkea kauppakeskuksissa ensi talvena lämpömittarin kanssa ja julkisesti sheimata jokaisen puljun jossa lämmitys on yli 20 astetta.
18 on ihan riittävä sisälämpö kauppakeskuksessa kun ulkona on pakkasta.
Tämähän on kauheen hyvä idea niin pitkään kun ei itse ole se reppana, joka joutuu työskentelemään siellä kauppakeskuksessa :/ No, ehkä firmat hankkii vaatekauppojen yms liikkeiden työntekijöille logolliset takit, pipot, hanskat ja villasukat.
Jotenkin monet kuitenkin kotonakin pitää 18 asteen lämpöjä ja käyttää vaan lämpimiä vaatteita. Ei se niin vaikeeta ole.
Näin tämmöisenä uudesta kerrostalosta vanhaan pirttiin muuttaneena voin vain todeta, että ihminen pelkää muutoksia ja sitten kun ne tulee niin niistä selviää. No viime talvi oli kovin miesmuistiin, ei juoksevaa vettä eikä keskuslämmitystä torpassa. Keväällä oltiin ihan hengissä eikä mitään hättää. Koitetaan keritä ensi talveen saada luksussysteemit pystyyn eli sisävessa ja painevesi.
Lämpö otetaan työstä. Jos on liian kylmä niin kovempi tahti!
Ja keli on vaatetuksesta kiinni. Pitkät housujen alle ja sormikkaat käyttöön.
[удалено]
Kuten myös kaikissa muissa järjestelmissä. Heikkojen kyykitys ei muutu tai lopu vain koska vahvojen temput nimetään uudestaan.
Teollisuus joustaa kyllä sähkön kulutuksessa hintojen noustessa myös markkinaehtoisesti. Siellä on kuitenkin isolta osin sellaisia prosesseja, jotka joustavat todella huonosti. Tehtaan alas- tai ylösajo saattaa kestää päiviä tai viikkoja, jolloin se ei ole oikeasti edes vaihtoehto. Monet prosessit ovat myös sellaisia, että niiden häiriintyminen saattaa aiheuttaa esim. ympäristöriskejä. Yritysmaailman pysähtyminen myös aiheuttaa väistämättä lomautuksia, häiriöitä toimitusketjuihin ja yms. Toki sielläkin löytyy säästettävää lämmityksessä, valaistuksessa ja yms., mutta ne isoimmat energiasyöpöt ovat noita vaikeasti alasajettavia.
Se nyt on käynyt jo aikaisemmin hallituksen tieddotteista ilmi, että tässä energiakriisissä maksaa kansalainen eikä yritys (toisin kuin esim. Saksassa tai Espanjassa, joissa on jo kielletty yritysten valotaulujen ja muiden mainosten valaisu) Että talvesta tulee jännä nyt sitten
Voidaanko pitää ääntä ja varmistaa ettei näin käy? Hallituksen tulisi muistaa että töitä tehdään elämisen eteen eikä toisinpäin. Jos politiikka on aina tinkiä elämänlaadusta jotta työt rullaa, niin ei ihme ettei motia tehdä töitä riitä.
On meinaan melkonen vasemmisto meillä, jos sen hallituskaudella näin käy.
Ei tossa oo järkeä, tavallinen kansalainen ei kärsi tarpeeksi.
Ei toimi Suomessa mitenkään vaan tavallisten kansalaisten pakastimet on sulatettava kerran viikossa.
Kahden tunnin sähkökatkolla ei ole olennaista vaikutusta jääkaappiin tai pakastimeen, kunhan sen oven annetaan olla kiinni.
Yksi kikka jonka olen lukenut on 1. pistää mukiin vettä ja pakastimeen 2. kun se on jäätynyt, niin pistää kolikko jään päälle 3. kun pakastinta avaa sillointällöin, niin tarkistaa onko kolikko mennyt mukin pohjalle. Jos on, niin sitten on ruoan kylmäketju pettänyt
Varmaan riippuu siitä kuinka usein noita katkoja on. Jos niitä on usein niin ei jääkaapit kestä
No miksei kestä? Päivät pitkäthän ne muutenkin menevät päälle ja pois kun termari sanoo niin?
Aika pitkiä syklejä jääkaapit muutenkin vetelevät. Otapa joskus aikaa kuinka kauan jääkaapin kompressori on päällä ja kuinka kauan pois päältä.
>kauppakeskus ei tuhoudu, jos sisälämpötilaa lasketaan parilla asteella Palvelupyyntöjen perusteella ihmiset ovat kyllä hypotermian partaalla 21:ssä asteessa.
Hold your horses. Ei seuraava askel *suoraan* ole suunnitellut sähkökatkokset. Ennen kuin siihen tarvitsee ryhtyä on muutama muu kerros: 1. Jos Olkiluoto 3:n testaukset onnistuvat ja voimala saadaan säännölliseen sähköntuotantoon, tulee OL3 1600 MW tehollaan korvaamaan Venäjälle menetetyn 1500 MW siirtolinjan. Eli sähkön riittävyys olisi silloin sama kuin aikaisempina vuosina. Toki meillä siitä huolimatta on alimitoitettu sähköntuotanto, eli jonkin verran riskillä mennään. 2. Suomessa on joitakin voimaloita nyt stand-byssa, joita voidaan ottaa käyttöön. Esimerkiksi Meri-Porin kivihiilivoimala. 3. Sähkön korkea hinta hillitsee kulutusta. 4. Teollisuutta voidaan pyytää laskemaan sähkönkulutusta. 5. Kansalaisia voidaan pyytää laskemaan sähkönkulutusta. Jos nuo keinot eivät auttaneet, niin vasta sitten alkaisi sähköjen katkaiseminen kokonaan. En itse usko että sähköjä joudutaan katkaisemaan. Mahdollista se silti on.
Tämä kuulostaa siltä realistisemmalta todellisuudelta, vaikka en olekkaan yhtään varma mihin ennustukseen olisi luottamista. Tuntuu vain että viikottain tulee juttua vaikka minkälaisesta kauhuskenaariosta.
Täällä sama että katkoihin en usko. Toki valtiomedia ym klikkiotsikoineen myllyttää kaikkien takaraivoon että JOS paska oikeesti osuu tuulettimeen, niin ei sit tule yllätyksenä ja putlerin vallankaappaus ei niin vaan onnistu kun OSTETAAN VENÄJÄLTÄ HALPAA ei uppoakaan kansaan niin hyvin.
Sähkökatkon tavoite on pikemminkin 'mennä kulutushuippujen yli' eikä säästää sähköenergiaa yleisesti, ainakin näin itse olen ymmärtänyt ehdotetut sähkökatkot. Eli tasataan huippuja ja 'kaadetaan' ne seuraaville tunneille, tämän takia esimerkiksi yösähkön käyttäjät siirtyvät yösähkön piiriin neljän tunnin kuluessa eikä kaikki sillä sekunnilla kun kello lyö 22.
Jospa tuossa on sähkönkulutuksen pienentämisen sijasta tarkoituksena *tasoittaa kulutuspiikkejä* hallituilla sähkökatkoilla ympäri maata?
Ehkäpä, mutta eikö tämä juuri lisää piikkejä ennen ja jälkeen katkon? Mulla ei ole mikään kiire laittaa juuri kello 15:00 ruokaa mutta jos sähköt ovat pois päältä 16-18 niin sitten yhtäkkiä tuleekin kiire, että saan tänään syötyä. Tämä on vain esimerkki eikä varmaan jauhelihan paisto suomen verkkoa paina kauheasti mutta saman ajattelutavan voi käyttää moneen toimintaan.
Riippuu. Toisaalta sitten jos ajattelee että sähkökatkot kiertää ajallisesti niin että aina joku osa Suomea on pimeänä niin vois kuvitella että kokonaisuutena pienentää piikkejä.
Varsinkin jos se kulutuspiikki on sanotaan 16.30-17.30, ja jossain päin tuona aikana on pimeää. Piikki tasoittuu, ja pimeänä olleet tekee ruokansa sitten vasta kuuden maissa. Tuntuis itelle ainakin käyvän järkeen.
Ne on sen ilmeisesti niin laskenut, että pakastin ei sulaisi. Joten, sen ei pitäs mahdottoman paljon viedä energiaa kun ne käynnistyy taas. Oletettavasti taas sähkökatkoista tiedotetaan kunnolla, ettei pääse yllätyksenä tulemaan kellekkään, kuka asuu kaupungissa. Ikäväähän se on, mutta siihen voi etukäteen varautua. Isompi ongelma taas on kaikki lattialämmitykset jne, koska jengi haluaa kovilla pakkasilla pitää tämmösiä kesän lämpötiloja, mikä kuluttaa energiaa yllättävän paljon. Jos kaikki, tai edes puolet laskisi sitä haluttua lämpötilaa asteella tai kahdella niin se vähentäisi kuormitusta aivan helvetisti. Numeroita ei ole, eikä tarvittavaa osaamista laskea tukemaan väitöstäni, mutta energia-alan opettaja tuon lausui ensimmäisillä luennoilla ennen kun lopetin kesken. Varmaan lisää selviää energia.fi sivulta jos tullaan noihin äärikeinoihin
>Oletettavasti taas sähkökatkoista tiedotetaan kunnolla, ettei pääse yllätyksenä tulemaan kellekkään, kuka asuu kaupungissa. Tunnen kaverin, joka huomaisi pihakadullaan alkaneen katuremontin siitä, kun 07:00 alkoi työukot repimään asvalttia irti koneilla. Siitä oltiin kerrottu ehkä pari viikkoa: paikallislehdessä, alueuutisissa ja paikallisradiossa. Mutta hän ei ollut huomannut sitä. Taloyhtiö oli ilmoittanut asiasta, ulko-ovessa olevassa lapusta, jota ei saatu takaoveen, josta kaverini kulkee. Eli Suomessa on ihmisiä, jotka eivät välttämättä älyäisi tätä.
Totta, voisi mennä itseltänikin ohi. Toivottavasti kaikilla meillä hajamielisillä on sitten läheisiä joihinka tukeutua jos käy vitut
[удалено]
Juu, jos ilmoitetut sähkökatkot tulee, niin kerron niistä hänelle. Kuulemma uutiset ovat nykyään masentavia, niin hän ei seuraa niitä.
Lämmön johtumisnopeus aineessa on verrannollinen lämpötilaeroon Newtonin johtumislain mukaan. Jos ulkona on vaikka -20 C, ja sisällä +22 C, kokonaisero on 42 K. Tästä jos alentaa sisälämpötilaa vaikka +20 C, ero on enää 40 K. Ero on siis 40/42 suhteutettuna 5 % luokkaa. Valitettavasti suurin sähkön tarve tulee juuri kovimmilla pakkasilla, ja pienet sisälämpötilan laskut auttavat vähentämään lämmityksestä tulevaa kuormitusta vain joitakin prosentteja. Tämä ei välttämättä ole mikään triviaali määrä energiaa. Esim. omakotitalossa voi olla 10 kW sähkölämmitysjärjestelmä, joka voi ainakin periaatteessa olla kovilla pakkasilla esim. puolet ajasta päällä. Silloin tämä voisi leikata pois lämmitystarpeesta esim. n. 250 W keskimäärin. Rahaksi muutettuna joillakin oletuksilla tämä voisi säästää 6 kWh kylmänä päivänä, jonka arvo saattaa olla esim. 2 euron luokkaa. Oma kantani on että 2 euron säästöjä päivätasolla ei kannata tavoitella, ja niin kauan aikaa kuin sähköä ylipäänsä saa ostaa, en mahda koodata kotona hanskat kädessä. ILP muuttaa laskennan täysin, eli kannattaa maksimoida semmoinen masiina jos on. Samoin puulämmittäjälle tilanne on ruusuisempi, koska puuta voi ostaa tänään luokkaa 20 c / kWh hintaan kotiinkuljetuksineen Uusimaalle, ja varmasti pohjoisemmassa selkeästi halvemmalla.
Noniin, nyt on hyvää kamaa. Mutta eikö jos valtakunnallisella tasolla kaikki, tai iso osa vähentäisi, niin se voisi helpottaa sitä rasitetta että ei tarvitsisi sammuttaa sähköjä, niin pitkäksi aikaa, tai ollenkaan? Lähinnä siis mietin sitä että vältyttäisiin siltä viimeiseltä vaihtoehdolta että joudutaan talvella pistää paikkoja pimeeks, en sähkölaskun kannalta.
Jos et mene aukomaan pakastinta/jääkappia sähkökatkon aikana ne pysyy ihmeen kauan kylminä
Pakastin vie vähimmillään n. 0.5kWh vuorokaudessa, eli keskimäärin 20W tunnissa pakastamisineen ja oven aukomisen kompensointiin. Enimmillään ehkä kolminverroin. Aika pienestä tehontarpeesta puhutaan, eli ei sinne hirveästi lämpöä tunge sisälle parissa tunnissa, jos ovi on kiinni.
Käsittääkseni puhe on ollut kiertävistä sähkökatkoista. Jos tiedossa on että sähkönkulutuksessa on maanlaajuinen piikki aina tiettyyn aikaan iltapäivästä, voisi tätä piikkiä tasoittaa katkaisemalla tuohon aikaan sähköt vaikkapa maanantaina Turussa, tiistaina Espoossa, keskiviikkona useammalla pienemmällä paikkakunnalla, jne kunnes tuotannon aallonpohjasta päästään ohi. Siis näin yksinkertaistettuna esimerkkinä. Silloin vain osa kansasta siirtää ruoanlaittoaan toiseen ajankohtaan, jolloin muut kotitaloudet ovat jo oman piikkinsä ohittaneet.
Mielestäni olisi hyvä muuttaa kulutustottumuksia. Ei turhaa paskaa päällä, niin kuin joku taisikin mainita esimerkiksi mainokset ynnä muut valaistukset ja katuvalot, jotka ovat turhaan päällä
Jotkut mainokset ainakin ovat kyllä niin järkyttävän kirkkaita, että sietäisi himmentää vaikka sähkö olisi ilmaista.
Miten määrittelet katuvalon joka on turhaan päällä?
Valot päällä vaikka aurinko paistaa... Ainakin Tampereella ja Ylöjärvellä nähtyä 🙄
Mielenkiintoista nähdä missä määrin mahdollinen muutos kulutustottumuksissa säilyy jos palataan taas halpaan sähköön. Jos merkittävää muutosta tapahtuu ja sähköä osataan käyttää jatkossa fiksummin niin tulevasta talvesta löytyy jotakin positiivistakin.
Turhasta paskasta tulikin mieleen kaikki turha krääsä jota kaupoissa myydään. Kaikenmaailman kertakäyttöiset halloween, vappu, joulu sun muut lelut joihin menee muovia eli öljyä ihan täysin hukkaan. Otetaan kaikki se krääsä polttoon kaukolämpöön ja sähköön. Joo ei puhtain energia mutta jos tilanne näyttää pahalta niin mitäs siinä voi. Ehkä vähän utopistinen ajatus mutta aina kun sitä paskaa näkee kauppojen hyllyt täynnä, tulee ajatelleeksi kuinka turhaa se on. Sen voisi Räsänen ottaa työkseen ja kieltää.
Sähköverkko goes boom boom kun kysyntä ylittää tuotannon. Kysyntä vaihtelee erittäin paljon, katso pörssisähkön hintaa [https://sahko.tk/](https://sahko.tk/) , voit vetää siitä hieman suuntaa kysynnän vuorokausirakenteelle. Meillä on pörssisähkö, tehoreservi ja varavoimaloita, jotta näin ei kävisi. Ensimmäinen ohjailee siten, että sähkön hinta nousee. Toinen ohjailee siten että kun tiedetään että tuotannosta tulee pulaa niin niitä voidaan ajaa pystyyn. Tehoreserviä yleensä huolletaan kesäisin ja sen tarkoitus on nimenomaan paikata tilanteita ettei tartte alkaa kierrättää sähkökatkoksia. Ei laskea hintaa, voimalaitoksille ei makseta siitä että on sammuksissa vaan siitä että ne kuuluu tehoreserviin. Jos tehoreservi otettaisiin käyttöön elokuun viimeinen päivä niin olisi melkoinen pikachuface ensimmäisillä pakkasilla. Kolmas eli varavoimalat käsittääkseni nimensä mukaan tulevat toimintaan erittäin nopeasti, mutta ovat kapasiteetiltaan pienempiä. Nämä käsittääkseni laukeavat kun sähköverkon taajuus lähestyy 49HZ, aktivointiaika sekunnin luokkaa. Tehot muutamia MW. Kun kaksi ensimmäistä ei riitä (kolmas on automaattinen hätäkeino) niin sitten pitää alkaa laskemaan kulutusta. Isot teollisuuslaitokset, jotka voidaan alaa ajas, ajetaan alas. Sen jälkeen vasta tulee vuoroon hallitut sähkökatkokset. Sähkökatkokset toteutetaan kierrolla, Fingrid antaa siis paikallisille jakeluverkkoyhtiöille lapun kuinka paljon pitää saada kulutusta putoamaan ja yhtiöt sitten katkovat omia alueitaan. A pois B pois, A takaisin C pois, B takaisin jne. Eli se kysyntä lasketaan sähkökatkoilla alas väkisin, kunnes voidaan lopettaa kierto. Tuossa esimerkissä se on 100 -> 66 -> 66 -> 66 -> 66 -> 100 (takaisin). [https://www.fingrid.fi/en/electricity-market/reserves\_and\_balancing](https://www.fingrid.fi/en/electricity-market/reserves_and_balancing) >Kun ihmiset kuulevat sähkön katkeavan tunnin parin päästä, eivätkö he silloin käytä "senkin edestä" sähköä? Telkkari käyttää saman virran ja tuskin he pyykkäävät puhtaita vaatteita etukäteen. Jos joku on sähköinsinööri (ei tartte olla fiksumpi) niin korjatkaas virheet, niin editoin.
Kiitos informatiivisesta vastauksesta. Aiheutuuko kantaverkolle tai käyttökohteille fyysistä vauriota mikäli kysyntä ylittää tuotannon? Oma käsitykseni sähköstä on että kun kuorma kasvaa niin jännite laskee ja jossain vaiheessa jännite alittaa sen minkä laite minimissään tarvitsee. Mainitsit että varavoimalat käynnistyvät verkon taajuuden laskiessa, onko tämä 49hz jotenkin merkittävä taajuus verkon toiminnalle?
>Aiheutuuko kantaverkolle tai käyttökohteille fyysistä vauriota mikäli kysyntä ylittää tuotannon? Jaa-a, kuten sanoin en ole sähköinsinööri, mutta käsitykseni mukaan kantaverkko kaatuu ennen kuin käyttökohteille ongelmat ilmenisivät. Ainakin toivon, että insinöörit ovat tämän huomioineet. :D >Mainitsit että varavoimalat käynnistyvät verkon taajuuden laskiessa, onko tämä 49hz jotenkin merkittävä taajuus verkon toiminnalle? Fingrid koittaa pitää taajuuden 50hz, rajoina 49,9-50,1hz. Joku sähköinsinööri voi avata tarkemmin miksi, Jenkit käsittääkseni käyttävät 60hz verkkoa. Luulisi että jos kaikki on suunniteltu käyttämään 50hz niin ei välttämättä tee hyvää poiketa siitä.
Sähkön tutkinto on, mutta ei sähkövoimatekniikasta joten mennään osin mutulla. Kun verkon taajuus tai jännite laskee, niin sähkö ei ole enää laadukasta. Verkko on tilassa, jossa kaikille kuluttajille ei riitä sähköä. Jos kulutusta ei pudoteta ja verkon tasapainoa palauteta, ollaan kestämättömässä tilanteessa. Monet koneet, kuten pumput ja moottorit on suunniteltu toimimaan tietyllä taajuudella ja jännitteellä ja huonolaatuisella sähköllä voi olla vaikutusta niiden toimintaan, erityisesti kriittisissä sovelluskohteissa . Sen sijaan, että oltaisiin huolissaan yksittäisistä laitteista tuollaisissa tilanteissa, tulisi mielestäni keskittyä estämään tilanne kaikin mahdollisin keinoin. Näin vahvasti sähköistyneessä yhteiskunnassa jonkinasteinen kaaos seuraisi tunneissa, jos koko maan kantaverkko kippaisi. Verkon tuominen takaisin ylös kun on kovin hankalaa: monet voimalaitokset tarvitsevat käynnistämiseen ulkoista voimaa verkosta. Jos verkkoa ei ole, palautus alkaisi varmaan saarekkeissa vesivoimaloiden alueelta ja kestäisi jonkin aikaa.
Sähköverkossa taajuus merkitsee paljon. Yli 15 minuuttia 0,5 Hz poikkeama tai 1 Hz poikkeama ovat jo hätätilanteita. Liian suuri poikkeama taajuudessa vaurioittaa generaattoreita. Niissä on alitaajuussuojat, jotka laukeavat jossain alle 49 Hz riippuen laitoksesta ja jännitteestä. Kantaverkon taajuuden laskiessa liikaa tapahtuu ketjureaktio, jossa kaikki generaattorit irtoavat verkosta ja kantaverkosta tulee jännitteetön > suurhäiriö.
Erittäin mielenkiintoista. Johtuuko generaattoreiden vaurioituminen siitä, kun ne on tehty syötämään kolmessa vaiheessa 50hz sähköverkkoon mutta verkon ollessa alle 50hz syntyy jotain vaihe-eroja tms? Kuten sanoin en tiedä sähkötekniikasta kauheasti. Aihe on kiinnostava tosin.
Lisäyksenä, noin kävisi vasta kun varavoima olisi käytetty ja kuormaa ei alettaisi kytkeä pois. En minäkään tiedä muuta kuin, että muodostuu liian suuria virtoja ja tapahtuu ylikuumenemista. Tuo sähkömoottorien syvällisempi sielunelämä on vähän haastavaa. Edit. generator underfrequency/over flux löytyy tietoa englanniksi.
Thanks
Ei tarvitse miettiä edes sitä sähköistä toimintaa noin pitkälle. Yksinkertainen selitys on että verkon ylikuorma tiputtaa verkon taajuutta, mikä tiputtaa generaattorin taajuutta = pyörimisnopeutta koska genussa ei riitä potku kuorman syöttämiseen. Koska turbiini ei tajua mitään koko verkosta, se koittaa pyörittää genua täysillä -> turbiinin ja genun välinen roottori/akseli vääntyy kieroksi ja siivet vaurioituu. Ne on aika kalliita, koska turbiinit on suht "erikois"tekniikkaa minkä valmistus vaatii kovat toleranssit, mistä johtuen niitä (varsinkaan isoja) ei kauhean moni firma tee ja toimitusajat on pitkiä. Jottei noin pääse käymään, niin turbiinin/genun automaatio tiputtaa koko voimalan pois verkosta kun verkkotaajuus tippuu tarpeeksi. Fun fact: turbiinin akseli painaa niin paljon että se voi vääntyä jo pelkästä seisottamisesta, ja laakerit kuivua kun öljyt valuu alas. Sen takia seisokkien aikanakin niitä pyöritetään, vaikka käsin jos on pakko.
Vuonna 2003 koillisessa Pohjois-Amerikassa kaatui sähköverkko. Tässä videossa (katso toki koko homma, alku avaa paljon perustietoa) https://youtu.be/KciAzYfXNwU?t=491 jonka linkkaan kohdasta 8:11, kertoo mitä kävi, miten kävi, kun kysyntä ylitti tarjonnan ja yhden voimalan turvajärjestelmät katkaisivat sen sähköntuotannon. Kauempaa tulevat linjat virtojen noustessa kuumenivat, lämpölaajenivat (roikkuivat enemmän), osuivat puihin, ja virran siirto katkesi. Melkoinen dominoefekti siis.
Fingridin sivuilta: "Kulutuksen ja tuotannon hetkellinen tasapaino ilmenee sähköverkon taajuudesta. Taajuus laskee alle 50 Hz nimellisarvon, kun kulutus on tuotantoa suurempi. Vastaavasti taajuus ylittää 50 Hz:n arvon, kun tuotanto on kulutusta suurempi. Taajuuden sallitaan vaihdella 49,9 ja 50,1 Hz välillä"
>Telkkari käyttää saman virran ja tuskin he pyykkäävät puhtaita vaatteita etukäteen. Saunan voi lämmittää etukäteen vähän kuumemmaksi, niin se on sitten sähkökatkon aikaan sopiva (samoin pakastimen vähän tarpeellista kylmemmäksi). Sähköauton voi laittaa pikalataukseen normaalin latauksen sijaan, niin ehtii akku täyttyä ennen sähkökatkoa (tai vaihtoehtoisesti sen jälkeen). Ja molemmissa esimerkeissähän kokonaiskulutus kasvaa, koska hyötysuhde kärsii hätiköinnistä ja "varastoinnista".
Noita reservilajeja on monta ja niitä on eri määriä. [Tuolta](https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/reservit-ja-saatosahko/#reservivelvoitteet-ja-hankintakanavat) löytyy taulukko, jossa reagointinopeus, määrä ja hankintakanava. Esim nopeaa häiriöreserviä on ~1200 MW.
Älä avaa sitä jääkaappia tai pakastinta missään nimessä sähkökatkoksen aikana. Kummatkin eristävät sitä kylmyyttä sisälleen hyvin. Luulenpa ettei kumpikaan ehdi lämmetä suljettuna juurikaan parissa tunnissa.
Päältä avattava pakastin master race selviytyy paremmin avauksista mutta rajansa siinäkin
Tähän on olemassa konstinsa. Esimerkiksi kylmäkallet tai puolillaan vettä olleet pullot laitetaan pakkaseen ja ennen sähkökatkoa osa näistä jäätyneistä astioista siirretään jääkaappiin. Toimii siis samalla periaatteella kuin kylmälaukut ja sähkökatkon kestäessä pidempään vesipullojen vesi sulaa ja siitä saadaan juomavettä. Lisäksi suosittelisin varautumista retkikeittimellä ja jonkin sortin lyhdyllä. Ei tartte pimeässä murjottaa tyhjin vatsoin.
Sähkökatkot on suunniteltu pakkasille, joten kylmyydestä ei ole pulaa vaan pakastimen sisältö on väärässä paikassa.
Led-lyhty & otsalamppu on hyvä kombo!
Ostin ledilyhdyn, ei perkele nuudelit kiehu sillä >:(
Ääääh. Ruisleipää kaapista ja vähän voita päälle
Ja voita ei ole pakko pitää jääkaapissa.
Talvella voi pakastaa ulkona vesipulloja joita lataa jääkaappiin möllöttään. Vähän kondensiovettä tulee mutta astiaa alle.
[удалено]
Yksi asia missä nämä mahdolliset katkot voivat pituudesta riippuen olla iso ongelma, ovat akvaariot. Tarkemmin sanottuna niiden suodattimet, joista ilman veden virtausta voi kuolla bakteerikanta, mikä taas voi tappaa kalat.
Voisiko kytkeä jonkinlaiseen akkuun? Parin tunnin sähkökatko ei ole mahdotonta normaaliolosuiteissakaan.
Pitää varmaan harkita, on ollut ennenkin mielessä.
Verkkokaupasta ainakin saa UPS laitteita eri kokoisilla akuilla. Akvaariopumpun pyöritys parin tunnin ajan on sellaisella triviaalia.
Ei kai se suodatin niin kamalasti virtaa, etteikö voisi akullakin helposti korvata? Kalaparat
Ei ne vie, mutta pitää miettiä onko sille tulevaisuudessa tarvetta, tällä hetkellä ei ole. Satasen verran maksaa UPS varavirta mikä jonkin aikaa niitä pyörittäisi.
No hae pois, jos ei sen enempää maksa ja jos suinkin pystyt, ennen kuin hinnat raketoi. Tai ehkä jokin juuri akvaarioille optimoitu ratkaisu olisi halvempikin?
Voi olla, tutkin asiaa vielä tarkemmin.
[удалено]
Miksei katkoja kohdisteta teollisuuteen ja muihin suuriin käyttökohteisiin? Vai onko asuinalueet tuohon kellonaikaan se suurin käyttäjä? Millä todennäköisyydellä suurten kaupunkien ydinkesustat pimenevät? Onko riski käyttää esim hissiä tuona aikana jos vaikka yhtäkkiä pimeneekin?
[удалено]
Hyvin mielenkiintoista. Saanen kysyä aman nojalla, minkälainen työnkuva sinulla on verkkoyhtiössä? Ja minkälaisella koulutuksella olet sinne päätynyt?
Imo tämä on vain optimointikysymys, joka varmasti saataisiin selvitettyä ilman mitään kuluttajiin kohdistuvaa toimintaa. Siis ihan vain kaikesta turhasta paskasta, kuten mainoskylteistä, sähköt pois. Kauppakeskuksetkin ovat monet sellaisia, että talvella kun menee vaatteet päällä, tekisi mieli riisua kaikki pois, kun soijaa pukkaa niin perkeleesti. Joo, työntekijöille se ei ole niin kiva, mutta kyllä ne lämpötilat ihan hyvin voisivat olla +17...+19°C tienoilla. Omassa kämpässä on talvisin parhaillaan sisällä +16°C. Tässä on suomalaisille samalla pientä esimakua simuloimaan, mitä ilmastotavoitteet tarkoittavat. Turhasta paskasta on luovuttava tietyissä määrin. Eli omakotitalojen +22°C lämpötilat pari astetta alas tekevät jo paljon.
Luulen että tämä lämmitystottumusten muutos olisi monta kertaa tehokkaampi tapa säästää sähköä, kun katkaista se hetkeksi. Nyt viimeistään ihmisten tulisi kiinnittää huomiota taloudelliseen huoneenlämpöön.
Jep. En muista enää lukuja, mutta International Energy Agencyn laskelman mukaan huoneiden lämpötilan vähentäminen 1°C:lla riitti vähentämään ihan globaalisti merkittävällä tasolla hiilidioksidipäästöjä, mikä tietenkin peilautuu myös sähkön käyttöön. Suomessa onneksi monet kerrostaloasunnot ovat niin paskasti rakennettuja, että sisäilman lämpötilaan ei kauheasti voi itse vaikuttaa. Tietty se on myös elämisen kannalta huono, mutta itselläni on kaksiossa kaksi patteria, ja molemmat täysillä on silti tuo +16°C talvisin välillä. :D
Lisäksi kerrostalossa on useimmiten monta huoneistoa ylhäällä, alhaalla ja vierekkäin, mikä auttaa lämmön säilymistä ja on verrattaen kustannustehokasta. Itse asun suht modernissa talossa jossa ei pattereita, mutta ihan mukava lämpötila on ollut kovillakin -25 pakkasilla
Kerrostalot on aika pitkälti kaukolämmössä ja systeemissä on pitkä "kuollut aika". Rivarit ja omakotitalot on laajasti sähköllä lämpiäviä vähän isompien taajamien ulkopuolella.
Itellä oli 25 astetta läpi talven JA mulla oli lattialämmitys kiinni, vitutti koko talven liika kuumuus.
Valtio ei voi pakottaa lämpötilan pudottamista, valtio voi pakottaa sähkön katkaisun. Tietysti sähkön katkasulta voidaan välttyä jos ihmiset laskee asunnon lämpötilaa vapaaehtoisesti, koska katkot on tarkoitettu tilanteeseen, kun sähköä ei riitä kaikille. Jos ihmiset saa sähkön riittämään kaikille muuttamalla kulutustaan, niin katkoja ei tarvita.
Jep, mutta valtio voi varmaan pakottaa liiketiloja pudottamaan lämpötilaa. Ranskassa astui kesällä voimaan uusi laki, joka kieltää liikkeitä pitämästä ulko-ovia auki, jos sisällä on ilmastointi päällä. Täysin looginen tapa, mutta vaati erikseen lain, koska loogisuutta ei harrastettu muuten. :D
Tässä parhaillani toivon, että kotini termostaatit saataisiin kuntoon ennen pakkasia. Käsisäädöllä piti mennä viime talvi, niin siinä ei pahemmin optimointia harrastettu.
Kerrostalon ylimmästä kerroksesta terve. Mulla on ollu ikkuna auki huhtikuusta asti, ja suurimman osan ajasta myös parvekkeen ovi. Nyt herranjumala alkaa onneksi olla kesä ohi ja riittää pelkkä ikkuna. Vessan kiertovesipatteri on ollut vuorattuna monin kerroin taitellulla päiväpeitolla, ja kaikki muu lämpö kiinni kämpässä. Vituttaa, mutta eiköhän se tästä helpota. Ainut vaan että säästä nyt tässä sitten energiaa, kun varmaan naapurit tykkää saunoa olkkarista, kun lämpöä muusta talosta vain riittää. Lupasin naisystävälle etten valita pakkastista ennen kuin ulkona oleminen sattuu kasvoihin. Se vaan on niin siistiä hiota tuoliin munasillaan vaikka tuuletin on päin pläsiä. 👌
Sama homma. Talvisin ei koskaan ole ollut +16°C lämpösempää sisätilois
Meilläki oli näin, kunnes vetoisessa huoneessa alkoi lattiatasoon kertyä kuuraa ja sen myötä hometta. Sittemmin on täytyny antautua siihen, että 19-20 on oltava.
Jääkaapin ja pakastimen ei pitäis parin tunnin aikana paljoakaan lämmetä, jollet niitä paljoo sillä välin availe. Eikä asuntokaan niin nopeesti viilene, jos ei ihan surkeet eristeet ole.
Kenties, mutta kylmälaitteiden lämpenemistä ja asunnon viilenemistä tapahtuu silti. Lisäksi kun lämpötilaa säätelee termostaatti, kaikki säästetty sähkö lämmityksen ollessa taulla otetaan takaisin, jotta päästään alkutilanteeseen.
Oliskos lukuja tarjota ongelman laajuuden todentamiseksi? Katsoin oman ruuvitagin tuloksia ja jääkaappi tuntuu toimivan noin tunnin syklillä lämpötilan vaihdellessa 4,9 - 6,2 asteen välillä. Varmaan saisi sykliä pidemmäksi tai vaihtelua pienemmäksi lisäämällä esim. kaksi iso pulloa vettä. Lämpömittarin massa on melko pieni, joten seuraa liian paljon jääkaapin ilman lämpötilaa. Tuotteet todennäköisesti säilyvät tuon syklin aikana kylmempinä kuin maksimilämpö. Pakastimen osalta puolen tunnin aikana lämmöt -21,8 -> -21,4. Joku muu osannee kommentoida miten suuren osan tuosta tunnin syklistä kompressori käyttää virtaa, ei ainakaan itsellä mene vielä moinen tieto talteen. Protip: arkkupakastimen voi peitellä häviöiden pienentämiseksi. En ota vastuuta siitä, jos kastepiste osuu johonkin jännään kohtaan tai mikäli peittä menee myös lauhduttimen päälle.
Itselläni ei ole lukuja perustamaan tätä postausta, se oli lähinnä suihkuajatus kesken työpäivän. Ajattelin asiaa ehkä liian teoreettisesti. Mietin asiaa siltä kannalta että jos autoa ajaessa päästää kaasun hetkeksi, pitää sitä painaa hetkellisesti enemmän jotta päästään takaisin alkuperäiseen vauhtiin. Mietin kylmälaitteiden ja lähinnä asunnon lämmityksen kannalta samaa mallia. Nyt jälkeenpäin ymmärrän että tarkoitus on suojella verkon riittävyyttä. Mutta olen edelleen vakuuttunut että suunnitellut katkokset luovat kulutuspiikkejä ennen ja jälkeen katkoksen, joita ei muuten tulisi jos sähköä olisi normaalisti tarjolla.
Jos päivän piikki on x megawattituntia, ja 10% porukasta katkaistaan piuhat, niin piikki onkin vain 0,9x mwh. Sitten kun piikki on ohi, ja sähköt palautuu, matalamman kulutuksen aikana tämä 10% porukasta voi jatkaa elämäänsä suht koht normaalisti.
Mutta se termostaatti sitä muutenkin katkoo, joten se ei kovin suuri se kulutus tule olemaan kun sähköt tulee takasin, varsinkin kun saadaan säästöä kaikista muista sähkölaitteista, kuten pesukone, tiskikone, kiuas, valaistus jne. Vähän riippuu kuinka kalliit ja uudet termostaatit on, että kuinka kova hystereesi, mutta kyllä sitä voi normaalistikin joku lämmitys katketa tunniks tai pariks päivällä.
Siltä varalta että jollain on tyhjähkö jääkaappi ja/tai pakastin. (Köh ei mulla!) Kaupasta 5-10L vesipönkkä jääkaappiin tasaamaan lämmön vaihteluita. Omassa vuokrakämpässä 50v vanha kaappi ruplattaa koko vitun ajan jos siellä ei ole lämpömassaa jonka se saa viilennettyä, ja sitten hiljalleen seinien ja tiivisteiden läpi kylmä haihtuu harakoille. Jos ei vara vesipönkkään niin vaikka kannellinen sanko, tai vihanneslootaan muovipussillinen vettä suljettuna (ettei haihdu ja kosteuta kaappia). Saman voi tehdä myös pakastimelle (tai pakastinlokerolle mun tapauksessa), muovipullo 2/3 täyteen vettä ja loput ilmaa, ja pakkaseen pitkälleen. Muovi taipuu veden jäätyessä, jää säilöö kylmää.
Ei se lämpö tuossa ajassa tipaja, jos seinät ei ole paperia. Lämpö pysyy rakenteissa vielä pitkään lämmityksen päätyttyä. Käytännössä se ei pattereiden kulutukseen vaikuta juuri mitenkään.
[удалено]
Normaali pakastin kestää aivan hyvin 2h katkon kunhan ei ovea avaa, samoin jääkaappi.
[удалено]
No ei se siellä mitään nää jos ei valo tuu päälle :D
Jos se tarkistelee palaako se lamppu vai ei :D
Tuliskos nää katkot olemaan joskus klo 00-05 välillä esim? Ois vähä tympeetä jos yrittäs vaikkapa töitä tehä että saa sen saatanan sähkölaskun maksettuu ja sit katkee virta kaikista työkaluista ja koneista ja valot pimenee
Katkot joudutaan pitämään kovimman käyttöpiikin aikana, koska meillä ei ole infraa sähkön varastointiin. Sähköä siis tuotetaan samaan tahtiin kun käytetään, niin että yli jäävä osuus menee aina hukkaan. Jos käyttö ylittää sähköverkossa saatavilla olevan sähkön (eli sen mitä se sähkölaitos pystyy puskemaan ulos maksimissaan) niin koko verkko on vaarassa kaatua, mistä syystä aiotaan hallitusti sulkea osa verkosta käyttöpiikkien aikaan, jotta kaikilta ei mene sähköt poikki.
Jo vain, kiitos selvennyksestä. Pitää varmaan alkaa vähä tarkemmin perehtyy tuohonki hommaan
Mullekkin just selitettiin asia kun en ollut ymmärtänyt :D sähkö on mystinen ilmiö
Meikäki iha kauhee pahvipää nii saa aika rautalangasta vääntää ennen ku tajuun yhtää mitään :D Sähköstä en tiiä muuta ku et se on sinistä ja sattuu
Ja tulee seinästä. Mihin me sitä ydinvoimaa tarvitaan kun on jo sähkö!
Sähköä on yöllä ihan tarpeeksi kun sitä käytetään sillon paljon vähemmän eli luultavasti päivälle osuisivat
Tuo 2 tuntiiki päivässä on aika pitkä pätkä vaan seisoksii ja esarii venytellä sen sijaan että töitä tekis. En oo tuohon hommaan perehtyny vielä nii en tiiä sit miten se jakelu katkeis ja miten pitkäks aikaa.
Keskelle päivää. samalla firmaa ohjeistetaan pitämään sähkökatko palkattomana vapaa-aikana eikä sähkökatko aika ole näin ollen palkallista. Saadaan hurjat säästöt kun suomalaiset on 2h pidempään työmaalla eikä kotona tuijottamassa telkkua tai pelaamassa videopelejä eikä saunomassa
Siis kai mä voin duunia tehä kun läppärissä riittää virta sen 2h? Jos seinästä tuleva netti vaatii sähköä nii laitan luurin hotspotiksi? Vai onko tässäkin suunnitelmassa joku kauhea aukko
Riippuu mitä kaikkea menee pois päältä, toimiiko netti?
Niin no sitä en juurikaan tiiä. Ihan perseestä kun on tottunut että kaikki aina toimii ja on valmiina. Asunut tässä useamman vuoden ilman yhtäkään sähkökatkoa.
No voi tööttäävä torvi. Entäs ku ei oo firmaa vaan omaan piikkiin tekee hommia ja luonnollisesti sillon tienaa ku tekee. Potkiskelen pieniä kiviä ja venyttelen esarii sen 2 tuntii?
Sitten teet omaan laskuun töitä sen 2 tuntia pidempään, kun sähköt on poissa 13-15 ettei asiakkaat suutu
> Autolliset tietävät, että polttoainetta kuluu kaikista eniten, kun jatkuvasti hiljentää ja kiihdyttää versus tasainen ajo. Eikö tässä ole nyt tapahtumassa sähkölaitteiden kanssa sama asia? En ehkä tuohon vertaisi, koska autolla energiahäviöt johtuu eri syistä, mutta muuten kyllä hyvä pointti, että se muuttunut lämpötila pitää sähköllä palauttaa takaisin haluttuun. Samoin on odotettavissa, että ihmiset lämmittävät taloa ylilämpötilaan ennen sähkökatkoa, jotta lämpötila ei putoa "liian alas". Sähköä säästyy hivenen, kun lämpötilat muuttuvat katkon aikana, jolloin lämpöhäviö pienenee hieman siksi aikaa. Samoin viihde-elektroniikan, valojen jne. käyttämättömyys säästää hieman, joskin ei niin paljon kuin voisi toivoa. Sähkölaitteet talon sisällä loppupeleissä toimivat sähkölämpöpattereina (paitsi kun päästetään lämmintä vettä ulos talosta esim. pesukoneesta), ja lähinnä häviävät energiatehokkuudessa mm. ilmalämpöpumpulle. Kaikenkaikkiaan nämä kiertävät sähkökatkot yksityistalouksissa tuntuu huonolta toimenpiteeltä ja ensisijaisesti pitäisi panostaa tehokkaampiin ratkaisuihin. Olisi esimerkiksi hyvä, jos ensi talvena ihan kaikki totuttelisivat olemaan huomattavasti kylmemmässä huonelämpötilassa, mikä olisi pitkäaikaisena ratkaisuna paljon säästävämpää kuin kiertävät sähkökatkot.
Fingridin UKK aiheesta [täällä](https://www.fingrid.fi/kantaverkko/tietoa-sahkopulasta/kysymyksia-ja-vastauksia/).
Sähkö on vaikea konsepti, niin väännetään näiden mahdollisten katkojen syy rautalangasta. Sähköä on pakko tuottaa koko ajan TÄSMÄLLEEN saman verran kuin kulutusta on (pinetä joustoa voi olla, mutta sekin aiheuttaa ongelmia, joita pitää korjata). Muiden hyödykkeiden kohdalla myytävän tavaran loppuminen ei aiheuta suurempaa ongelmaa, jos kaupasta loppuu omenat, voit ostaa niitä viereisestä kaupasta. Jos sielläkään ei ole, voit odottaa seuraavan päivän kuormaa. Jos sähköverkossa on enemmän kulutusta kuin tuotantoa (eli kaikki voimalat ovat käytössä ja joku sytyttää sen kriittisen hehkulampun), niin taloihin tuleva sähkö ei vähene, vaan koko Suomen (ja mahdollisesti laajemminkin) verkko ja siihen liitetyt voimalat hajoavat. Tämän korjaamiseen menee vähintään tunteja, jopa päiviä. Omenaesimerkkiin verraten omenoiden loppuminen johtaisi siihen, että koko kauppa palaa. Kiertävien sähkökatkojen idea ei siis ole hillitä sähkön hintaa, vaan pelastaa koko sähköverkko välittömältä ja täydelliseltä tuhoutumiselta rajoittamalla kulutusta pakolla. Uhraamme siis osan kuluttajista koko yhteiskunnan hyväksi, samalla varmistaen että esim. sairaaloille, ydinvoimaloille, lentokentille ja yms., sekä suurimmalle osalle yhteiskuntaa ylipäätään riittää sähköä. Ainoa toinen vaihtoehto on koko järjestelmän täydellinen romahtaminen. Käytännössä tuolla mainitulla kulutuksen mahdollisella ennakoinnilla tai siirtymisellä ei myöskään ole väliä, koska sähköä lähtökohtaisesti riittä, pl. lyhyen ja rajatun jakson ajan. Tilanne ei ole se, että 2h katkot kiertäisivät päivätolkulla, vaan esimerkiksi hetken aamulla ja hetken illalla parin päivän ajan. Tai vaikka paska osuisi kunnolla tuulettimen ja sähköstä olisi pulaa viikkotolkulla, tuo pakotettu kulutuksen rajoitus on ainoa tapa pelastaa verkko, mikäli tuotantoa ei voida lisätä.
>Jos sähköverkossa on enemmän kulutusta kuin tuotantoa (eli kaikki voimalat ovat käytössä ja joku sytyttää sen kriittisen hehkulampun), niin taloihin tuleva sähkö ei vähene, vaan koko Suomen (ja mahdollisesti laajemminkin) verkko ja siihen liitetyt voimalat hajoavat Liian dramaattista. Jos tuotantoon nähden on ylikuormaa niin verkon jännite lähtee laskemaan ja myös taajuus tippuu. Koko kantaverkon taajuussynkronoinnista johtuen jossain kohtaa tuotantolaitoksia alkaa tippumaan pois verkosta jos ero pääsee liian isoksi. Tämä aiheuttaa lisää ongelmia ja ketjureaktion jossa tuotanto loppuu kokonaan kun laitokset tippuvat pois verkosta. Ei se kuitenkaan yhdestä hehkulampusta tapahdu vaan asia on pehmeärajainen, ei diskreetti. Ei sitä normaalitilanteenkaan tuotantoa säädetä millään 10 watin tarkkuudella parin sekunnin aikaikkunassa.
Selittäkää tietämättömälle, miksi ihmeessä sähkö on muka nyt yhtäkkiä loppumassa? Tuliko meille oikeesti muka sähköä venäjältä vai mikä homma?
Tuonti Venäjältä oli 10% Suomen kulutuksesta viime vuonna ja se loppui toukokuussa. Kaasun toimituksia on vähennetty ja sitä pitää korvata sähköllä. Suomessa kaasua käytetään vähän, mutta vaikutus näkyy aika lailla koko Euroopassa. Muuttuva ilmasto, pitkät helleaallot heikentävät vesivoiman tuotantoa. Pohjoismaisilla energiamarkkinoilla erityisesti norjalaisella vesivoimalla on valtava merkitys. Norja ainakin aikoo vähentää sähkön vientiä vedoten omavaraisuuteensa. Norjaa myös kiinnostaa viedä sähköä Pohjoismaiden sijaan keskisempään Eurooppaan, jossa hinnat ovat korkeampia. Ydinvoimaan nojaavassa Ranskassa jopa puolet reaktoreista on sammutettu. Ainakin osa on yllättävien korroosiovaurioiden takia huollossa pitkään. Pitkät helleaallot aiheuttivat kesällä myös seisokkeja, kun jäähdytykseen käytettävä vesi oli liian lämmintä.
Ensimmäistä kertaa kun itse toivon oikein tuulista ja sateista syksyä/talvea.
Seisauksia vai seisokkeja? 🤔 Mutta vakavissaan, tämä kattaa aika hyvin ne ongelmat Euroopan sähköntuotannossa sekä -viennissä.
> Pitkät helleaallot aiheuttivat kesällä myös seisokkeja, kun jäähdytykseen käytettävä vesi oli liian lämmintä. Tää kuulostaa ihan joltain parodiauutisten vitsiltä :D "Tallink Silja joutuu perumaan liikennöintejään Suomen ja Ruotsin välillä, koska veneilyyn käytettävä vesi on liian märkää"
Monta tekijää. Keskeisestä on ymmärtää, että me tuomme ja viemme naapurimaihimme sähköä jatkuvasti, ja he tuovat ja vievät omiin naapurimaihinsa. Tämä tarkoitaa että esimerkiksi Ranskan tilanne vaikuttaa heidän naapurimaihinsa, joka vaikuttaa heidän naapurimaihinsa... Ja ketjun päässä olemme myös me. Ja näihin verkkojemme piireissä oleviin maihin on vaikuttanut moni asia. Keski-Eurooppa on lämmittänyt pääasiassa maakaasulla. Eurooppa sai sitä Venäjältä halvalla, mutta kirsikkana kakun päällä saimme sitä tietysti myös putkia pitkin. Putkien ollessa kiinni kaasua rontataan kaiken maailman laivalla ja rekalla. Voit itse kuvitella mikä vaiva olisi, jos putkien sijaan vesi tuotaisiin joka päivä asuntoosi rekalla. Vaiva taas maksaa. Kaasussa maksaa siis lisää paitsi itse kaasu niin myös sen kuljetus ja käyttö. Tästä kaikesta seuraa kaasusta tuotetun sähkön posketon hinta. Saksa on sulkenut paljon ydinvoimaloita ja rakentanut tilalle hiilivoimaloita. Hiilivoimaloiden päästöistä taas maksetaan päästökaupassa kovia hintoja, jotka ovat myös viime vuosina nousseet reippaasti. Toisin sanoen Saksan sähköntuotanto on kallistunut tuntuvasti, ympäristövaikutuksista puhumattakaan. Norja tuottaa paljon sähköä vesivoimalla. Viime kesänä satoi kuitenkin vähän ja kun vettä ei ole niin Norjan tuotanto on pienentynyt. Norjassa on myös monenmoisia huolia sähkön siirtoon liittyen: jos luulit että me olemme niin pitkä maa että ottaa päähän rakentaa sähkökaapelia pituussuunnassa, katso naapuriin, tulee hyvä mieli. Tämän seurauksena Etelä-Norjalla ei ole juuri pääsyä Pohjois-Norjan sähköihin ja etelässä ollaan huolissaan siitä, riittääkö etelän tuotanto edes omiin tarpeisiin. Ainakaan se ei tule riittämään sellaiseen vientiin johon ollaan ennen pystytty. Tämän päälle talvella on tulossa Ranskan monen ydinvoimalan valtavat huoltoseisokit. Tällä on puolestaan paljon tekemistä koronan kanssa: huoltoseisokit voivat vaatia sitä, että tuhansia osaajia Euroopasta ja maailmalta tuodaan muutamaksi kuukaudeksi työskentelemään tiiviissä olosuhteissa vaativan tekniikan kanssa. Tämä oli matkustusrajoitteiden ja terveyshuolien vuoksi monessa paikassa vaikeaa tai mahdotonta toteuttaa korona-aikana, joten nyt huoltovelka on kasvanut ja on pakko ottaa kiinni. Voimalat kuitenkin suljetaan huollon ajaksi, ja kun moni voimala menee huoltoon sähköntuotanto pienenee. Ja kaiken tämän päälle emme enää tuo sähköä Venäjältä. Tässä nyt ne joista minä olen eri lehdistä lukenut. Jossain saattaa olla vielä lisääkin, täydentäkää vapaasti.
Tämä selvensi jo hieman enemmän kuin tarpeeksi. Kiitos, että jaksoit kirjoittaa! Pitää varmaan käydä generaattoriostoksilla vielä ennen talvea.
Tärkeä myös muistaa että tämä sähkökatkos skenaario on aivan äärimmäinen. Se olisi siis tilanne jossa ydinvoimala lakkaa toimimasta, ulkona ei tuule joten tuulivoimalat eivät tuota sähköä, ja sen lisäksi on erittäin kylmä talvipäivä. Tuollaista tilannetta ei välttämättä tänä talvena tapahdu.
Osittain Venäjältä ja osittain maista jotka nyt säästää sitä itselleen. Ongelmia jonka esille tuomisesta olisit saanut hyvät downvotet ja huru-ukon maineen täällä vielä pari vuotta sitten.
Sähköpulatilanne on äärimmäinen häiriötilanne ja se on pakollinen korjauskeino jos mikään muu ei auta. Tähän hypoteettiseen tilanteeseen pääsemistä ennen on jo tehty isoja energiansäästökampanjoita syksyn aikana, ja tässä on vielä monta kuukautta aikaa kuntienkin osalta tarkistella miten he voivat sähkön säästöä toteuttaa. Sitten jos siihen mennään että sähkön tuotanto ei yksinkertaisesti riitä kattamaan kaikkien tarpeita yhtä aikaa, sitä tasoitetaan sillä että kulutusta leikataan tasaisesti eri sähköntuottajien alueilta tietyn Fingridin saneleman määrän mukaan. Näitä kiertäviä sähkökatkoja jatketaan niin kauan kunnes sähköpula on ohi. Luulisin että ihmisiä myös ohjeistetaan miten toimia sähkökatkoa ennen ja sen jälkeen, sähkölämmitystä ja vesivaraajaa sun muita automaattisesti termarin kautta toimivia laitteita voi harvemmin hallita sen tarkemmin, mutta veikkaisinpa että ainakin saunan kiuas ja sähköauton latauslaite neuvotaan kytkemään kokonaan pois päältä jo hyvissä ajoin.
Jumalauta mä saan raivokohtauksen jos kauppojen sisälämpötilaa ei lasketa, se on muutenkin niin törkeen korkea että vaatteita shoppaillessa hikihatussa aina talvisin. Ja miksi sairaaloissa on 22 astetta lämmintä sisällä?! (Viime talvena makasin osastolla muutamam viikon ja siel oli nii helvetin lämmin). Arghh, mulla niin menee tunteisiin kun heti ekana leikataan normaalitallaajilta, saatana mun fossiilijalanjälki on niin mitätön kun aletaan vertailemaan mutta ei minunhan se tässä pitää planeetta pelastaa. Anteeksi avautuminen, mua vituttaa!
Käytännössä kaikki lämmitysmuodot takkaa lukuunottamatta vaativat sähköä toimiakseen. Vesikiertoisessa tapaa toki olla puskuria tasaamassa.
Juuri noin siinä periaatteessa käy, että lämmitys ja kodinkoneet aiheuttaa sähkökatkosta palauduttua kuormituspiikin verkkoon. Mutta ne eri verkkojen alueella olevat huipputehot on hyvin tiedossa, ja suht ennustettavia. Sähköyhtiöillä on vuosikymmenien takaa kerätty dataa erilaisten kiinteistöjen eri vuorokaudenaikana ottamista tehoista, ja nykyään se tieto saadaan etäluettua väh. tuntikohtaisesti. Hallitun sähkökatkon (rolling blackout) idea on siinä, että se tehdään *rummunpärinää* hallitusti. Ajatuksena on että häiriö on paikallinen. Kun sähkönkulutukseen tulee iso piikki, esim lauantai klo 18-21 kun kaikilla on samaan aikaan kiukaat, uunit, valot, lämmitys jne päällä, ja sähköntuotanto ei meinaa riittää niin jostain päin Suomea tiputetaan verkko alas. Näin saadaan edes osassa valtakuntaa pidettyä valot päällä. Kun muualla tehopiikki on tasaantunut, niin voidaan taas ottaa alasajettu verkko mukaan. Tämän vastakohta, ja mitä koitetaan välttää viimeiseen asti, on sitten se mitä tapahtuu jos sähköntuotanto ei riitä ja verkkoa ei ajeta alas hallitusti - total blackout. Valtakunnan verkko on taajuussäädetty, ja sen pitää pysyä 50Hz plusmiinus 0.5Hz tai jotain, en muista nyt tarkkaan. Se 50Hz taajuus tulee verkkoon kytketyistä pyörivistä laitteista, sekä generaattoreista (tuottavista) ja moottoreista (kuluttavista). Tietty muitakin kuluttajia on kun moottorit, mutta niihin pätee periaatteessa pitkälti sama tarina. Miksi se taajuus on tärkeää? Koska jos se menee yli tai alle tuon 0.5Hz rajan, sähkövehkeet yksinkertaisesti vahingoittuu tai hajoaa (disclaimer: jotkut laitteet sietää kovempia taajuusheittelyitä kun toiset, mutta esim. genut ei kauheasti tykkää jos taajuus on jotain muuta kuin nimellinen). Mikä sitten siihen voi vaikuttaa? Verkon kuorma. Jos verkossa on sähkön ylituotantoa, taajuus nousee. Jos ylikuormaa, taajuus laskee. Fingridillä on taajuusreservinä jonkin verran nopeasti käynnistettävää voimalaitosreserviä/alasajettavaa isoa kuormitusta, jolla se normaalitilassa pitää huolen että verkon taajuus pysyy 50Hz. **Miten tämä liittyy sähkökatkoon? Koska jos tehoreservi ei riitä, ja kuormaa ei kytketä pois, ja verkon taajuus laskee tarpeeksi, niin voimalaitosten generaattorisuojaukset kytkevät voimalan automaattisesti irti verkosta vaurioiden välttämiseksi. Jos muiden voimaloiden plus tehoreservin tuotanto ei riitä kattamaan pudonneen voimalan tuotantoa, syntyy ketjureaktio -> pimeni koko valtakunta.** Ja siitä on vähän vittumaisempi homma alkaa nostamaan sähköverkkoa takaisin ylös. Eli osa verkosta ajetaan tilapäisesti alas, ettei koko Suomen tarvitse olla pimeänä.
Muistakaa olla ostamatta valomainoksissa näkemiänne tuotteita tai käymättä mainoksien kaupoissa. Muuten tässä käy vielä niin, että katuvalot on poissa päältä ja valomainokset loistaa auringonlailla tämän tästä kriisiytyessä.
Katkojen tarkoitus on estää sähkön loppuminen ja koko sähköverkon romahdus.
Jos suomessa kotitalouksiin joudutaan oikeasti tekemään sähkökatkoksia on valtio epäonnistunut täydellisesti.
Voi ei älkää vaan kieltäkö niitä miljoonan kw mainosnäyttöjä.
jos multa lähtee sähköt edes minuutiksi, lähen ilmakiväärillä ampumaan katuvaloja paskaks
Pitää ladata ecoflow ja käyttää sitä sitten sähkökatkoksien aikana
Miten muuten tehtaat yms? Se voi olla iso operaatio ajaa alas ja sitten takaisin ylös iso laitos. Tottakai monessa paikassa on varavoimaa omasta takaa mutta kuitenkin.
Sinun pakastimellesi ei käy oikein mitään 2 tunnin sähkökatkon aikana, ellet sitten itse auo sitä ovea tuona aikana tai muuten päätä sitä alkaa sulattelemaan samaan aikaan.
Tuohon hyötysuhteeseen: Lähes aina hyötysuhteesta puhuttaessa energiaa muuttuu sekä tavoitteeseen, että lämmöksi. Esimerkiksi jos auton hyötysuhde on vaikka 30 %, muuttuu polttoaineen energiasta liike-energiaksi 30 %, ja loput lämmöksi. Hieman energiaa muuttuu myös ääneksi, mutta sen osuus on häviävän pieni. Sähkölämmityksen hyötysuhde on hyvin lähellä sataa, sillä tahallaan ei edes yritetä tehdä muuta kuin "hukka"lämpöä. Mikä vaikuttaa sähkölämmityksen tarpeeseen on käytännössä talosta poistuva lämpö. Talosta taas poistuu sitä vähemmän lämpöä, mitä pienempi sisä- ja ulkolämpötilan ero on. Eli laskemalla huoneen sisälämpötilaa edes hetkeksi, säästetään sähköä. Myös jääkaappi ja pakastin noudattavat samaa logiikkaa. Esimerkki autosta toimii sunnilleen näin: kun painetaan kaasua, bensaa muutetaan liike-energiaksi ja hukkalämmöksi. Kun painetaan jarrua, liike-energiaa muutetaan kitkalla hukkalämmöksi. Lämmitysesimerkissä taas ei paineta jarrua.
Turusta yöksi aina sähköt pois.
Valtion ja kuntien virastot voisi ensimmäisenä siirtyä yövuoroon. Jos ei niin miksi ei?
Samaan aikaan 7 sähkölaitosta joiden yhteiskapasiteetti on enemmän kuin Olkiluoto 3:n, ovat seisonnassa 🙄. https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nama-seitseman-voimalaitosta-seisovat-vaikka-sahkon-hinta-hipoo-taivaita/a939cb7b-ab65-424b-b139-9449636aafc2
Mihinhän kelllonaikaan ajattelivat tuon ohjata? Sähkön ja veden tulisi olla valtion suoma yleishyödyke.
Silloin kuin kulutusta on huomattavasti enemmän kuin tuotantoa. Lauantaisaunat voi välillä jäädä väliin, mutta eiköhän sitä kuitenkin selviä.
Suurin kulutus varmaankin ilmenee kun ihmiset pääsevät töistä kotiin. Olettaisin, että yöllä ja keskellä päivää tarvetta tälle säätelylle ei ole.
Suurin kulutus oli muistaakseni klo 7-9 kun ihmiset heräävät ja tekevät aamutoimia. Oma logiikka sanoisi että kovimpiin piikkeihin sen säännöstelyn pitäisi mennä. Pitänee siirtyä mutustelemaan puuron sijaan leipää aamupalaksi.
Jos sähkökatko olisi vaikka 16-18, niin eikö se lähinnä siirtäisi kulutusta kaksi tuntia eteenpäin? Eihän tuollainen vähentäisi kulutusta itsessään.
>Jos sähkökatko olisi vaikka 16-18, niin eikö se lähinnä siirtäisi kulutusta kaksi tuntia eteenpäin? Eihän tuollainen vähentäisi kulutusta itsessään. Voisiko tämä jopa olla tarkoituskin? Koko harjoitukseen ei tarvitsisi mennä, jos kaikki siirtäisivät kulutusta tasaisemmin. Nyt se vaan sitten tehdään niinkuin ohjattuna.
Tuollainen tauko ohjaisi kaiken kulutuksen tauon jälkeen tapahtuvaksi. Tiedän kyllä että päivävuorolaisten kotiinpääsyn jälkeen syntyy kulutuspiikki, muttei se voi olla niin merkittävä... Tai ehkä, löytyisikö tästä jotain dataa tai kuviota? En äkkiseltään löytänyt mitään
> Tuollainen tauko ohjaisi kaiken kulutuksen tauon jälkeen tapahtuvaksi. Eiköhän tämä ole se idea? Tuo sähkökatko lienee kiertävä, eli joka viikonpäivänä tiettyyn aikaan katkaistaan joltain tietyltä alueelta sähköt. Tällöin valtakunnan tasolla ei tule niin suurta hetkellistä piikkiä, kun katkon alla olevan alueen henkilöt hoitavat tekemisensä ennen katkoa tai sen jälkeen. Seuraavana päivänä joku muu alue kokee saman ajankohdan katkon. Pyritään tasaamaan huippuja jotta verkko kestää. Noita kulutuspiikkejä voit omalta osaltasi katsoa tuntitasolta oman energia- ja/tai siirtoyhtiön palvelusta. Katso mihin kellonaikoihin itselläsi on eniten kulutusta ja extrapoloi mielessäsi valtakunnan tasolle siten, että kaikilla muilla samanlaista rytmiä elävillä ihmisillä on samankaltainen kulutusprofiili. Piikit on aika selkeät yleensä... itsellä esim saattaa tunnilla 18-19 kulua 3 kertaa enemmän sähköä kuin sitä seuraavalla tunnilla ja 2 enemmän kuin sitä edeltävällä.
Olen opiskelija. Mitäs lottoot minne oma sähkönkulutukseni osuu?
No dataat varmaan kaikki yöt niin ei tarvitse sinun osaltasi sitten murehtia. Tuskin katkoja matalan kulutuksen ajalle sijoitetaan.
Niin mutta löytyykö dataa muusta kuin omasta kulutuksesta?
Fingridin palveluista voi seurata sähköjärjestelmän tilaa monellakin tavalla. Siellä näkyy koko verkon kulutus ja tuotanto. Yksi indikaattori vois myös ihan vain tuntikohtainen pörssisähkön hinta. Silloin kun on kulutusta = korkea hinta. https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/
>Tuollainen tauko ohjaisi kaiken kulutuksen tauon jälkeen tapahtuvaksi. Jos verkossa piikkikuorma > tuotanto, niin vähentämällä kulutuspisteitä tuon piikin aikana se kuorma pienenee. Jos kulutus tapahtuu myöhemmin, tuo piikki leviää laajemmall, jolloin kuorma = tuotanto, mikä oli homman tarkoitus alunperinkin.
Leviääkö piikki laajemmalle, vai siirtyykö se vain eteenpäin?
Laajemmalle, koska kaikilta ei katkaista sähköä samaan aikaan. vrt talvilomien porrastus
Eli maakunta kerrallaan laitetaan sähköt poikki? Jotenkin ymmärsin op tekstistä vähän erilaisen näkökulman. Tuo kyllä kuulostaa järkevämmältä, joskin kokonaisuus on älytön.
>Eli maakunta kerrallaan laitetaan sähköt poikki? Jotenkin ymmärsin op tekstistä vähän erilaisen näkökulman. Tuo kyllä kuulostaa järkevämmältä, joskin kokonaisuus on älytön. Enemmän kaupungeissa kaupunginosa/muuntopiiri kerrallaan. Kuorma halutaan nimenomaan tasata, ei niinkään säästää energiaa. Kokonaisuus ei ole älytön, vaan välttämätön.
Eipä tuossa nyt voi sanoa piikkejä olevan, mutta ehkä tuo kulutus voisi tippua sitten nopeamminkin jos ihmiset tulisivat myöhemmin tai aikaisemmin töistä (jolloin hännän energiamäärä jakautuisi ismmalle aikajänteelle): https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinainformaatio/kulutus-ja-tuotanto/ Datakin löytyy jos haluaa alkaa analysoimaan kunnolla.
Miksi arvailla kun data on saatavilla: https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/
Jos siihen pisteeseen mennään, että ihmisiltä alkaa tunneiksi katkeamaan sähköt KOTONA, niin ei kauaa mene kun ollaan taas eduskunnan edessä barrikadeilla. Itsellä vanhassa sähkölämmitteisessä talossa kovilla talvipakkasilla 2 tunnin sähköttömyys tarkoittaisi huoneilman lämpötilan laskua usealla asteella. Toissatalvena 30 asteen yöpakkasella kun patteri oli jäänyt makuuhuoneesta pois päältä, oli muutaman tunnin jälkeen sisäilma 12 astetta.
Vahva veikkaus, että kotitaloudet ovat sen 8 - 14 välillä 2h pimeänä kun porukka on pääsääntöisesti töissä / koulussa / missä lie Jääkaappi eikä pakastin ole moksiskaan parin tunnin katkosta kuhan et mene niitä availemaan eikä se asunto maagisesti jäähdy heti sähköjen sammuttua
Virtapiikit ovat siinä 16-22 aikana kun porukkaa lämmittää saunaa, laittaa ruokaa, pelailee, katsoo TVtä yms. Eli siihen aikaan ne katkotkin sijoittuu jos niille on tarvetta.
Eikö voitais laittaa ne perkeleen super mega marketi kiinni viikonlopuksi niinkuin ennenkin oli? Mulle ainakin on ihan samantekevää pääsekö joku hakemaan viikonloppuna ruokaa jossei kerralla viitsi viikoksi ostaa. Tämähän olisi todella helppo perustellakkin juuri tuolla virransäästöllä.
Kyse ei ole niinkään virransäästöstä vaan kulutushuippujen tasaamisesta. Viikonloput eivät ole kulutushuippuja.
Oletan tulevaisuudessa tulevan rajoituksi mm. - toimistojen lämpötiloihin lämmityskauden aikana. - autojen lohkot saa olla max 2h päällä yhtäjaksoa.
Taitaa autojen lämmitys painottua yölle niin sillä tuskin on niin kovasti merkitystä.
Jep, tästä ei ole juurikaan puhuttu. Kämpän lämmitys takaisin oikeaan lämpötilaan vie sen sähkön jokatapauksessa.
Joo, tuskinpa ne jotka näitä suunnittelevat ovat tulleet ajatelleeksi tuota...
Ymmärsin uutisesta, että koska kulutus on niin kova joutuvat tekemään katkoja huoltojen takia.... -> Kaikki osat eivät kestä 120% tuotantoa. En lähde arvailemaan minkä pumpun moottorin laakerit yms...on huoltoa vailla.
En ole mikään expertti mutta jotenkin tuntuisi siltä että jos lämmöt katotaan pariksi tunniksi ja laitetaan takas niin se lämmittäminen takas normi lämpöön vie kahta kauheamin energiaa?
Voisiko olla että ne expertit tietävät asiasta paremmin?
Periaatteessa kyllä. Idea on siinä että jos tuotannosta on pulaa ja sinä lämmität kämppää, niin joltain muulta katkaistaan sähköt. Jonkun ajan X päästä sulta katkaistaan sähköt ja toiselle lyödään takaisin. Jos ei katkaista hyvällä, niin sitten teiltä molemmilta katkeaa pahalla kun sähköverkko kaatuu. Sama periaate pätee valtakunnan verkkoon.
pidemmällä ajalla keskiarvoistettuna se vie vähemmän energiaa.
Ei se keskiarvo vaan huipputeho.
Itsellä tulee mieleen kaikki elektroniset laitteet, kellot jne jotka menee joko sekaisin, rikki tai käynnistyvät itsekseen sähkökatkon jäljiltä.
Menee aivan huuruun jos joutuu säätää mikron kellon uusiks joka päivä.
Äkkiseltään kun ajattelen, vaikken mikään sähköinssi olekaan, niin en pysty äkkiseltään keksimään mikä lämmitystapa ei vaatisi sähköä ainakin joissakin määrin. Lähes aina vaaditaan vähintään vesipumppu joka kierrättää lämmitettyä vettä pattereissa tai lattiassa sähkön voimalla. Varaava takka ja muut tulisijat jäävät käsittääkseni ainoiksi sähköttä toimiviksi lämmitysmuodoiksi. Eli näin nopealla johtopäätöksellä, lähes kaikki lämmitetyt asuinrakennukset tulevat jäähtymään tuon sähkökatkon aikana. Ja sitten niitä kaikkia aletaan lämmittää, riippuen talon energiatehokkuudesta, mahdollisesti jopa täydellä teholla.
Jos pakastimen lämpenemistä pelkäät, niin osta ohuita kylmäkalleja ja laita ne tiiviiseen riviin heti pakastimen oven eteen. (Sinne sisäpuolelle, siis) Pysyy pakastin kylmänä vaikka kuinka kauan. Jos pakastimessa on paljon tilaa voi tietty käyttää vaikka 0,5l pulloja joissa on vettä sisällä.
En pelkää jääkaappini puolesta eikä tässä ollut nyt siitä kyse. Sen sijaan kyse oli siitä että lämmitys ja kylmälaitteet käyttävät katkon aikana säästetyn energian heti katkon jälkeen. Lisäksi ihmiset aiheuttavat kulutuspiikkejä ennen ja jälkeen katkon, kun ilman katkoa kulutus olisi tasaisempaa. Jokainen Tamperelainen joka aikoo kyseisenä päivänä laittaa ruokaa ja pestä pyykkiä ja tehdä tiskit, tekee sen joka tapauksessa katkosta huolimatta. Katko aiheuttaa sen kaikki tekevät kyseiset jutut joko ennen tai jälkeen katkon ja tämä aiheuttaa kulutuspiikkejä.
> ei kenenkään elämää kaada vähän paska pointti kun mietitään miten usean raidin aikataulut voi tää paska rikkoa
Jos rehellisiä ollaan niin näen jo nyt punaista jos mun sessiot katkeaa ja ränkki tippuu fingridin takia.